Maailma elää suurinta murroksen aikaan sitten toisen maailmansodan. Kainuun liiton toimintasuunnitelmat on linjattu perustuen tilannekuvaan, joka huomioi Kainuun ja koko Suomen muuttuneet kehitystekijät ja geopoliittisen aseman. Kainuun aluekehittämisen suuntaa haetaan muuttuneiden haasteiden mukaisesti. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion 2023 sekä talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2023 – 2025 kokouksessaan Hyrynsalmella 13.12.2022.
Muuttunut tilannekuva
Itä– ja Pohjois-Suomen näkökulmasta Venäjän hyökkäyssodan heijastusvaikutukset sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä mukaan lukien EU:n politiikat ovat erittäin merkittäviä toimintaympäristömme muutoksia. Edellisten vuosien koronakriisillä ja globaaleilla talous-, energia- ja elintarvikeongelmilla on lisäksi kielteisiä vaikutuksia kansan- ja aluetalouden kehitykseen. Kansallisesti suurin hallintorakenteellinen uudistus on käynnissä. Hyvinvointialueiden toiminnan onnistuminen eli väestön sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vastaavien palvelujen ylläpitäminen on erityisen tärkeä Kainuulle.
Geopoliittinen tilanne korostaa Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko valtakunnan turvallisuuden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden osalta. Pohjoinen ja itäinen Suomi voivat lisätä Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, kun turvataan koko alueen saavutettavuus, osaavan työvoiman saatavuus ja varmistetaan tuotannolliset investoinnit. IP-Suomen kohtaamat haasteet ovat vakavat, ja esimerkiksi Venäjän Ukrainaan suunnatun hyökkäyssodan heijastusvaikutukset erityisesti raja-alueilla vaarantavat koko Suomen talouskehitystä. Itä-Suomen kehittäminen on turvallisuuspolitiikkaa. Pohjoisten liikenneyhteyksien kehittäminen vähentää Suomen Itämeririippuvuutta.
Haasteet entistä vahvemmat
Eduskuntavaalit ja uuden hallitusohjelman valmistelu nostavat edunajamisen keskeiseen asemaan Kainuun liiton vuoden 2023 toiminnassa. Pidemmällä aikavälillä edunajamisen lisäksi korostuvat aluemarkkinointi ja mainetyö, joilla vahvistetaan koko Kainuun veto- ja pitovoimaa.
Alueellinen saavutettavuus koko maassa on taattava huolehtimalla kattavasti liikenneinfrasta myös syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan Kainuussa.
Hallitusohjelmassa tulee ehdottomasti parantaa Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden saavutettavuutta. Saavutettavuus vaatii tietoliikenneyhteyksien sekä perinteisen liikenneinfrastruktuurin (lento-, tie- ja raideliikenne, satamat) ylläpitoa ja kehittämistä koko maassa sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä. Sujuvien matkaketjujen aikaansaamiseksi tulee investoida muun muassa sähkölentoliikenteen kehittämiseen, digitalisaatioon ja älykkäiden teknologioiden mahdollisuuksiin. Maakuntien saavutettavuudessa tulee toteutua kolmen tunnin saavutettavuustavoite pääkaupunkiin. Kainuulle tämä on äärimmäisen tärkeä, vain lentoliikenne takaa tämän – edes Itäradan ja Savon radan kunnostaminen eivät tule muuttamaan asiantilaa.
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisen tulee näkyä hallitusohjelman painopisteissä. Kansallisen työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton toteutus tulee varmistaa maamme eri alueiden erityispiirteet ja osaamistarpeet huomioiden. Koulutetun työvoiman saatavuutta edistävät alueelliset ratkaisut on toteutettava ensi tilassa. Oleellista on varmistaa koulutuksen rahoituksen riittävyys, tukea oppilaitosten kansainvälistymistä ja vetovoimaa sekä vahvistaa alueilla toteutettavaa tarvelähtöistä osaajakoulutusta. Kokeilu opintolainahyvityksestä harvaan asutuille alueille työllistyville valmistuneille olisi avaus uusiin keinoihin.
Kainuulla annettavaa huoltovarmuudelle
Huoltovarmuus (ml. mineraalit ja elintarvikkeet) ja energiariittävyys voidaan toteuttaa vihreän siirtymän investointeja vauhdittamalla. Kainuulla on tässä paljon annettavaa kansallisesti ja kansainvälisesti: rikkaat luonnonvarat ja niiden kestävä hyödyntäminen tulee huomioida elinkeino- ja erityisesti ympäristö- ja metsäpolitiikassa. Kansallisen ja alueellisen liikkumavapauden turvaaminen on oleellista myös EU:n eri strategioiden ja direktiivien toimeenpanossa. Investointien esteet ja kannusteet tulee arvioida perusteellisesti ja lupaprosesseja virtaviivaistaa niiden yksinkertaistamisella, viranomaisten välisen yhteistyön sujuvoittamisella sekä muutoksenhakuprosessien nopeuttamisella.
Energiantuotannossa on huomioitava alueellisten energiainvestointien vahvistaminen, energiaintensiivisen teollisuuden tarpeiden turvaaminen sekä vihreän sähkön saatavuus koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Sähkönsiirron ja varastoinnin kehittäminen ja hajautetun energiantuotannon edistäminen ovat oleellisia toimenpiteitä. Eri puolilla Kainuuta mahdollisuudet tuottaa energiaa vaihtelevat, siksi tarvitaan alueellisesti erilaistettuja kehittämistoimia erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon vahvistamiseksi.
Maantieteelliset erityispiirteemme ovat pysyviä
Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet on edelleen huomioitava sekä EU:ssa että kansallisesti. Seuraavan hallituksen tulee huolehtia pohjoisten harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen sekä raja-alueiden erityisasemasta. EU-tason päätöksiä ja Suomen tekemiä sopimuksia on noudettava niin, että tavoitteena on alueiden kehityserojen tasaaminen. On huomioitava ne realiteetit, jotka pohjoinen ilmasto, pisin EU:n ulkoraja ja pitkät etäisyydet tuovat mukanaan. Alue- ja rakennepolitiikan lisäksi nämä tekijät tulee ottaa huomioon hallituksen liikenne-, energia-, ympäristö- ja turvallisuuspoliittisissa EU-linjauksissa ja omassa päätöksenteossa.
Alueiden päätösvallasta on pidettävä kiinni
Kainuun liiton tehtävä on kehittää Kainuuta kainuulaisten hyväksi ja kainuulaisten tahdon mukaisesti. Edunvalvonnassa on tärkeää vahvistaa alue- ja paikallistason päätösvaltaa. Keskittämisen sijaan toimivaltaa tulee vahvistaa niin valtion aluehallinnossa, maakunnan liitoissa ja kuin kunnissakin. Tämä koskee niin kansallista kuin Euroopan unionin politiikkaa. Valtion ja kuntapohjaisen aluehallinnon rakenteet maakunnissa tulee säilyttää ja niiden päätösvaltaa vahvistaa. Hyvinvointialueiden toiminnan vakiintuminen ja vaikuttavuus on turvattava. Toimiva alue- ja paikallistaso ovat osa Suomen sisäistä eheyttä ja turvallisuutta.
Edunajamisessa ja aluekehittämisessä jokainen vuosi on erilainen
Kainuun liiton vuoden 2023 toiminnan painopisteet muuttuvat ajan vaatimusten mukaisesti. Edunajamisen jatkuva haaste on pienen maakunnan äänen saaminen kuuluviin Kainuulle tärkeissä asioissa ja päätöksissä; tulevana vuonna erityisesti hallitusohjelmassa. Aluekehittämisessä suurimmat ponnistukset ovat uuden rahoituskauden nopeassa käynnistämisessä. Kehittämishaasteista kärkenä ovat osaavan työvoiman saatavuuteen (mm. Kainuu-sopimus) ja investointien edistämiseen panostaminen. Tuulivoimakaava on erityisen merkittävä sekä aluetalouden tulevaisuuden että ilmasto-/energiaratkaisujen kannalta. Saavutettavuuden tavoitteet ovat entistä keskeisimpiä edunajamisessa ja kehittämisessä. Edunvalvonta Brysselissä ja kansainvälisen yhteistyön painopisteen muutokset korostuvat toimintavuonna.
Kainuun liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka henkilöstö on osaavaa ja hyvin motivoitunutta tekemään työtä maakunnan hyväksi. Kainuun liitto tekee voitavansa yhteistyön ja -toiminnan lisäämiseksi ja alueen voimavarojen kokoamiseksi. Erilaiset verkostot, verkostojohtaminen ja yhteistyö niin maakunnan sisällä kuin maakuntien välillä on meillä suuressa roolissa. Itseemme uskoen ja toisiamme tukien Kainuun haasteet voidaan selättää ja uudet mahdollisuudet käyttää hyväksemme.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
