Koronakriisi on luonut paineita maakuntien kehittämissuunnitelmiin. Koronakriisin jälkihoidon ja jälleenrakennuksen alueellisista toimista kootaan Kainuun liiton johdolla Kainuun selviytymissuunnitelma. Liitto kokosi jo toukokuun lopulla kunnilta ja sidosryhmiltä toimenpide-ehdotuksia koronakriisin kielteisten vaikutusten torjumiseksi, tätä ja uutta kyselyillä ja työpajoilla kerättyä aineistoa hyödynnetään valmisteluprosessissa. Suunnitelman laatiminen tapahtuu kiireellisellä aikataululla: luonnos valmistuu 30.9. ja suunnitelma hyväksytään maakuntahallituksessa 12.10.2020.
Kuluvan vuoden aikana Kainuussa työstetään Kainuun-ohjelman päivitystä ja yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa tulevan EU-kauden rakennerahasto-ohjelmia. Laadittavaan Kainuu-ohjelmaan sisältyy pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma (vuoteen 2040) sekä lähiajan toimenpiteet sisältävä maakuntaohjelma (2022–2025).
Lisäksi TEM edellyttää maakuntien valmistelevan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) maakunnalliseen suunnitelman lähikuukausien aikana. Osa JTF toimenpiteistä sisällytetään koronaselviytymissuunnitelmaan, koska yli puolet Suomeen tulevasta EU:n JTF rahoituksesta (380 milj. euroa) kohdennetaan koronaelpymisrahoitukseen. Tätä rahoitusta jaetaan maakunnallisten koronaselviytymis- ja JTF-suunnitelmien perusteella.
Koronakriisin vaikutusten hoitaminen ja elvytys vaativat pikaisia kriisi- ja toipumistoimenpiteitä. Tätä varten työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt maakunnan liittoja valmistelemaan alueelliset selviytymissuunnitelmat ”koronakriisin taloudellisten vaikutusten jälkihoidon ja jälleen rakennuksen alueellisten toimien kokoamiseksi”. Kainuun selviytymissuunnitelma on vastaus ministeriön ohjeeseen. Suunnitelma kattaa vuodet 2020 – 2021. Selviytymissuunnitelma tulee sisältämään sekä nopean palautumisen toimenpiteet että valinnat uuden kasvun käynnistämiseksi, uudistustoimenpiteet. Pidemmän tähtäimen toimenpiteet täsmennetään maakuntaohjelmatyön yhteydessä.
Selviytymissuunnitelma pohjautuu Kainuun ajantasaiseen aluekehityksen tilannekuvaan, jota on ylläpidetty Kainuun liiton, ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteistyönä. Tähän liittyy erityisesti koronakriisin alueellisten vaikutusten seuranta- ja arviointiaineisto. Lisäksi eri sidosryhmät kuten yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit ovat tuottaneet runsaasti kyselyaineistoa. Kainuun liiton uusin suhdannekatsaus on myös tuoreena käytettävissä (julkaistu nyt syyskuussa).
Työttömyystilastojen perusteella Kainuun on selvinnyt tähän saakka koronakriisin vaikutuksista muita maakuntia vähemmällä. Hyvä tilanne selittyy kuitenkin kaivannaisalan edelleen jatkuneella vahvalla kasvukehityksellä. Koronan vaikutukset muutoin ovat hyvin samankaltaiset kuin muualla maassa. Lisäksi korona on aiheuttanut monia – osin jopa myönteisiä – muutoksia, joiden vaikutukset tuntuvat vasta pidemmällä aikavälillä. Näyttää, että osa toimialoista toipuu kriisistä nopeasti ja jopa saa lisäkasvua (esim. verkkokauppa, kotimaan matkailu) ja osa tulee kärsimään.
Suunnitelmaa tullaan toimeenpanemaan kansallisilla ja EU:n lanseeraamilla erilaisilla koronaelvytysrahoituksilla. Näitä varoja on jo valtion koronaelvytyspaketissa (lisätalousarvio) ja lisäksi heinäkuussa EU:ssa päätetyt edellä mainitut rahoitusvälineet tulevat ensi vuodesta lähtien käyttöön kansallisella ja maakuntatasolla.
Maakuntaohjelmatyön tapaan alueellinen selvityssuunnitelma laaditaan laajassa yhteistyössä Kainuun liiton sidosryhmien kanssa. Mukana on aluekehittämisen toimijoita, erityisesti kunnat, elinkeinoja edustavat organisaatiot, ELY-keskus, TE-toimisto, Kainuun Etu, Kainuun sote, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskus, KAO ja muut relevantit sidosryhmät.
Selviytymissuunnitelman lisäksi Kainuun liitto yhdessä eri kumppanien kanssa tekee aloitteita ja tukee erilaisia hankkeita koronakriisistä selviämiseksi. Kiireisimpiä näistä ovat viiden liikenteeltä suljettuna olleen lentokentän avaamiseen liittyvä edunajaminen. Kainuun liitto on yhdessä viiden muun maakunnan, neljän kaupungin ja kolmen kauppakamarin kanssa tehnyt vaikuttamistyötä, jonka tuloksena LVM on tehnyt päätöksen tukea ko. lentokenttien liikenteen avaamista.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto
