Venäjä-yhteistyön tulevaisuutta pohditaan tällä hetkellä monessa foorumissa. Suomi-Venäjä-seura julkaisi hiljattain tuloksia kesä-syyskuussa 2022 toteutetusta tutkimuskokonaisuudesta, jossa kartoitettiin suomalaisen kulttuurialan ja kansalaistoiminnan näkymiä Venäjä-yhteistyössä. Selvitystyö on sisältänyt kyselyjä kansalaisille, kulttuuri- ja kansalaisjärjestötoimijoille sekä Suomi–Venäjä-seuran jäsenille. Ajankohtaisen tiedon tuottamista pidetään tärkeänä nykyisessä, alati muuttuvassa tilanteessa. Venäjän kielen opiskelun tärkeys ei myöskään ole vähentynyt, ja siihen kannustetaan edelleen.
Yhteistyö voi tällä hetkellä jatkua vain hyvin rajoitetusti
Kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteydet Suomesta Venäjälle ovat olleet laajoja tähän vuoteen asti. Venäjän vallattua Krimin 2014 alkoi muille toimialoille kohdistua pakotteita ja rajoituksia, mutta kulttuuri- ja ruohonjuuritason yhteistyötä jatkettiin melko normaalisti. Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 näkemykset yhteistyön edellytyksistä ovat kuitenkin nopeasti muuttuneet.
Tutkimuksessa toteutetun edustavan kansalaispaneelin mukaan 26 % suomalaisista on sitä mieltä, ettei Venäjän kanssa pitäisi enää koskaan tehdä mitään yhteistyötä. 65 % vastaajista näkee, että yhteistyötä voitaisiin jatkaa tiettyjen ehtojen toteutuessa. Kuitenkin 8 % mielestä yhteistyön katkaiseminen on ollut virhe ja sitä tulisi jatkaa heti.
– On iso ja nopea muutos aiempaan nähden, kun yhteensä yli 90 % näkee, että Venäjä-yhteistyön kuuluu olla nyt kokonaan katki tai ainakin rajattua. Tulos vahvistaa myös käytännön tuntumamme jyrkistä ääripäistä. Päivittäisessä somekeskustelussa näemme nämä äänekkäät vastakohdat, joista toiset haluavat sulkea Venäjän maailmastaan lopullisesti ja toisten mielestä Venäjää kohdellaan nyt totaalisen väärin. Kovasta metelistä huolimatta äärilaidat ovat kuitenkin vähemmistössä. Lähes kaksi kolmasosaa suhtautuu yhteistyön jatkumiseen kylläkin kriittisesti, mutta näkee siinä kuitenkin sävyjä. Yhteistyön palautumistakaan ei suljeta pois, kunhan tietyt tiukat edellytykset täyttyvät, kertoo Suomi–Venäjä-seuran järjestöpäällikkö Riku Savonen.
Laajempi yhteistyö edellyttää Venäjän muuttumista
Yhteistyön jatkumisen ehdot ovat kansalaisten silmissä tiukat. Asteikolla 1-5 korkeimman keskiarvon (4,4) sai näkemys, että yhteistyö voi jatkua vasta, kun Venäjän nykyinen hallinto vaihtuu. Lähes yhtä tärkeänä (4,3) suomalaiset pitävät, että Venäjä alkaa kehittyä demokraattisemmaksi ja kansalaisyhteiskunta vapautuu. Myös sitä, että sota päättyy niin, että Venäjä ei saa alueluovutuksia Ukrainasta, pidetään välttämättömänä (4,3).
– Tulos vahvistaa omaakin tuntumaamme siitä, että kynnys palauttaa suhteet entiselleen on noussut Suomessa korkealle ja katseet kiinnittyvät Venäjän tulevaan kehitykseen, toteaa Riku Savonen.
Hädässä olevia venäläistoimijoita tulee auttaa
Suomalaisille kulttuuritoimijoille tehdystä kyselystä ilmenee, että osa on lopettanut yhteistyön Venäjälle kokonaan. Ne, jotka jollain tasolla näkevät yhteistyön edelleen mahdollisena, rajaavat sen tehtäväksi sellaisten yksityisten toimijoiden sekä kulttuurijärjestöjen kanssa, jotka ovat avoimesti sodanvastaisia. Lisäksi toisinajattelijoiden ja oppositiotoiminnan tukeminen nähdään tärkeänä. Myös vähemmistökansojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys nousi esiin, sillä näiden ei nähdä olevan vastuussa tilanteesta ja niiden nähdään kärsivän siitä itse huomattavasti. Osa kulttuuritoimijoista näkee paluun laajempaankin yhteistyöhön mahdollisena sitten, kun edellytykset ovat palautuneet.
Nuoret näkevät Venäjä-yhteistyön keskimääräistä positiivisemmin
Eri vastaajaryhmiä analysoidessa kaikkein nuorimmat (18-24-vuotiaat) vastaajat poikkeavat useassa kysymyksessä näkemyksissään keskiarvoa myönteisemmillä vastauksillaan. Esimerkiksi kysymyksessä, millä aloilla yhteistyö voisi jatkua sodan jatkuessa, nuorten vastauskeskiarvo ovat kauttaaltaan yleistä linjaa korkeammat. Esimerkiksi kulttuuriyhteistyötä jatkaisi 54 %, tiede- ja koulutusyhteistyötä 49 % ja kauppasuhteita 41 % ja matkailua 37 %. Kriittisimpiä näyttävät puolestaan olevat keski-ikäiset.
– Nuorten näkemyksiä voisi olla jatkossa syytä laajemminkin pöyhiä, koska tulos on mielenkiintoinen. Kyynikko voisi ajatella, että nuoret ovat sinisilmäisiä eivätkä hahmota kokonaisuutta. Toisaalta voi kysyä, ovatko nuoret ajattelussaan vapaampia historian painolasteista ja ajattelevatko he jo näkymiä pidemmälle tulevaisuuteen, kun nykyinen sotatilanne on aikanaan ohi, pohdiskelee Riku Savonen.
Siirry lukemaan tutkimuksesta SVS:n sivuilta
Juhlarahaston apurahahaku auki marraskuun ajan
Eduskunnan aloitteesta vuonna 2013 perustetun ja Cultura-säätiön hallinnoiman Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston tarkoituksena on tukea suomalaisten venäjän kielen ja siihen liittyvän kulttuurin opiskelua ja opetusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Juhlarahasto jakaa apurahoja pääsääntöisesti kerran vuodessa syksyisin.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan käytiin Juhlarahaston johdon ja eduskunnan kanssa keskustelu sodan vaikutuksesta Juhlarahaston toimintaan ja tultiin siihen lopputulokseen, että Suomen kannalta Juhlarahaston tehtävä on nyt tärkeämpi kuin koskaan.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen mukaan ”on kansallinen pysyvä tarve nyt ja tulevaisuudessa, että Suomessa on mahdollisimman hyvää venäjän kielen osaamista”.
Apurahaa voivat hakea kaikki suomalaiset tai Suomessa asuvat tai toimivat yksityishenkilöt, työryhmät ja yhteisöt (esimerkiksi koululaiset, opiskelijat, opettajat, tutkijat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja järjestöt). Tänä syksynä apurahaa voi hakea 30.11.2022 asti 1.3.2023 jälkeen syntyviin kuluihin.
