Aluekehitysasiantuntija

Kainuussa on vahva kulttuuri-identiteetti. Maakunnassa on edustettuna paljon taiteenaloja ja kansainvälisiä taidefestivaaleja suhteessa pieneen väkimäärään. Mutta tiesitkö, että myös kirjallisuuden jalansija on Kainuussa vahva? Täällä on syntynyt niin kansalliseepoksemme Kalevala kuin Eino Leinon, Ilmari Kiannon, Isa Aspin ja Veikko Huovisen mestariteokset.
Kirjailija- ja kirjallisuuskohteita löytyy ympäri Kainuuta. Kirjavaan kohteiden verkostoon lukeutuu mm. merkittäviä rakennuksia, näyttelyitä ja toimintakeskuksia, muistomerkkejä ja patsaita sekä lukuisia luontokohteita, jotka ovat toimineet inspiraation lähteenä tai tapahtumaympäristönä kuuluisille kohtauksille ja tarinoille.
Klikkaile lisätietoa alla olevien kuvien linkeistä – tervetuloa Kainuun kirjailijoiden matkaan!
Keskellä Kajaanin kaunista jokipuistoa sijaitseva patsas kuvaa Eino Leinoa lausumassa runojaan vuonna 1916 ilmestyneen Helkavirsien toisesta osasta. Veistoksen paikka Kajaaninjoen etelärannalla olisi varmasti miellyttänyt Eino Leinoa, sillä jokimaisema oli hänelle hyvin rakas. Patsas on kuvanveistäjäpariskunnan Alpo ja Nina Sailon käsialaa. Patsaan paljasti Leinon syntymäpäivänä 1980 tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Patsas kukitetaan Eino Leinon päivänä 6.7. ja Kajaanin Runoviikon aikana patsaalla järjestetään runotuokioita.
Mauno Oittisen veistämä patsas pystytettiin 1942 (jalustassa 1940). Patsas oli tarkoitus pystyttää 1940, Kantelettaren 100-vuotispäivänä, mutta talvisodan syttyminen viivästytti pystyttämistä. Patsas pystytettiin vielä jatkosodan kestäessä. Patsas on Kajaanin ja koko Kainuun ensimmäinen yksittäiselle henkilölle pystytetty muistomerkki.
Suomen pohjoisimman kartanon, Karolineburgin, rakennutti Kajaanin tuomiokunnan tuomari Frederik Calamnius, joka oli vuonna 1833 kaupunkiin asettuneen Elias Lönnrotin läheinen ystävä, vuosina 1836 – 1837. Myös Calamniuksen kuoltua ja kartanon vaihdettua omistajia piirilääkäri Lönnrot vaimoineen kuului Karolineburgin uuden väen ystäväpiiriin, kunnes muutti pois kaupungista. Nykyisin kartano toimii persoonallisena hotellina.
Isa Aspin veljen Jaakon vuonna 1899 rakentamalla ja lähes sata vuotta Aspin suvun asuttamalla Kukkulan talolla on ollut keskeinen osa niin Aspin suvun kuin Puolangan historiassa. Yli 120-vuotias rakennus on toiminut niin perheen kotina, postina, säästöpankkina kuin loma-asuntonakin. Nykyään kansallisromanttinen talo toimittaa kulttuurikohteen ja Isa Asp -seuran toimipaikan virkaa. Talo on kesäisin auki ja siellä järjestetään mm. taidenäyttelyitä.
Puolangan kirkkopuistoa komistaa taiteilija Niilo Rikulan valmistama pronssinen Isa Aspin näköispatsas. Isan muistoa kunnioitetaan vuosittain vappuaattona lakittamalla patsas sekä Isan kuolinpäivänä marraskuussa patsaalle johtavalla kynttiläkulkueella.
Isa Aspin vanhemmat muuttivat vuonna 1870 Suomussalmelta Puolangalle Parolan taloon. Samana vuonna paikkakunnalle muutti myös kirkkoherra Thauvónin perhe, joka asui Kiiskilän pappilassa. Isa oli perheen tyttären ystävä ja vieraili pappilassa usein. Vuonna 1827 rakennetussa pappilassa on yöpynyt aikanaan myös Elias Lönnrot.
Sekä Kurimon että Ämmän ruukkien mentyä konkurssiin Isan isä osti Puolangalta Parolan tilan, missä Isakin asui siihen saakka kunnes lähti opiskelemaan. Isan aikaiset aitat ovat edelleen jäljellä Parolan tilan pihapiirissä.
Isan ollessa kolmivuotias perhe muutti Kurimon Ruukkiin Utajärvelle, joka sijaitsee Puolangalta Oulun suuntaan. Nykyisin ruukista on nähtävillä enää vähäisiä rakenteita, mm. kanava, kuonakasoja sekä kartanon paikka sitä reunustavine kuusiaitoineen.
Isa Aspin nuoruuden rakkaus, nuorena keuhkotautiin kuollut Joel Backman on haudattu Puolangan vanhalle kirkkomaalle, joka sijaitsee Puolangan kirkon lähistöllä. Vanha kirkkomaa on yksi vanhimmista näkyvissä olevista historiallisista muistomerkeistä Puolangalla.
Eino Leinon synnyinkunnan Paltamon Leino -muistomerkki Paltamon keskustassa paljastettiin 6.7.1978, kun Leinon syntymästä oli kulunut sata vuotta. Teoksen nimi ”Ukonlintu ja virvaliekki” pohjautuu Leinon runoon. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Jouko Toiviainen.
Veikko Huovinen kuoli lokakuussa 2009 ja hänet haudattiin Sotkamon hautausmaalle. Kirjailijan haudalla on pyöreä muistokivi muistuttamassa hänen jättämästään kulttuuriperinnöstä sanoin: ”Minä lähdin, ja muuttolinnut lähtivät, mutta minun maisemani jää”.
Vuokatinvaaralla sijaitseva historiallinen maja on toiminut muun muassa palovartijan majana ja kaukotähystyspaikkana. Vuonna 1948, opiskellessaan metsänhoitajaksi, Veikko Huovinenkin toimi tuvassa kesätöissä palovartijana. Nykyisin majassa toimii hillomunkeistaan ja kuumasta kaakaostaan tunnettu kahvila Ripa’s Kuppila, joka on avoinna helmi-maaliskuussa. Kuppilasta löytyy edelleen vanhoja vieraskirjoja 1930 -luvulta asti.
Karhulanvaara on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Suomussalmella asuessaan myös Isa Asp oli usein Liliuksen perheen vieraana pappilassa. Hän kävi myös rippikoulun Suomussalmella. Pappilan rakennukset tuhoutuivat sodassa, sittemmin pihapiirissä toiselle paikalle siirrettyä veroaittaa (n. vuodelta 1870) lukuun ottamatta.
Kuvanveistäjä Kain Tapperilta tilatun patsaan vihkiäiset järjestettiin Kiannonpuistossa 4.8.1974, jolloin Ilmari Kianto olisi täyttänyt 100 vuotta. Paikalla oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen pitämässä puheen ihailemalleen kirjailijalle. Sittemmin patsas siirrettiin huonosti näkyvästä Kiannonpuistosta Jalonniemen rantaan.
Ilmari Kiannon hyvä ystävä Venja Niemi asutti Pesiönlinnaa, joka oli vilkas kauppapaikka rautatien ja Pesiön aseman lähellä. Venja Niemi omisti koko Pesiökylän ainoan kameran, jolla hän ikuisti lukuisia otoksia Kiannosta, joista osa on nykyäänkin nähtävillä Pesiönlinnassa. Kuvakokoelma on merkittävä, sillä Kiannon perheen omat kokoelmat tuhoutuivat Turjanlinnan palossa. Pesiönlinnassa on nähtävillä myös Kiannon Niemelle ja tämän vaimolle kirjoittamia kirjeitä. Näyttelyn lisäksi Pesiönlinnassa toimii käsityömyymälä.
Kulttuuriosuuskunta G-voima/ Vaara kollektiivi jatkaa työtään Eino Leinon parissa, tarkoituksena on suunnitella kokonainen tuoteperhe runoilija Eino Leinon ympärille. Heittäydy vaikkapa kiinnostavaan lounashetkeen tai lähde ihan vaan kahville Eino Leinon kanssa – hauskaa sinulla hänen seurassaan on takuulla!
Myös Veikko Huovinen -seura kehittelee uusia Huovis-tuotteita. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Ihmisten puheet -teemainen tutustumisretki Sotkamon keskustassa tai opastettu retki Huovisnäreikköön, missä pääsee syvemmälle Huovisen aivoituksiin?
Kainuun Opiston ja Elias Lönnrot-seuran yhteistyössä kehittelemällä retkellä ympäri Kainuuta pääset vierailemaan autenttisissa Lönnrot -kohteissa ja kuulemaan monia mielenkiintoisia faktoja ja tarinoita sekä Lönnrotista että Kalevalasta. Samalla pääset tietysti nauttimaan kainuulaisen luonnon rauhasta, hyvästä ruoasta ja kokemaan erilaisia elämyksiä Kalevalan hengessä.
Idän Taiga ry:llä on kuutisenkymmentä jäsenyritystä, pääasiassa Kuhmon ja Suomussalmen alueilla itäisessä Kainuussa. Yhdistys tekee yhteismarkkinointia ja myyntiä Wild Taiga -tuotenimen alla. Nyt suunnitteilla olevien toimenpiteiden turvin on tarkoituksena tuoda kansalliseepos Kalevala esiin jäsenyritysten tuotteissa ja palveluissa uudella tavalla ja luoda kansainväliselle matkailijalle sopivia tuotekokonaisuuksia.
Eino Leino -talon säätiön tarkoituksena on kirjoittaa, ohjata ja pilotoida yksi suomalaisen kirjallisuuden kulmakivistä, Kullervon tarina, näytelmänä. Näytelmä tekee yleisölleen tunnetuksi sekä Kalevalaa, Elias Lönnrotin elämää ja tuotantoa, että koko Kainuun aluetta. Pidempi näytelmä suunnitellaan siten, että osia siitä tai esimerkiksi sen lauluja on irrotettavissa omiksi kokonaisuuksikseen ja esitettävissä ison näyttämön lisäksi erilaisissa ympäristöissä. Näytelmästä toteutetaan myös lyhyt versio, joka sopii koulukierroksille.
Kainuun kirjailijoita ja kirjallisuutta hyödynnetään nyt entistä enemmän Kainuun matkailussa, kun Kainuu on mukana NPA -ohjelmasta rahoitetussa kirjallisuusmatkailuhankkeessa. Hankkeessa on partnereita Suomen lisäksi Irlannista, Pohjois-Irlannista ja Skotlannista. Hankkeessa etsitään uusia tapoja käyttää paikallista kirjallisuutta, kirjailijoita ja heidän teostensa aiheita matkailun lisäämiseksi ja matkailupalveluiden monipuolistamiseksi. Kirjallisuusmatkailua partnerialueilla kehitetään yhdessä sovitun tuotenimen ”Spot-lit” alla. Kullakin partnerialueella on kuitenkin oma lähestymistapansa kirjallisuusmatkailun kehittämiseen alueen vahvuuksia hyödyntäen.
Kainuussa Spot-lit -projektissa on parhaillaan menossa seitsemän eri tuotekehitysprosessia, joiden tuotteiden odotetaan valmistuvan kesäksi 2021. Näiden kautta herätetään eloon Kainuun ainutlaatuista kirjallisuusperintöä ja tuodaan alueen kirjallisuusmatkailukohteet matkailijoiden tietoisuuteen. Lisäksi hankkeen kautta tarjotaan koulutuksia yrittäjille ja järjestötoimijoille, Hankkeen aikana puhjennut koronapandemia on viivästyttänyt toimenpiteiden toteuttamista ja siirtänyt niitä verkkoympäristöihin. Ilahduttava uutinen kuitenkin on, että vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan hankkeen piti päättyä 30.9.2021, sille on saatu muutama kuukausi jatkoaikaa.
Huomattavaa on myös, ettei hanke toimi yksin kirjallisuusmatkailun kehittämiseksi Kainuussa. Yksi hyvin merkittävä asia on, että Kuhmon kaupunki on valittu mukaan Unescon Creative Cities -kaupunkiverkostoon kirjallisuuskaupungin statuksella. Aloite hakemuksen tekemiseksi tuli kuhmolaiselta Juminkeko-säätiöltä, jonka perustehtäviin kuuluvat Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen sekä kansainvälinen kulttuurivaihto.
Hankkeen kansainvälinen verkkosivu www.spot-lit.eu
Lisää Spot-lit -hankkeesta Kainuun liiton sivulla.
Sivu päivitetty: 23.02.2021