Hankkeen tausta

Kainuun liiton toteuttaman maakuntakuvatutkimuksen (Taloustutkimus 2017) mukaan Kainuu ja sen mahdollisuudet tunnetaan heikosti. Toki Kainuun ollessa jo tuttu, mielikuvat maakunnasta ovat myönteisiä. Osaavan työvoiman rekrytoimiseksi Kainuussa tarvitaan lisää tietoa muuttajia tukevaan elinkeinopolitiikkaan sekä toimenpiteitä maakunnan tunnettuuden lisäämiseksi. Kainuu tarvitsee uusia innovatiivisia toimia uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koronakriisi on osoittanut, että etätyötä on mahdollista tehdä laajasti eri tehtävissä. Selvityshenkilö Määtän 23.3.2020 julkaistussa raportissa todetaan, että ”alueellista läsnäoloa ja paikkariippumatonta työtä on mahdollista lisätä elinkeinoministerin vastuulla olevissa organisaatioissa”. Myös MDI:n alueellisen tilastoanalyysin pohjalta tuotettiin arvio maakunnittain millaisia vaikutuksia paikkariippumattomuudella tulisi olemaan eri alueilla (Aro 2020). Maakuntien sisällä paikkariippumattomuus voisi hyödyntää keskuskaupunkien ulkopuolisia alueita. Myös asuntotarjonnan ja palveluiden kehittäminen muuttajille on tärkeää.

Nuoriin, erityisesti naisiin kohdistuva elinvoimapolitiikalla voidaan lisätä Kainuun kiinnostavuutta uusissa kohderyhmissä. Kainuussa nuoret naiset ovat selvästi aliedustettuina vastaavan ikäisiin miehiin nähden. Tämä on huolestuttavaa väestökehityksen kannalta, sillä monet seikat viittaavat siihen, että nuoret naiset asuin- ja työpaikan valinnoillaan vaikuttavat aiempaa enemmän koko alueen tulevaan elinvoimaan.

Hanke on osa niin kutsutun Kainuun siltasopimuksen toimeenpanoa. Kainuun siltasopimus on tammikuussa 2019 hyväksytty, valtion (TEM, VM, YM, OKM, LVM) ja alueen yhteinen prosessi, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan edistämään kasvun mahdollisuuden hyödyntämistä. Se perustuu toimijoiden yhteistyöhön ja alueen tilanteen ja toimenpiteiden tarkasteluun horisontaalisesti – samaan aikaan useiden hallinnon alojen ja maakunnan kautta. Erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2019–2020. Toimenpiteitä toteutetaan valtion ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa, eivätkä asiakirjan kirjaukset sido osapuolia.

Kainuun Silta-sopimuksen keskeinen tavoite on Kainuun osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Mainetyö ja aluemarkkinointi ovat uusi keino tämän tavoitteen toteuttamiselle. Kainuun liiton toteuttaman aluemarkkinointihankkeen, jonka rahoituspäätöksen mukainen pidempi nimi on ”Kainuun aluemarkkinoinnin vahvistaminen – tunnettuus ja vetovoima”, rahoitus tulee Työ- ja elinkeinoministeriön Kainuuseen osoittamasta siltasopimusrahoituksesta, minkä lisäksi myös Kainuun liitto, Kajaanin kaupunki ja Kuhmon kaupunki ovat laittaneet hankkeeseen omarahoitusta.

Hankkeen toimenpiteet

Hankkeessa Kainuu maakuntabrändiä vahvistetaan käynnistämällä laaja-alaisena yhteistyönä brändin kehittämis- ja uudistamistyö osaavan työvoiman rekrytoimiseksi, asukkaiden ja matkailijoiden kiinnostuksen herättämiseksi. Hankkeessa luotavan brändistrategian ja kuntakohtaisten vetovoimatekijöiden kartoituksen perusteella luodaan malli ja prosessit Kainuun markkinointiin.

Hankkeen toimenpiteitä ovat markkinointistrategian laatiminen, taustaselvitykset, yhteiset sekä kuntakohtaiset työpajat, yhteisen markkinointiprosessin käynnistäminen kuntaviestijöiden kanssa, brändikäsikirjan ja markkinoinnin materiaalipankin tuottaminen, kampanjat valituissa kanavissa sekä materiaalintuotanto kuntien, maakunnan sekä muiden toimijoiden tarpeisiin. Tärkeä osa hanketta on myös digitaalisuuden, yhteisen alustan ja pysyvien prosessien kehittäminen. Kainuun tarjonta (työ, vapaa-aika, opiskelu, harrastukset) kootaan Kainuun liiton koordinoimalle verkkoalustalle, josta se on kaikkien saatavissa ja josta rekrytointi- ja mainetyötä tekevät voivat sitä hyödyntää. Osana hanketta kehitetään Kainuuta paikkariippumattoman- ja monipaikkaisen työntekijän unelmamaakuntana. Myös Kainuun asuntotarjontaan liittyvää viestintää kehitetään yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa.

Hankkeen kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmät ovat potentiaaliset uudet työntekijät, paluumuuttajat, asukkaat, opiskelijat sekä matkailijat. Monipaikkaiset asukkaat ja potentiaaliset etätyöntekijät. Kohderyhmien tarpeita kartoitetaan myös naisnäkökulmasta lisäarvoa kuntien elinvoimapolitiikkaan –pilotin toimenpiteissä. Lisäksi kartoitetaan paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn potentiaalia.

 

Tutustu Kainuun mahdollisuuksiin

Kainuu-tietoa löydät Kainuu.fi-sivuilta ja alla olevasta esitteestä.

Katso Kainuu esite!

Ajankohtaista

Hankkeen yhteyshenkilöt