”Kun on sodan uhat ja ydinasejutut nyt hirveesti ilmassa, tuntuu, että sota on se, mitä on tulossa”
Vain alle viidennes (17 %) Itä-Suomessa asuvista nuorista kokee, että itärajan sulkeminen on vaikuttanut kielteisesti heidän arkeensa. Rajan läheisyys pelottaa kuitenkin lähes joka toista (44 %). Naiset (49 %) ovat peloissaan miehiä (39 %) useammin.
Haastattelut osoittavat, että maailmantilanteen epävakaus ja sota näyttäytyvät osalle nuorista hyvin konkreettisena, jopa omakohtaisena asiana. Yksi haastateltu nuori kertoo:
Itelläni on ollut mielessä, että menisin armeijaan. Sodan takia oon miettinyt vakavammin, että pystyisinkö oikeasti mennä, jos joutuis rintamalle. Eikä ees se kuolemanuhka, vaan se, et sä joudut tappamaan toisia ihmisiä. Sä joudut kattoon vierestä, kun ihmiset kuolee. Ja sä vaan joudut jatkamaan eteenpäin.
Tulokset selviävät Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa: Alle 30-vuotiaiden nuorten näkemyksiä -tutkimuksesta. Raportti sisältää uutta tietoa 15–29-vuotiaiden nuorten huolista ja toiveista. Tutkimus perustuu kysely- ja haastatteluaineistoihin. Tutkimuksen on toteuttanut E2 Tutkimus.
Lue raportti E2 Tutkimuksen sivuilla
Raportin julkistustilaisuus järjestettiin E2 Tutkimuksen toimistolla ja verkossa 5.6.2024 klo 10.
Tilaisuuden tallenne on julkaistu YouTubessa.
Enemmistö itäsuomalaisista nuorista on tyytyväisiä elämäänsä
Kaksi kolmasosaa (67 %) Itä-Suomessa asuvista nuorista on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä ja kokee, että heidän elämällään on tarkoitus (66 %).
Enemmistö (69 %) itäsuomalaisnuorista tuntee kotiseuturakkautta asuinpaikkakuntaansa kohtaan. Nuorista 62 prosenttia pitää kuitenkin todennäköisenä muuttoa pois nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan. Haastatellut nuoret kertovat, että vaihtoehtojen vähäisyyden takia muuttaminen työn tai koulutuksen perässä tuntuu välttämättömältä.
Peräti 59 prosenttia nuorista pitää paluumuuttoa todennäköisenä, mikäli päätyy muuttamaan pois nykyisestä asuinmaakunnastaan. Yksi haastateltu nuori kertoo:
Mul on semmonen haave, et jos tää elämä menis vihdoin niinku ite haluais ja pelikortit sattuu oikeisiin pöytiin, että kävis jossain hakee ammatin ja tulis tänne takasin loppuelämäksi.”
Jaksaminen ja toimeentulo ovat nuorten huolia myös Itä-Suomessa, nuoret naiset erottuvat
Itäsuomalaisia nuoria huolestuttavat erityisesti oma jaksaminen ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet. Samat kärkihuolet toistuvat nuorilla koko Suomessa.
Nuorista naisista lähes kaksi kolmesta (60 %) on huolissaan jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan, miehistä kolmannes (33 %). Myös toimeentuloon liittyvät vaikeudet huolestuttavat nuoria naisia (55 %) selvästi useammin kuin miehiä (34 %).
Miehistä puolet (51 %) on huolissaan, ettei löydä seurustelukumppania kotiseudultaan. Naisista näin ajattelee noin kolmannes (35 %). Lisäksi yksinäisyys on yksi nuorten miesten kärkihuolista.
Enemmistö uskoo Itä-Suomen valoisaan tulevaisuuteen – vihreältä siirtymältä odotetaan työpaikkoja
Lähes kaksi kolmesta (61 %) ajattelee, että Itä-Suomeen kohdistuvasta kielteisestä julkisuudesta huolimatta alueella on valoisa tulevaisuus. Enemmistön (62 %) mielestä ilmastoratkaisuihin satsaaminen teollisuudessa ja julkisissa investoinneissa on iso mahdollisuus Itä-Suomelle.
Vajaa kolmannes (32 %) näkee maa- ja metsätalouden itselleen kiinnostavana uravaihtoehtona. Haastatellut nuoret arvioivat, että vihreä siirtymä voi luoda Itä-Suomeen uusia työpaikkoja. Osa heistä kokee, että alueen erityispiirteitä ei ole riittävästi huomioitu vihreän siirtymän edistämisessä:
Onhan se [vihreä siirtymä] ihan hyvä, mutta jos yritetään tunkea sähköautoa esim. pienitulosille. En mä pysty sähköautoa hommaamaan. Ja täälläkin välimatkat on sen verran pitkiä, niin [auto] on pakollinen kulkupeli. Sitten kun niiden hintoja koko ajan nostetaan. Ei oikein nappaa.
Itä-Suomesta huolehtiminen on nuorten mielestä yhteinen tehtävä
Nuorista 81 prosenttia ajattelee, että valtion tehtävä on huolehtia Itä-Suomen elinvoimasta. Toisaalta 71 prosenttia ajattelee, että elinvoimasta huolehtiminen on yhtä lailla alueen ihmisten ja yritysten tehtävä.
Hieman yli puolet (54 %) nuorista kokee, että poliitikot ovat unohtaneet Itä-Suomen jakaessaan varoja maan eri osien kehittämiseen. Haastatteluiden perusteella alueellinen eriarvoisuus varjostaa nuorten kokemuksia yhteiskunnan reiluudesta. Nuorten mielestä Itä-Suomessa on paljon vaalimisen arvoista, kuten yksi heistä kuvaa:
Turvallisuus, siitä on kiitollinen. Täällä mä voin käydä keskellä yötä ihan missä sattuu, ja mun ei tarvi pelätä mitään.
Tietoa tutkimuksesta:
Tutkimus perustuu kahteen kyselyaineistoon. 29.2.2024–1.4.2024 välisenä aikana kerättyyn kyselyyn vastasi 381 pääasiassa Pohjois- tai Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa asuvaa 15–29-vuotiasta. Koko Suomen 15–29-vuotiaita nuoria edustava kyselyaineisto (N=1021) kerättiin vuoden 2023 marraskuussa. Lisäksi raportissa hyödynnetään ryhmähaastatteluita, joihin osallistui 26 alle 30-vuotiasta nuorta Itä-Suomesta. Yksi haastatteluryhmä koottiin alueen kansainvälisistä opiskelijoista. Haastattelut toteutettiin joulukuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana.
Raportin “Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä” ovat tehneet asiantuntija YTM Eija Eronen, asiantuntija YTM Tuija Väyrynen, tutkimusassistentti VTK Arttu Manninen, tutkimuspäällikkö VTT Ville Pitkänen ja johtaja VTT Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta. Raportti on toteutettu Nuoret Itä-Suomen tulevaisuuden tekijöinä -hankkeessa. Työn toteutuksesta on vastannut monitieteinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kainuun liitto, MTK:n säätiö ja Palkansaajasäätiö.
Lisätietoja:
Eija Eronen, YTM, asiantuntija
eija.eronen@e2.fi
p. 050 3187458
Ville Pitkänen, VTT, tutkimuspäällikkö
ville.pitkanen@e2.fi
p. 040 7770869
Artikkelin kuva: nuoria Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta osallistumassa kansainväliseen ”High North Dialogue” -tapahtumaan.
