Kainuu on ollut viime aikoina osallisena kolmessa OECD:n tekemässä tutkimuksessa. Näistä viimeisin koskee Suomen itärajan alueiden haasteita muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Euroopan komission rahoittaman hankkeen toimeenpanijaksi valittu OECD julkisti tutkimuksen lopputuloksena laaditun strategian keskiviikkona 10.12.2025.
Tarkastelussa kymmenen eri alueellista kokonaisuutta
Julkaistu raportti käsittelee Suomen itärajan alueiden haasteita muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Suomen itäraja on Euroopan unionin pisin yhteinen raja Venäjän kanssa, ja Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäyssota on muuttanut raja-alueiden toimintaympäristöä ja asettanut ne monella tapaa epäsuotuisaan asemaan. Syksyllä 2024 Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana toimintansa aloittaneessa itärajan siirtymävaiheen strategiahankkeessa on etsitty uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.
Itärajan maakunnat kokoontuivat keskustelemaan OECD:n Suomen itärajalle yhteisesti sekä kullekin maakunnalle erikseen ehdotetuista alustavista strategiasuosituksista ensimmäisen kerran huhtikuussa 2025. Nyt työ on saatu päätökseen, ja sen tuloksia esiteltiin Helsingissä 10.12.2025 järjestetyssä tilaisuudessa.
OECD:n laatima strategia koostuu itäisen Suomen tilannekuvasta ja käytännössä 10 eri suosituskokonaisuudesta, jotka on laadittu erikseen kansalliselle tasolle, jokaiselle maakunnalle erikseen sekä maakunnille yhteisenä. Maakunnista strategiassa ovat mukana Kainuun lisäksi Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.
Strategiassa OECD muistuttaa, että itäinen ja Kaakkois-Suomi käyvät läpi modernin historiansa yhtä suurimmista muutoksista, kun Suomen ja Venäjän välinen raja on suljettu. Tilanne vaikuttaa muun muassa itärajan alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.
OECD tunnistaa itäisessä Suomessa mahdollisuuksia puhtaassa energiassa, biotaloudessa, digitalisaatiossa, puolustukseen kytkeytyvillä teollisuudenaloilla ja kestävässä matkailussa. Kainuuseen raportissa annetaan suosituksia kuuden eri otsakkeen alla.
Kainuulle annetut suositukset tukevat alueellista näkemystä
OECD suosittelee, että Kainuussa keskitytään vahvistamaan bio- ja kiertotaloutta. Käytännössä tarvittaisiin toimenpiteitä, joilla kehitetään biotalouden ratkaisuja esimerkiksi puupohjaisten tuotteiden pohjalta.
Koska Kainuu kärsii väestön ikääntymisestä ja nuorten poismuutosta, OECD korostaa osaavan työvoiman houkuttelua. Nuorten osalta viitataan Norjan malliin opintolainahyvityksestä, joka voisi raportin mukaan olla toimiva vetovoimatekijä yhdessä muiden toimenpiteiden esimerkiksi maahanmuuttajien paremman integraation kanssa.
Liikenneinfrastruktuurin parantamista raportti pitää Kainuun saavutettavuuden ja talouskehityksen kannalta olennaisena. Alueen maantieteellinen syrjäisyys ja heikot itä-länsi-suuntaiset yhteydet rajoittavat OECD:n mukaan teollista aktiivisuutta ja matkailun kasvua.
Raportti korostaa Kainuun merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotannossa erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian osalta, mutta näkee rajallisen sähkön kantaverkkokapasiteetin rajoittavan maakunnan edistymisen mahdollisuuksia toimialan potentiaalin lunastamisessa. Ympäristön kestävyyden kannalta OECD pitää olennaisena, että puumateriaalien sivuvirtojen hyödyntämistä laajennetaan bioenergian ja kestävien rakennusmateriaalien tuotannossa.
OECD nostaa erikseen esille myös Kuhmoon kehitettävän puolustuksen testausalueen. Raportti kannustaa aluetta yhteistyöhön Puolustusvoimien ja yksityisen sektorin kanssa puolustukseen kytkeytyvän tutkimuksen, tuotannon ja infrastruktuurin laajentamiseksi.
Raportti kehottaa Kainuuta tavoittelemaan uutta rajat ylittävää yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa. Talouden ja tutkimuksen kumppanuuksien kehittäminen Ruotsin, Norjan ja Euroopan unionin kanssa avaisi OECD:n mukaan strategisen rahoituksen mahdollisuuksia ja toimisi pohjana pitkän tähtäimen kehittämiselle.
Kainuussa teema nähdään tärkeänä
Työ- ja elinkeinoministeriön, Euroopan komission ja OECD:n laajempien puheenvuorojen jälkeen julkistustilaisuuden ohjelma keskittyi muutokseen sopeutumisen, kokonaisturvallisuuden ja Suomen itäisten raja-alueiden talouden elvyttämisen teemoihin.
Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen oli mukana yhtenä panelisteista aluekehittämisen ja kansallisen turvallisuuden teemat yhdistäneessä sessiossa. Hän piti keskusteluun valittua aihetta todella tärkeänä.
Aluekehityksen ja turvallisuuden yhdistäminen on Suomen itärajan maakunnille miljoonan dollarin kysymys. Tarvetta näiden teemojen yhdistämiselle toistellaan usein erilaisissa juhlapuheissa, mutta valitettavasti vain vähän on nähty, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan”, Pirkkalainen sanoi puheenvuorossaan.
Maakuntajohtaja myös kiitti sekä kansallisen tason toimijoita, Euroopan komissiota ja OECD:tä tästä tärkeästä raportista. Hän toivoi, että itärajan alueiden kehittämiseksi nähdään pian konkretiaa ja muistutti, että pelkästään esimerkiksi raja-aidan rakentaminen ei tue aluekehitystä.
Kainuu osallisena myös muissa OECD:n raporteissa
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tutkijat ovat vierailleet viime vuosina Kainuussa useammankin kerran, koska maakunta on ollut mukana sen eri teemoihin liittyvissä tutkimuksissa. Näissä prosesseissa on kerätty tietoa erilaisten politiikkasuositusten ja tätä kautta alueen kehityksen tueksi.
Edellisissä tutkimuksissa on käsitelty:
- Kainuun tilannekuvaa ja kehitysnäkymiä osana Pohjois- ja Itä-Suomen, Pohjois- ja Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norja harvaan asuttujen alueiden (NSPA) laajempaa tutkimusta. Raportti “Navigating Global Transitions in European Arctic Regions – Lessons from 14 Northern Sparsely Populated Areas” on julkaistu OECD:n verkkosivuilla kesällä 2025.
- Alueellisia kaivosekosysteemejä kestävän kaivannaistoiminnan ja vihreän siirtymän tukemisen näkökulmasta. Raportti ”Enhancing Regional Mining Ecosystems in Kainuu, Finland” on julkaistu OECD:n verkkosivuilla kesällä 2025.
