Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat koonneet yhteisen esityksen Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja EU-elpymisrahoituksen käytöstä. Esitykseen on koottu 30 kärkihanketta, joilla on suuri vaikutus paitsi alueellisesti myös koko maan tasolla.
Esitettyjen ja jo budjetoitujen kärkihankkeiden myötä elvytystoimenpiteillä saataisiin liikkeelle 6,2 miljardin euron investoinnit Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kun mukaan otetaan myös muut esitetyt kärkitoimenpiteet ja uudistukset, puhutaan kokonaisuudessaan noin seitsemän miljardin euron investoinneista, jotka elvytys sysäisi liikkeelle.
- Tällä olisi valtava merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykselle. Näiden kärkihankkeiden lisäksi jokaisessa maakunnassa on valmisteilla runsaasti muita investointeja ja toimenpiteitä, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.
Elpymisvaroilla on vauhditettava vihreää siirtymää edistäviä tuotannollisia investointeja. Tällaisia ovat esimerkiksi vihreät teolliset investoinnit, bio- ja kiertotalouden vauhdittaminen, metsäbiotalouden investoinnit ja teollisuuden suurhankkeet.
Itä- ja Pohjois-Suomessa on saatava suurinvestoinnit ja teollisuuden investoinnit liikkeelle. Esimerkkeinä merkittävistä investoinneista ovat Lapin teollisuuden suurhankkeet, akkuarvoketjua vahvistavat kaivosinvestoinnit Keski-Pohjanmaalla, Koillisväylän datakaapeli ja Pohjois-Karjalan vihreät teolliset yritysinvestoinnit.
- Koronan jälkeiseen aikaan on edettävä rohkeasti, kestävä kasvu ja vaikuttavuus edellä. Siksi elvytysrahoituksen painopiste tulee olla nopeasti toteuttamiskelpoisten, yksityistä pääomaa jo valmiiksi sisällä olevien ja koko kansantaloutta merkittävästi vahvistavien investointien vauhdittamisessa. Näitä on nyt niin idässä kuin pohjoisessa tarjolla – koko Suomen käyttöön, sanoo Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.
Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee myös vauhdittaa biokaasuinvestointeja, biokaasu- ja sähköautojen latausverkostoja sekä tuulivoimapuistoja.
Itä- ja Pohjois-Suomen kärkiklustereiden ja niiden kansainvälistyminen luo edellytyksiä koko Suomen hyvinvoinnille. Kärkihankkeissa on mm. Itä- ja Pohjois-Suomen akkuarvoketjun, metallin ja matkailun kehittäminen. Metsä- ja puuosaamista on edelleen vahvistettava.
Koronakriisin koetteleman matkailutoimialan kehittäminen ja investointien vauhdittaminen on yksi kärkihankkeista. Kestävässä luontomatkailussa kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa reitistöjen määrä.
Suomen elvytyksellä tulee vauhdittaa maakuntien erityisosaamiseen perustuvaa, kansainvälisesti merkittävien ja elinkeinoelämää palvelevien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen synnyttämistä ja kehittämistä. Itä- ja Pohjois-Suomessa tällaisia maailmanluokan TKI-ympäristöjä ovat esimerkiksi Oulussa (painettu elektroniikka), Outokummussa (GTK:n mineraali- ja kiertotalousosaaminen), Joensuussa (fotoniikka) ja Kuopiossa (hyvinvointiteknologia).
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kilpailukyky edellyttävät panostamista saavutettavuuteen. Suomen on rakennettava alueellisesti kattava valokuituverkko ja tuotava 100 Mbit/s -yhteydet kaikkien saataville.
Liitteessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien esitykset elpymis- ja palautumistukivälineen painopisteiksi ja rahoitettaviksi investoinneiksi. Sen ovat koonneet Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnat.
Itä- ja Pohjois-Suomen esitykset Suomen kestävän kasvun ohjelmaan 2021 (pdf)
Lisätiedot:
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen, 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala.fi
Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi, p. 044 767 4200, mika.riipi@lapinliitto.fi
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352 jarno.turunen@pohjois-karjala.fi
Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen, p. 044 7970 197, pentti.malinen@kainuunliitto.fi