Luonnonvarakeskus selvitti metsien muutosta Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa 1960-luvulta alkaen ja hiilinielujen kehitystä vuosina 2015–2021 (MEMU-hanke). Lisäksi skenaariolaskelmien avulla selvitettiin metsien rakenteen ja hakkuumahdollisuuksien kehitystä seuraavien 30 vuoden aikana, sekä mahdollisen lisäsuojelun talous- ja työvoimavaikutuksia. Vastaavat analyysit tehtiin myös Etelä-Karjalalle. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien osuus on 69 prosenttia koko maan metsä- ja kitumaan pinta-alasta.
Valtakunnan metsien inventointiaineistoihin perustuvien laskelmien mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa (IP-alue) metsämaan pinta-ala, puuston kokonaistilavuus sekä keski- ja kokonaiskasvu ovat nyt suurempia kuin 1960-luvulla. Esimerkiksi Kainuussa metsämaan osuus pinta-alasta on kasvanut tarkastelujaksolla 72 prosentista 80 prosenttiin. Puuston ja maaperän yhteishiilinielu pieneni IP-alueella vuodesta 2015 vuoteen 2021. Myös Kainuussa yhteishiilinielu pieneni hieman tarkastelujakson aikana. Kainuu oli Lapin ohella ainoa IP-alueen maakunta, jossa turvemaat olivat hiilinielu.
Metsien rakenteen ja hakkuumahdollisuuksien kehitystä tarkasteltiin kahden skenaariolaskelman avulla, jotka kuvasivat IP-alueen metsien vaihtoehtoisia kehityspolkuja vuosina 2019–2048. ”Perusura” -skenaario perustui metsä- ja energiateollisuuden tulevaisuuden puuntarvearvioihin ja ”SY-skenaario” arvioon suurimmasta ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymästä. Perusura-skenaariossa runkopuun vuotuinen hakkuukertymä IP-alueen maakunnissa oli keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin SY-skenaariossa. Kainuussa vastaava runkopuun vuotuinen hakkuukertymä oli noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin SY-skenaariossa.
Selvityksessä arvioitiin myös lisäsuojelun vaikutuksia metsien rakenteeseen ja tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksiin. Arvioinnissa SY-skenaarioon lisättiin lisäsuojelun määrittelyt: pinta-alaltaan pienemmän lisäsuojelun määrittelyt perustuivat Kansallisen metsästrategian 2035 valmistelua varten tehtyyn taustaselvitykseen ja laajemman lisäsuojelun määrittelyt Suomen Luontopaneelin julkaisemaan raporttiin. Pienemmän lisäsuojelun skenaariossa vuotuinen keskimääräinen hakkuukertymä pieneni 30 vuoden tarkastelujaksolla IP-alueella kaksi prosenttia ja Kainuussa kolme prosenttia verrattuna nykyisen suojelutilanteen mukaiseen SY-skenaarioon. Laajemman lisäsuojelun skenaariossa hakkukertymä pieneni IP-alueella noin yhdeksän prosenttia ja Kainuussa noin 10 prosenttia.
Pienemmän lisäsuojelun skenaariossa metsäsektorin vuotuinen arvonlisäys väheni vuoteen 2040 mennessä IP-alueella keskimäärin 50 miljoonaa euroa ja työvoiman tarve noin 300 henkilöä verrattuna nykyisen suojelutilanteen mukaiseen Perusura-skenaarioon. Välillisinä vaikutuksina muille toimialoille koko Suomessa arvonlisäys laski 25 miljoonaa euroa ja työvoiman tarve 350 henkilöä. Laajemman lisäsuojelun skenaariossa IP-alueen metsäsektorin vuotuinen arvonlisäys väheni keskimäärin hieman yli 200 miljoonaa euroa ja työvoiman tarve 1 500–1 800 henkilöä. Välillisinä vaikutuksina arvonlisäys laski 150 miljoonaa euroa ja työvoiman tarve noin 2 000 henkilöä. Arvioinnissa käytettiin Perusura-skenaariota, johon yhdistettiin SY-skenaarioihin perustuvat arviot lisäsuojelun vaikutuksesta hakkuukertymiin.
MEMU-hankkeen loppuraporttiin, maakunnittaisiin tuloksiin ja kokeelliseen tilastoon sekä käytettyihin aineistoihin ja menetelmiin voi tutustua Luonnonvarakeskuksen sivuilla: https://www.luke.fi/fi/projektit/memu
Lisätietoja MEMU-hankkeesta
Kainuun liitto, maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen, puh. 040 539 5090, riikka.pirkkalainen@kainuunliitto.fi
Luonnonvarakeskus, erikoistutkija Leena Kärkkäinen, puh. +358295324848, leena.karkkainen@luke.fi