Suomen Nato-jäsenyyden tarjoamat mahdollisuudet voivat vielä monelle yritykselle olla hieman epäselvät. Liiketoimintamahdollisuuksia kuitenkin tarjoutuu yllättävän monenlaisia. Suomelle on tärkeää, että suomalaiset yritykset saavat oman osansa Nato-hankinnoista, ja apua niihin mukaan pääsemiseksi on tarjolla.
Nato tarjoaa yllättäviä mahdollisuuksia
Suomesta on tullut Naton jäsen huhtikuussa 2023, joten jäsenyyden tarjoamat mahdollisuudet voivat vielä monelle olla hieman epäselvät. Suomelle on kuitenkin tärkeää, että suomalaiset yritykset ja yritysmaailma saavat oman osansa Naton rahoitusohjelmista ja muista sen tarjoamista mahdollisuuksista. Myös Puolustusministeriö ja Suomen pysyvä Nato-edustusto Brysselissä kehittävät vielä prosessejaan, miten tiedotus Nato-kilpailutuksista kattavasti koko Suomeen toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta toiminta on kuitenkin jo lähtenyt hyvin käyntiin.
Monelle voi tulla hieman yllätyksenä, että Nato itse ei juurikaan hanki perinteistä puolustusmateriaalia, vaan sen jäsenvaltiot hoitavat omat puolustusmateriaalihankintansa. Suomalaisen yrittäjän kannalta rohkaiseva seikka siis on, että Nato tarjoaa ensisijaisesti mahdollisuuksia muille kuin puolustusteollisuuden tuotteita ja palveluita tarjoaville yrityksille. Useat, keskenään mitä erilaisimmat suomalaiset toimijat ovatkin jo Suomen Nato-jäsenyyden alkutaipaleella olleet aktiivisesti yhteydessä Suomen pysyvään Nato-edustustoon. Yrityssalaisuuksien vuoksi yksittäisten yritysten asioista ei tietenkään voi kertoa, mutta voidaan sanoa, että liikkeellä on oltu varsin laajalla skaalalla. Tyypillistä on, että yritykset, jotka eivät ennen ole tulleet edes ajatelleeksi, että heidän tuotteensa tai palvelunsa liittyisivät mitenkään maanpuolustukseen, ovat löytäneet Nato-hankinnoista potentiaalia.
Koska Nato-jäsenyys on vielä suomalaisille toimijoille suhteellisen uusi asia, eikä sen kanssa aikaisemmin ole oltu tekemisissä, myös sen kanssa toimimisen perusperiaatteet kaipaavat vielä täsmennystä. Järjestönä Nato on suuri. Paitsi että Naton päämaja Brysselissä hankkii erilaisia tuotteita ja palveluita, joita myös muut kuin belgialaiset yritykset voivat tarjota, sillä on kaksi mittavaa virastoa, joilla on myös mittavat budjetit, ja jotka tekevät hankintoja. Kullakin näistä on omat portaalit, joihin yritykset voivat rekisteröityä tarjoamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Sen lisäksi Natolla on oma turvallisuusinvestointiohjelma, jonka kautta liittolaiset voivat saada rahoitusta esimerkiksi kotimaan tiettyihin, esimerkiksi infrahankkeisiin.
Monenlaisia hankintoja NSPA:n kautta
Ensimmäinen Naton alaisista virastoista on NATO Supply and Procurement Agency, eli lyhyemmin NSPA. Se hankkii Natolle monenlaisia tuotteita ja palveluita. Heillä on oma virtuaalinen kauppapaikka, jonka kautta Naton liittolaiset voivat hankkia hyvin monenlaisia tuotteita ja palveluita, ja jonne yritykset voivat rekisteröityä niitä tarjoamaan. NSPA virastona hoitaa kilpailutuksen liittolaisten puolesta, siten säästetään aikaa ja monessa tapauksessa myös rahaa.
Päästäkseen mukaan NSPA:n tuoterekisteriin suomalaisten yritysten pitää rekisteröityä kyseisen viraston käyttäjäksi ja tätä varten saada Suomen puolustusministeriöstä kelpoisuustodistus. Puolustusministeriö tekee tarvittavat toimenpiteet, joilla esimerkiksi tarkistetaan kilpailutuksiin mukaan pyrkivän yrityksen omistuspohjaa, eettisyyttä ja varmistetaan yrityksen kelpoisuus liittyä Naton palveluntarjoajaksi.
Kysymys näissä tarkistuksissa ei ole monellekaan suomalaisyrityksille hankalista tai vaikeasti ymmärrettävistä asioista. Omistuspohjassa ei esimerkiksi saisi ainakaan yli viidenkymmenen prosentin omistusoikeudella olla mukana sellaisten maiden kansalaisia, jotka mahdollisesti olisivat Natolle vihamielisiä. Myöskään eettisyyskriteerien täyttämisessä suomalaisyritysten osalta ei yleensä ole ongelmia. Yleensä suomalaisyritykset siis saavat puolustusministeriöltä todistuksen, joka mahdollistaa rekisteröitymisen.
Rekisteröitymisen voi tehdä NSPA:n julkisten verkkosivujen https://www.nspa.nato.int/ kautta, eikä se ole monimutkaista. Sivuilta löytyy myös opas, jossa kerrotaan, kuinka ko. viraston kanssa tehdään yhteistyötä. Jos rekisteröitymiseen apua kuitenkin tarvitsisi, Suomen Nato-edustuston tehtävä on nimenomaan auttaa suomalaisia yrityksiä.
Hyvänä esimerkkinä tätä kautta palvelujaan myyneestä yrityksestä voidaan mainita suomalainen suksitehdas, joka sai myytyä omia tuotteitaan sotilaskäyttöön. Ja saman portaalin kautta voi tarjota aivan yhtä hyvin myös palveluita. Eli kun Suomen Nato-jäsenyyden myötä eri maiden sotilaita tulee entistä enemmän Suomeen sotaharjoituksiin, joukot tarvitsevat tietynlaisia asioita, kuten esimerkiksi muonitusta, majoituspalveluita tai ruokapalveluita.
IT-asiat hoidetaan NCIA-hankintoina
Toinen Naton alainen virasto on NATO Communications and Information Agency NCIA. Se on Naton tietohallintavirasto, joka tuottaa paitsi kaikki Naton päämajan tarvitsemat ICT palvelut, myös hallinnoi Naton hyvin suuria yhteisiä tietohankkeita ja satelliittipuolen hankkeita.
Tällä virastolla on hyvin samanlainen toiminta-ajatus kuin Naton toisellakin virastolla, eli sinnekin rekisteröidytään osallistuakseen sen hankintoihin, ja myös hankitaan Puolustusministeriöltä todistus. Virastolla on oma verkkosivustonsa https://www.ncia.nato.int/, osallistumisoppaansa ja portaalinsa.
Käynnissä on hurja määrä erilaisia hankkeita, joihin tarvitaan erityisesti alihankkijoita. Suomalaiset yritykset ovat alkaneet aktiivisesti rekisteröityä tänne.
NSIP-hankinnat liittyen infraan jäsenvaltioissa
Naton turvallisuusinventointiohjelma NSIP:n käytössä on vuosittain noin miljardi euroa rahaa sellaisiin hankkeisiin, joista voidaan ajatella, että liittolaisen ei kuulu niitä omista varoistaan yksin maksaa. Ne ovat sellaisia liittolaisuuden mukanaan tuomia kuluja, joita tämä kyseinen liittolainen eli esimerkiksi Suomi ei hankkisi, ellemme olisi Naton liittolainen.
Voidaan kuvitella esimerkiksi tilanne, jossa johonkin meidän satamaamme olisi tulossa niin suuri merivoimien alus, jollaista meillä ei Suomessa ole, koska meillä ei olisi kansallisesti sellaiseen tarvetta. Tällöin tätä satamaa tulisi varustella niin, että kyseinen alus pystyy sinne rantautumaan, ja jotta sillä tulevat joukot voisivat sujuvasti siirtyä Suomeen. Tällöin suomalaiseen satamaan pitäisi tehdä tiettyjä infrahankkeita, esimerkiksi syventää satama-allasta. Tai voi olla, että jotakin suomalaista maantietä tai maantiesiltaa pitää parantaa, jotta tietynlaiset ajoneuvot, joita meillä itsellämme ei täällä muutoin liikkuisi, voivat sillä kulkea.
Tällaisia hankkeita ja mahdollisuuksia, jotka perustuvat sotilaalliseen tarpeeseen, voi olla paljon erilaisia. Nato ei siis rahoita meidän kansalliseen tarpeeseemme perustuvia infrahankkeita, vaan Nato hyväksyy erikseen hankkeet, jotka kehittävät sen sotilaallista kykyä. Tällaisia hankkeita on jo Suomessakin pohdittu. Suomessa tämä ohjelman hallinnointi on sijoitettu Puolustusministeriöön, joka koordinoi mahdollisia hanke-esityksiä Naton suuntaan. Naton investointikomitea käsittelee joka viikko useita eri liittolaisten hanke-esityksiä. Trendi on tällä hetkellä se, etteivät hankkeet välttämättä euromääräisesti ole suuria, mutta niitä on paljon.
Mistä lisätietoja?
Suomen pysyvään Nato-edustustoon saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä sen eri viestintäkanavia käyttäen. Yhteystiedot esimerkiksi puolustusmateriaalineuvos Sanna Laaksoselle löytyvät verkkosivulta https://finlandabroad.fi/web/nato/edustusto. Myös vierailujen järjestäminen onnistuu tarvittaessa.
Naton päämajalla ei varsinaisesti ole tavattavia henkilöitä, mutta edellä mainitut kaksi virastoa molemmat järjestävät erilaisia teollisuuspäiviä, joihin yritykset voivat osallistua. Niistä tiedotetaan näiden virastojen nettisivuilla: https://www.nspa.nato.int/ ja https://www.ncia.nato.int/.
Apua löydät myös Business Finlandin kautta. Lue lisää: NATO-liiketoimintaopas suomalaisille yrityksille julkaistu – Business Finland
