Itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoon kuuluvassa Itäisen Suomen metsäbiotalouden uudet avaukset ‑kasvuohjelmasta rahoitettavat hankkeet on päätetty. Kasvuohjelma rahoittaa kolme hanketta, joissa kehitetään sivuvirtojen käyttöä, teollisuusrakentamista ja hiilidioksidin hyötykäyttöä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on mukana yhdessä hankkeista.
Valtioneuvosto myönsi 2,4 miljoonaa euroa Itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoon ja valitsi työn koordinoijaksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton. Liitto määritteli tavoitteet ja toimenpiteet yhdessä muiden itäisen Suomen maakuntien kanssa. Päätavoitteena on metsäbiotalouden arvonlisän nostaminen. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa ja tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä itäisessä Suomessa.
Kasvuohjelmasta rahoitettiin kolmen hankkeen kokonaisuus, joka kattaa koko ketjun puun tuottamisen kehittämisestä sivuvirtojen hyödyntämiseen ja kohti kemiallisen ja mekaanisen teollisuuden jalostetumpia tuotteita.
Rahoituksen saivat seuraavat kolme hanketta, joissa on mukana toimijoita kaikista Itä-Suomen maakunnista:
- Kestävää arvonlisää Itä-Suomen metsäbiotaloudesta (KELMI). Hankkeen toteutusaika on 1.1.2026–30.6.2028. Mukana hankkeessa ovat Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
- Puurakentamisen kehitysalusta. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2026–31.12.2027. Mukana hankkeessa ovat Karelia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
- Itäinen Suomi kohti uutta teknologiaa ja yritystoimintaa CCUS-tutkimus- ja teknologiakeskuksella (ISKU). Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2026–30.6.2028 . Mukana hankkeessa ovat Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Business Joensuu.
Metsien sivuvirroista kestävää arvonlisää
KELMI-hankkeessa kehitetään Itä-Suomen metsäbiotalouteen ratkaisuja, joiden avulla pyritään lisäämään olemassa olevien metsätalouden tuotteiden ja palvelujen arvoa sekä luomaan arvonlisää sivuvirtojen hyödyntämisen, kiertotalouden edistämisen ja uusien tuotteiden kehittämisen kautta.
”Myönnetyllä hankerahoituksella haluamme edistää alueen metsäbiotalouden uudistumista ja nostaa sen arvonlisää kestävällä tavalla. Metsäbiotalouden tulevaisuus rakentuu perinteisen mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden lisäksi yhä vahvemmin puun kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen sivuvirtojen, uusien tuotteiden ja älykkäiden ratkaisujen avulla”, toteaa KELMI- hankkeen vastuujohtaja apulaisprofessori Antti Kilpeläinen Itä-Suomen ylipistosta.
Hanke tuo yhteen käytännön metsänhoidon kehittämisen, kiertotalouden ja korkean jalostusarvon tuotteet. Samalla se vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa ja vastaa globaaleihin ilmasto- ja resurssihaasteisiin.
”Näemme KELMI-hankkeen mahdollisuutena luoda pohjaa uusille liiketoimintamalleille ja aidosti kasvattaa metsäbiotalouden arvonlisää”, Kilpeläinen jatkaa.
Hankkeen partnereina ovat Oulun yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Puusta voi rakentaa vaativiakin teollisuusrakennuksia
Puurakentaminen voi tuoda merkittävää lisäarvoa teollisuusrakentamiseen. Ilmastohyötyjen lisäksi puu mahdollistaa korkean esivalmistusasteen, moduulirakenteet, rakenteiden purettavuuden ja siirrettävyyden, maanjäristyskestävyyden sekä erinomaiset palonkesto-ominaisuudet.
”Puurakentamisen kehittämisen mahdollisuus on teollisuusrakentamisessa”, linjaa Karelia ammattikorkeakoulun Mikko Matveinen, joka toimii Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa projektin johtajana.
Hankkeessa kehitetään skaalautuvia teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat puun käyttöä vaativissa teollisuuskohteissa.
Hankekonsortion muodostavat Karelia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 857 828 euroa, josta AKKE-tukea on haettu 686 263 euroa.
Hankkeen rahoituspäätöksen löydät Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen pöytäkirjasta.
Hiilidioksidi talteen ja hyötykäyttöön
Itäinen Suomi kohti uutta teknologiaa ja yritystoimintaa CCUS-tutkimus- ja teknologiakeskuksella -hankkeessa pureudutaan Itä-Suomen energiantuotannon ja päästöjen hillinnän teemoihin.
”Keskeistä on biogeenisen eli uusiutuvien luonnonvarojen jalostuksesta syntyvän hiilidioksidin talteenottoa ja jatkojalostusta toteuttavien teknologisten ratkaisujen kehittäminen”, korostaa professori Antti Haapala, joka on hankkeen vastuuhenkilö Itä-Suomen yliopistossa.
Piipusta napatusta hiilidioksidista tuotetaan tutkijoiden yhteistyöllä erilaisia kemikaali- ja materiaalituotteita. Näillä pyritään tulevaisuudessa korvaamaan öljystä tehtäviä jalosteita.
Samalla hanke vahvistaa Itä-Suomen alueella näiden teemojen tutkimusta ja koulutusta.
Hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Business Joensuu.
CCUS tulee sanoista Carbon Capture, Utilization, and Storage eli hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi.
Lisätietoja
Metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
040 518 6326, sari.koivula@pohjois-karjala.fi
Aluekehityspäällikkö Paula Karppinen
Kainuun liitto
044 7100 867 paula.karppinen@kainuunliitto.fi