Yhteistyö rakentaa tulevaisuuden – Kainuu parantaa tukea kansainvälisille opiskelijoille. Kainuussa tehty selvitys ja sen pohjalta rakennettu kansainvälisen opiskelijan polku antavat yhdessä suunnan alueen tulevalle työlle kansainvälisten opiskelijoiden tukemiseksi ja heidän työllistymisensä parantamiseksi.
KAMKilla opiskelee lähes 600 kansainvälistä opiskelijaa, mutta vain harva heistä työllistyy alueelle valmistuttuaan. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, suomen kielen osaaminen ja rajalliset työelämäkontaktit ovat suurimpia esteitä. Samalla Kainuun väestö ikääntyy, ja osaajatarve kasvaa – kansainväliset opiskelijat voivat olla ratkaiseva voimavara tulevaisuuden työmarkkinoille.
Osaajia Kainuuseen – koordinaatiohankkeessa tuotettu selvitys että sen pohjalta visualisoitu kansainvälisen opiskelijan polku antavat Kainuulle konkreettisia suosituksia ja näyttävät selkeästi yhteisesti rakennetun suunnan sekä toki vahvistavat aikaisemmin toimijoilla tiedossa olleet asiat ja faktat.
OKKO-hankkeen puitteissa keväällä 2025 on valmistunut kattava selvitys kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen ja integroitumisen haasteista Kainuussa. (Linkki: https://kainuunliitto.fi/kansainvaliset-opiskelijat-kainuussa-uusi-selvitys-nostaa-esiin-tyollistymisen-ja-integroitumisen-haasteita-ja-mahdollisuuksia/)
Selvityksen pohjalta alueen toimijat myöhemmin ovat yhdessä rakentaneet Kansainvälisen opiskelijan polun, joka kokoaa esiin sen, millaisin toimin opiskelija voi kasvaa osaksi Kainuuta ja löytää paikkansa sen työelämässä ja yhteisöissä. KV-opiskelijan poku on julkaistu KAMKin TKI julkaisuussa, sivut 65-73 (Linkki: KAMK_BusinessOA_yhteisjulkaisu.pdf tai BUSINESS TKI – Tarvelähtöinen kehittäminen – Theseus )
Kainuussa yhteistyö on vahva perusta
Kainuussa on jo pitkään rakennettu vahvaa yhteistyöpohjaa, joka tukee kansainvälisten osaajien asettumista ja työllistymistä. Kainuun–Koillismaan työllisyysalueen ja Kajaanin kaupungin kotoutumis- ja asettautumispalvelut luovat turvallisen alun uusille tulijoille, ja Kainuun hyvinvointialue on onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia erityisesti sote-alalle – samalla vahvistaen alueellista kotoutumisen osaamista. KAMKin ensisijainen tehtävä on kouluttaa opiskelijoita sekä toki houkutella niitä ensi tänne sekä luonnollisesti edesauttaa heidän integroitumista rakentamalla vahvempi yhteistyö paikallisyritysten ja yhteisöiden kanssa. Kainuun kaltaisilla maaseutualueilla koulutusorganisaatioilla ja korkeakouluilla on paljon laajempi rooli kuin pelkkä koulutuksen tarjoaminen. Ne muovaavat paikallisia työmarkkinoita, houkuttelevat nuoria ja kansainvälisiä osaajia sekä toimivat aluekehityksen vetureina.
Maakunnassa toimii useita verkostoja, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta. Kainuun liiton koordinoima Osaavan työvoiman koordinaatioryhmä kehittää yhteistyötä alueen osaajatarpeiden turvaamiseksi, ja ELY-keskuksen ylläpitämä KATOS-verkosto kokoaa yhteen toimijat, jotka edistävät työperäistä maahanmuuttoa ja tiedonvaihtoa.
Viime vuosina Kainuussa on toteutettu useita onnistuneita hankkeita ja kehittämistoimia ja on lukuisia menossa juuri nyt, jotka ovat vahvistaneet kansainvälisten osaajien työllistymistä ja lisänneet alueen vetovoimaa. Vaikka paljon on saatu aikaan kokonaisuutta täytyy vielä selkeyttää. Toimijoiden rooleja ja vastuita on tarkennettava, jotta yhteistyö muodostaa yhtenäisen ja pitkäjänteisen ekosysteemin, joka tukee kansainvälisten osaajien pysyvyyttä ja kiinnittymistä Kainuuseen.
Kytkentä maakunnan ja kansallisiin strategioihin Kainuun maakuntaohjelman luonnoksessa (2025) painotetaan kansainvälisen työvoiman ja opiskelijoiden roolia alueen elinvoiman turvaamisessa. Ohjelmassa sanotaan:
“Lisätään eettisesti ja vastuullisesti kansainvälisiä rekrytointeja ja työperäistä maahanmuuttoa Kainuuseen. Lisätään kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja tehostetaan heidän kestävää integroitumistaan työelämään ja yhteisöihin, esimerkiksi laatimalla ja toteuttamalla Kainuun kv-opiskelijoiden sitouttamisstrategia.”
Tämä linjaus resonoi suoraan kansallisen Talent Boost -ohjelman (TEM & OKM) tavoitteiden kanssa. Talent Boostin keskiössä on Suomeen suuntautuvan osaajaliikkuvuuden vahvistaminen sekä kansainvälisten osaajien rekrytointi ja sitouttaminen alueellisesti. Kainuun malli on tästä käytännön esimerkki: se kytkee yhteen koulutuksen, elinkeinoelämän ja kotoutumisen tukipalvelut ja tuo Talent Boostin periaatteet maakunnalliselle tasolle.
Samoin Pohjoisen Suomen ohjelma (2024–2027) korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä kansainvälisten osaajien sitouttamisessa. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä, kuten kansainvälisten opiskelijoiden työnvälityksen yhteyspisteiden perustaminen Centria-, Kajaanin- ja Lapin ammattikorkeakouluihin sekä toimivien yhteistyömallien rakentaminen työllisyysalueiden kanssa. Nämä toimet tukevat Kainuussa jo aloitettua työtä ja osoittavat, että alueen ratkaisut ovat linjassa koko Pohjois-Suomen kehityssuunnan kanssa.
Pohjoismaiden tasolla osaajapolitiikka on noussut strategiseksi kysymykseksi: väestön ikääntyminen, työvoimapula ja geopoliittiset muutokset luovat kasvavan kilpailun kansainvälisestä työvoimasta.
Kainuun vahvuus on sen paikallinen omistajuus: toimijat eivät odota valtakunnallisia ratkaisuja, vaan rakentavat omansa yhteistyössä. Samalla se tuo esiin sen, että kansainvälisten osaajien pysyvyyden edistäminen vaatii strategista sitoutumista – ei vain korkeakoulun tai hankkeiden tasolla, vaan koko maakunnan yhteisenä päätöksenä.
OKKO-hankkeen kehittämistyön pohjalta nousevat keskeiset suositukset
- Pysyvä koordinaatiomalli
Kainuussa hankkeet ovat jatkossakin tärkeä osa kehittämistyötä, mutta niiden tueksi tarvitaan vahvempi ja selkeästi organisoitu koordinaatio. Tavoitteena ei ole korvata hankkeita, vaan luoda pysyvä toimintatapa, joka kokoaa eri toimijoiden – koulutuksen, yritysten sekä kunta- ja valtiotoimijoiden – työn yhteen linjaksi. Kun kokonaisuutta johdetaan yhtenäisesti, kansainvälisten opiskelijoiden tukeminen ja työllistymisen edistäminen etenevät aiempaa suunnitelmallisemmin ja vaikuttavammin. - Koulutuksen ja työelämän parempi kohtaanto sekä asiantuntijatyön lisääminen
Kainuun tulee varmistaa, että KAMK:n koulutustarjonta ja opiskelijarekrytointi vastaavat alueen työvoimatarpeita – sekä nyt että tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa koulutussisältöjen suuntaamista elinkeinoelämän tarpeisiin, rekrytointimarkkinoiden tarkempaa kohdentamista ja samalla alueen asiantuntijatyön vahvistamista esimerkiksi digitalisaation, tietointensiivisten alojen ja kansainvälisen liiketoiminnan kautta. Näin luodaan opiskelijoille todellisia urapolkuja Kainuuseen. - Suomen kielen ja työelämätaitojen vahvistaminen
Kielitaidolla on suora vaikutus työllistymiseen. Tarvitaan enemmän työpaikkasuomea, mahdollisuuksia harjoitella kieltä käytännön tilanteissa sekä tukea jo opintojen alkuvaiheessa. Myös työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa kansainvälisiä työntekijöitä on vahvistettava. - Systemaattiset kohtaamiset opiskelijoiden ja yritysten välillä
On rakennettava yhtenäinen malli, joka kokoaa yhteen harjoittelut, projektityöt, yritysvierailut ja matalan kynnyksen verkostoitumistilaisuudet. Ensimmäiset kontaktit paikallisiin työnantajiin ovat usein ratkaiseva askel työllistymispolulla. - Yrittäjyyspolkujen kehittäminen kansainvälisille opiskelijoille
Kansainvälisille opiskelijoille tulee tarjota selkeää, saavutettavaa ja englanninkielistä neuvontaa sekä käytännön tukea yrittäjyyden ensivaiheisiin. Yrittäjyys on monelle realistinen ja luonteva tapa kiinnittyä Kainuuseen.
Johtopäätökset
Selvitys ja yhdessä rakennettu opiskelijapolku osoittavat selvästi, että Kainuulla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden pysyvyyttä. Tämä kuitenkin vaatii yhteistä tahtotilaa ja aiempaa tiiviimpää yhteistyötä, jotta opiskelijoiden on helpompi nähdä Kainuu paikkana, jossa voi opiskella, työllistyä ja rakentaa tulevaisuutta.
Kainuuseen tarvitaan pysyvä ja selkeä yhteistyörakenne kansainvälisten opiskelijoiden tukemisen ja työllistymisen koordinoimiseksi. Kun koulutusorganisaatiot, yritykset, kunnat, työllisyys- ja hyvinvointialueet sekä järjestöt toimivat saman rakenteen alla, roolit selkiytyvät ja hajanaiset toimet muodostavat toimivan kokonaisuuden. Näin työstä tulee pitkäjänteisempää ja vaikuttavampaa – ja ennen kaikkea opiskelijoille sujuvampaa.
Lisäksi Kainuu tarvitsee maakunnallisen kv-osaajien sitouttamisstrategian, joka ohjaa toimenpiteitä ja varmistaa tarvittavat ressursit, että ne jatkuvat johdonmukaisesti myös hankkeiden jälkeen. Näin voidaan hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen ja potentiaali parhaalla mahdollisella tavalla Kainuun tulevaisuuden rakentamisessa.
Tatiana Petrova
Projektipäällikkö/
Osaajia Kainuuseen -koordinaatiohanke (OKKO)