Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2025 väestönmuutosten ennakkotiedot. Kainuu on saanut muuttovoittoa jo viidettä vuotta peräkkäin. Kotimaan muuttovetovoima ja kuntien pitovoima ovat vahvistuneet erityisesti pienemmissä kunnissa. Tilastojen mukaan Kainuun väkiluku laskee edelleen. Muuttovoitto ei riitä kääntämään väestönkehityksen suuntaa ikärakenteen takia. Syntyvyys kääntyi Kainuussa kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen. Kajaanissa syntyneitä oli jopa 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuolleisuus puolestaan kääntyi Kainuussa uudelleen nousuun. Kotimaan muuton määrä Kainuuseen ei ole kokonaisuudessaan kasvanut, mutta pitovoima on parantunut. Kainuusta muutti pois lähes 300 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Paltamo ja Sotkamo onnistuivat kasvattamaan myös tulomuuttoansa. Kotimaan muutossa kaikki muut kunnat Kajaania ja Kuhmo lukuun ottamatta saivat kotimaan muuttovoittoa.
Syntyvyys kasvuun – Kajaanissa kasvua 30 prosenttia
Kainuun väkiluku oli vuonna 2025 ennakkotietojen mukaan 69 249 (v. 2024: 69 639). Elävänä syntyneiden määrä oli 405 ja kuolleiden määrä 1074. Luonnollinen väestönlisäys oli miinuksella 669 henkilön verran. Syntyneiden määrä kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta ja oli maakunnista yksi suurimmista kasvuista. Syntyneiden määrä oli alhaisimmillaan vuonna 2024. Nyt määrä on samalla tasolla kuin vuonna 2023. Kuolleita oli enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta ei noussut niin korkealle kuin vuosina 2022 ja 2023. Syntyneiden määrä kasvoi vuonna 2025 Kajaanissa, Puolangalla, Ristijärvellä. Kajaanissa syntyneiden määrä kasvoi lähes 30 prosenttia.
Kuusi kuntaa sai kotimaasta muuttovoittoa
Kainuun kuntiin muutti 2629 henkilöä ja kunnista pois 3067 henkilöä, joten kuntien välinen nettomuutto oli koko Kainuussa miinuksella 438 henkilön verran. Kuntien välisen tulomuuton määrä kasvoi Paltamossa ja Sotkamossa. Kainuun kunnista kuusi kahdeksasta sai kotimaan muuttovoittoa: Sotkamo (+34), Puolanka (+16), Paltamo (+15), Hyrynsalmi (+13), Suomussalmi (+3) ja Ristijärvi (+2). Kajaani menetti 468 ja Kuhmo 53 asukasta kuntien välisessä muutossa.
Maahanmuuton määrä pysyy korkealla – Kajaanin osuus 80 % maahanmuutosta
Maahanmuutto Kainuuseen oli 788 ja maastamuutto 67 henkilöä vuonna 2025. Nettomaahanmuutto oli 721 henkilöä. Kaikki Kainuun kunnat saivat muuttovoittoa maahanmuutosta. Kajaani sai maahanmuuttoa 638, mikä on yli 80 prosenttia kaikesta Kainuuseen kohdistuvasta maahanmuutosta. Maahanmuuton määrä Kainuuseen laski 4,6 prosenttia edellisvuodesta, mutta myös poislähtevien määrä väheni. Nettomaahanmuutto oli 21 henkilöä edellisvuotta vähemmän.
Muuttovoitto jatkuu – pienten kuntien veto- ja pitovoima kasvaa
Kainuu sai ennakkotietojen mukaan kokonaisuudessaan (kokonaisnettomuutto) muuttovoittoa 283 henkilöä eli Kainuu jatkaa muuttovoittoisena jo viidettä vuotta peräkkäin. Muuttovoitto kasvoi jopa 181 henkilöllä (177 %) edellisvuodesta. Muuttovoittoa saivat kaikki muut kunnat paitsi Kuhmo (-51). Eniten muuttovoittoa sai Kajaani +138, seuraavaksi eniten Sotkamo +79, Suomussalmi +35, Puolanka +34, Hyrynsalmi +24, Paltamo +18 ja Ristijärvi +6. Muuttovoiton kasvua selittää korkeana pysyneen maahanmuuton määrän lisäksi voimistunut kotimaan muutto Kainuun pienempiin kuntiin ja niiden hyvä pitovoima. Jos kaikkien Suomen kuntien muuttovetovoimaa tarkastellaan suhteessa niiden väestöpohjaan, on Hyrynsalmi ja Puolanka kahdenkymmenen parhaan kunnan joukossa!
Väestönmuutoksiin vaikuttavat eri tekijät eri kunnissa
Väestönmuutostekijät ovat erilaisia Kainuun eri kunnissa. Syntyvyys kasvoi merkittävästi Kajaanissa, mutta muissa kunnissa määrät ovat hyvin alhaisia. Kajaanin muuttovoitto tulee ainoastaan maahanmuutosta ja samalla Kajaani menettää paljon väestöä kotimaanmuutossa. Muut kunnat saivat kotimaasta muuttovoittoa, Kuhmoa lukuun ottamatta. Hyrynsalmi ja Paltamo saivat muuttovoittoa enemmän kotimaanmuutosta kuin maahanmuutosta. Kuhmon tilanne näyttää haasteellisimmalta. Kuhmon väkiluku tipahti eniten (-177 henkilöä) vuonna 2025, joka on suhteellisestikin suurin vähennys edellisvuodesta Kainuun kunnissa. Suhteellisesti väestön määrä vähenee hitaimmin Kajaanissa ja Sotkamossa. Ikärakenne vaikuttaa vahvasti.
Kainuun liiton erityisasiantuntija Henna Sormunen toteaa, että Kainuussa on rakenteellinen haaste: luonnollinen väestötappio syö muuttovoiton. Erityisesti Kuhmon tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Kajaanin tulee satsata nuorten aikuisten pitovoimaan, ja maahanmuuttoa tulisi saada hajautettua koko Kainuun alueelle tasaisemmin. On myös ennakoitu, että maahanmuutto Suomeen ei välttämättä tulisi jatkumaan yhtä vahvana lähivuosina. Tämä nostaa kotimaanmuuton veto- ja pitovoimatekijät entistä tärkeämpään rooliin. Pienempien kuntien kotimaan muuttovetovoima ja pitovoima on positiivinen ja odotettu ilmiö Kainuussa, jonka soisi jatkuvan yhä vahvempana.
