Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksensa sote-lainsäädännön uudistamisesta. Monen yrityksen jälkeen uudistuksen toivotaan monella taholla menevän läpi, vaikka nytkään se ei tule kaikilta kannatusta saamaan. Hallitus ei yritäkään viedä läpi samalla kertaa laaja-alaista aluehallinnon uudistusta kuten edellinen, Sipilän hallitus. Elinvoimatehtävät ovat kuitenkin täällä maakunnissa edelleen yhtä tärkeitä kuin aiemmin. Niiden merkitystä ei tule unohtaa. On monia huolestuttavia merkkejä, että elinvoimatehtävät voivat jäädä sivuraiteille tai maakuntien aluekehitysvastuu ei ainakaan tule vahvistumaan.
Sotekin on merkittävä elinvoiman kannalta
Kainuussa on toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteen kokoaminen jo 2004 alkaneen hallintokokeilun aikana. Kainuulle sote-uudistuksessa keskeinen odotus liittyy sote-palvelujen järjestämisen rahoitusmalliin. Hallituksen esitys perustuu valtion rahoituksen jakamiseen tarveperusteisesti. Perustuslain mukaisen kansalaisten tasapuolisen palvelujen turvaamisen kannalta tämä on välttämätön – ja tärkeä myös Kainuun kaltaisten, korkean sairastavuuden, alueiden kannalta. Rahoitusmallista käynnissä oleva keskustelu voittajista ja häviäjistä on harhaanjohtavaa. Luonnollista on, että alueet, joille valtion kautta tuleva rahoitus pienenisi verrattuna nykyisin käytettyyn, kokevat olevansa menettäjiä. On selvää, että Kainuun sote-palvelujen tulevaisuus riippuu ensisijassa siitä, kuinka laadukkaasti ja kustannustehokkaasti täällä palvelut kyetään järjestämään.
Sote-uudistus vaatii toteutuakseen kansanvaltaisen ohjauksen ulottamisen palvelujen järjestämiseen. Toisin sanoen perustetaan hyvinvointialueisiin, jotka pääsääntöisesti vastaavat nykyisiä maakuntia, vaaleilla valitut valtuustot. Mikäli vaaleilla valitun valtuuston alaisuuteen ei tulevaisuudessa siirrettäisi uusia tehtäviä maakunnanliitoista ja valtion aluehallinnosta, aluetasolle syntyisi kolme erityyppistä hallintoa:
- Suoran kansanvallan alainen sote-palvelutuotanto
- Valtion sektoriohjauksessa oleva aluehallinto ja
- Kuntayhtymämallilla toimiva maakunnan liitto nyk. tehtävineen
Monialainen maakunta sisältäisi elinvoimatehtävät
Parlamentaarinen työryhmä on asetettu valmistelemaan selvitys aluehallinnon ja monialaisen maakunnan uudistamisesta. Työryhmä on valmistellut useita vaihtoehtoisia skenaarioita, kuinka sote-uudistuksen jälkeen tulevilla hallituskausilla olisi mahdollista edetä asteittain monialaisiin maakuntiin. Monialainen maakunta tarkoittaisi käytännössä aluetasolla nykyisin erillään olevien elinvoimatehtäviä kokoamista yhteen ja liittämistä maakunnan vaaleilla valitun valtuuston poliittiseen ohjaukseen. Käytännössä tällöin syntyisi Suomeen kolmiportainen hallintorakenne: valtio – maakunnat – kaupungit/kunnat.
Elinvoimatehtävien tulevaisuus huolestuttaa
Valmistelutyöstä saadut väliaikatiedot ja raporttiluonnokset kertovat karua kieltä siitä, että valmistelussa mukana olevilla ministeriöillä ja viime kädessä myöskään eri puolueilla ei näytä olevan tosiasiallista halua edetä hallinnon uudistamiseksi. Syitä tähän voi olla monia, mutta Suomen aluekehittämisen ja maakuntien näkökulmasta tilanne on huolestuttava. Mikäli nykyisen hallituksen sote-uudistusta ei jatketa selkeällä tavoitteella kohti monialaisia maakuntia, maakunnan liittojen ja ELY-keskusten varaan nykyisin rakentuva aluekehittämisen jatkuvuuskin voi vaarantua. Kainuu pienenä maakuntana joutuu varmasti puolustamaan muita enemmän omaa olemassaoloaan ja vaikutusvaltaansa.