Julkista keskustelua Kainuun rautatieliikenteestä on jäänyt hallitsemaan yöjunateema. Se on vain pieni osa jäävuoren huippua. Kainuuta koskevia edunajamishankkeita on runsaasti muitakin käynnissä ja tulossa. Uusille avauksille ja linjauksille on tarvetta: vihreä siirtymä ja sen myötä rautatieliikenteen kasvava painoarvo ei auta Kainuuta automaattisesti yhtään!
Onko yöjuna ikuisuusasia?
Viimeisin vaihe Savon radan kautta kulkevan yöjunavuoron mahdollisuudesta alkoi Pasi Holmin[i] selvityksestä edellisen hallituskauden lopulla. Selvityksen tuloksena asia siirtyi myös nykyisen hallituksen linjaamaan Kestävän matkailun strategiaan 2030[ii]. Tässä yhteydessä yöjunan idea on laajennettu koskemaan myös Kainuuseen tulevia matkailijoita palvelevan yöjunavuoron mahdollistamista Lapin esimerkkien mukaisesti. Viime keväänä valtion lisätalousarviossa annettiin 40 miljoonan euron hankintavaltuus VR:lle uuden yöjunarungon vaunukalustohankintaan. Ongelmamme on nyt se, että tämä uusi kalusto on menossa entisille Lappiin suuntautuville reiteille.
Valtio panostaa ratayhteyksiin – hyötyykö Kainuu?
Kainuun näkökulmasta kannatettavia rataverkon parannushankkeita on lukuisia. Iisalmen ja Ylivieskan välisen yhteyden sähköistäminen ja kehittäminen on käynnistynyt. Toteutuessaan hanke luo vaihtoehtoisen reitin itä-länsisuuntaisille kuljetuksille. Myös Kontiomäki – Oulu välin välityskykyä parannetaan. Vartiuksen ja Kontiomäen väliä on parannettu jo aiemmin ja viimeksi raja-alueohjelman erillisrahoituksella. Viimeisin toteutukseen tullut hanke on Kontiomäki – Pesiökylä yhteyden perusparannus ja uusi puuterminaali (arvoltaan 80 milj. euroa).
Kaikesta edellä kuvatusta kehityksestä huolimatta Kainuu ei voi olla tyytyväinen tilanteeseen. Ratayhteyksien parantamishankkeissa on ollut kyse Kainuun läpi kulkevista transitokuljetuksista tai puuraaka-aineen kuljettamisesta Kainuusta ulos. Sen sijaan henkilöliikenteen osalta parannuksia ei ole saatu eikä näkymätkään ole kehuttavat:
- Kainuun pienen väestöpotentiaalin vuoksi reittejä on luonnollisesti vaikea saada kannattaviksi; ostopalveluliikenne vaatii valtion satsauksia.
- Liikenne12 -ohjelmassa painotettiin vahvasti rautatieliikennettä, mutta sekään ei ole tuomassa Kainuulle apuja; varsinkin LVM:ssä fokuksessa on kaupunkiseutujen työssäkäyntiliikenteen vahvistaminen (ns. tunnin juna hankkeet)
- Kainuussa on tätä nykyä vain kolme henkilöliikenteessä toimivaa asemaa; junayhteyksien hyödyntämiseksi täällä tarvitaan lisäksi panostamista liityntäyhteyksiin ja matkaketjuihin.
Yritetty on
Kainuun pullonkaulat ovat siis henkilöliikenteessä. Kainuu on junaliikenteessä tehnyt tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen muiden maakuntien kanssa. Näkyvin uusi saavutus on ns. Itärata, joka kuuluu nyt kolmantena mahdollisena suurhankkeena Turun ja Tampereen yhteyksien nopeuttamiseen. Itäradan uusi yhteys olisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva uusi rata. Se parantaisi Savon ja Karjalan ratojen sekä Pietarin ja Moskovan yhteyksiä. Välitön ajallinen hyöty Kainuulle olisi silti varsin pieni, mutta oleellista on huomion saaminen jo olemassa olevan Kouvola – Kajaani välin nopeuttamiseen. Tästä maakuntien liitot[iii] teettivät selvityksen ja nyt myös Väylävirasto on parantanut merkittävästi tämän radan suunnitteluvalmiutta.
Savon radan lisäksi Kainuun valmisteilla olevaan edunajamisen tavoitteisiin kuuluvat myös alle kahden tunnin junayhteys Kajaani-Oulu välille, Vuokatti-Kontiomäki-yhteyden matkustajaliikenteeseen ottaminen, Porokylä-Vuokatti yhteyden kunnostaminen sekä kiskobussiyhteydet Kajaani-Vuokatti ja Vuokatti-Nurmes-Joensuu. Kainuun liitto myös mukana Savon radan ja Vt5:n muodostaman Viitoskäytävän[iv] kehittämishankkeessa, joka käynnistyi loppuvuodesta 2021.
Katsetta on nostettava laajemmalle!
Kainuun logistista asemaa on tärkeää tarkastella sekä kansallisesti että kansainvälisesti – ja kaikista ilmansuunnista. Uudet suunnitelmat ja vireillä olevat linjaukset antavat meille tässä uusia eväitä.
EU:n laajuista tie-, ratatie- ja vesiväyliä koskeva TEN-T-verkko on tarkastelussa. On huomattava, että Pohjanlahden kiertävä Oulun ja Tornion kautta Ruotsiin ja sieltä Tanskan kautta Keski-Eurooppaan kulkeva yhteys on yksi TEN-T-verkon ydinkäytävä. Yhteydet Kainuusta tähän väylään tulee siksi nostaa kehityskohteiksi. Ehdotamme erityisesti Oulu – Kontiomäki – Vartius -yhteysväliä tähän verkostoon. Vartiuksen kautta kulkee nykyisin pohjoisin kv. liikenneyhteys Venäjälle Jäämerelle ja mahdollistaa yhteydet Siperian kautta Kauko-Itään.
Tänä keväänä päättyy Kainuun liiton vetovastuulla toiminut Northern Axis – Barents Link[v] -yhteistyöhanke. Siinä on tehty Kainuun kannalta mielenkiintoinen selvitys Kontiomäki – Taivalkoski – Kemijärvi -ratavaihtoehdoista (ns. Koillisrata). Tässä kuten muissakin Kainuun ratayhteyksissä kannattavuus riippuu enemmän tavarakuljetuksista kuin henkilöliikenteestä.
Koillisratayhteyden vahvalle esiin nostamiselle on monia vahvoja perusteita. Kansallisesti tämä yhteys avaisi runsaasti uusia reittivaihtoehtoja Suomen etelä-pohjois-suuntaiselle liikenteelle. Lappiin ja Lapista päästäisiin kahta eri reittiä pitkin. Ylä-Kainuun, Koillismaan ja Itä-Lapin saavutettavuus paranisi huomattavasta ja esim. matkailuliikenteelle tästä avautuisi uusia mahdollisuuksia. Huoltovarmuus ja tasapainoisen aluekehittämisen tavoitteet myös tukisivat asiaa. Edelleen Lapin maakuntakaavassa luovutaan Jäämeren ratayhteydestä Kirkkoniemeen. Uusi linjaus on nostamassa esiin juuri Koillisradan sekä Lapin sisälle mahdollisen ”pisararadan” Kemijärveltä Sokliin ja sieltä Sodankylän kautta Kittilään. Ilman Koillisradan toteutumista Kainuun hyöty liikenteen vihreästä siirtymästä jäisi rajalliseksi ja tuleva kehitys olisi haasteellinen.
Kainuu tarvitsee kaikkia liikennemuotoja
Tarkasteluni kohdistui ratayhteyksiin ja -liikenteeseen. On lopuksi tärkeää muistaa, että Kainuun laajaa aluetta ajatellen henkilö-, linja- ja kuorma-autoliikenne ovat avainasemassa. Kansainvälisiin ja pk-seudun yhteyksiin vain lentoliikenne on riittävän nopea (kaikkien ratayhteyksien kehittämisten jälkeenkin). Oikeasti kyse on eri liikennemuotojen kokonaisuuksista, matkaketjuista, joita tulee kehittää alueen liikennetarpeita vastaaviksi. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä liikenneratkaisuissa on meille välttämätön.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto
[i] https://tem.fi/-/selvityshenkilo-holm-myos-ita-ja-pohjois-suomen-rataosuuksia-on-kehitettava
[ii] https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/37498572/Kest%C3%A4v%C3%A4+matkailu+2030.pdf/d73dc9d2-8a78-5db1-a52d-12d065e02fe1/Kest%C3%A4v%C3%A4+matkailu+2030.pdf?t=1600258598995
[iii] https://www.pohjois-savo.fi/tietopalvelut/uutispoyta/artikkeli/selvitys-savon-radan-nopeuttamisesta-on-valmistunut.html
[iv] https://kainuunliitto.oncloudos.com/kokous/20202163-11-1.PDF
[v] https://kainuunliitto.fi/northern-axis-barents-link-nabl-tyopakettien-raportit/