Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat sopineet hallitusohjelmavaikuttamisessa yhteisistä tavoitteista, jotta niiden edistämiseen saadaan enemmän poliittista voimaa. Kampanjaamme kuvaa slogan ”Suurin osa Suomea”. Olemme suurin monella mittarilla, mutta väestön ja kansanedustajien painopiste on Suomen ”kärkikolmiossa”; Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan vaalipiireistä eduskunnassa on yhteensä 97 edustajaa. Kainuun liitto on osallistunut aktiivisesti Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kautta tapahtuvaan hallitusohjelmatavoitteiden valmisteluun ja niiden edistämiseen ylimaakunnallisena yhteistyönä.
Kainuun väestön osuus on vajaa 1,5 % Suomen väestöstä. Kolme kansanedustajaa maakunnastamme on siten matemaattisesti ”oikea” määrä, vaikka vaalien tuloksena määrä voi kausittain vaihdellakin. Säätytalon neuvottelupöydissä istuu kaksi kainuulaista. On siis selvää, että pienelle maakunnalle vaikuttamistyössä on välttämätöntä yhteistyö muiden maakuntien kanssa ja yksimieliset, selkeät viestit.
Mitä maakuntien edunajaminen on?
Maakuntien yhteinen edunajaminen ei voi eikä tule perustua ideologisiin lähtökohtiin, vaan sen tulee olla mahdollisimman laajasti hyväksyttävää, alueen omiin lähtökohtiin nojaavaa. Vaatimustemme on oltava selkeitä ja saatava laajaa hyväksyntää. Viestimme kärki on siten: Suomi tarvitsee meitä, meillä on paljon annettavaa Suomelle, sen kasvumahdollisuuksille, turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle.
Kun alueet ovat erilaisia, myös tämä lähtökohta asettaa omat haasteensa maakuntien yhteisille tavoitteille. Hyvänä esimerkkinä ovat saavutettavuuteen eli liikenneinfraan ja sen kehittämiseen liittyvät yksityiskohtaiset hankkeet. Yleisellä tasolla maakuntien näkökulma sisältää puolestaan paljon yhteistä. Alueellinen ja paikallinen demokratia ja sille perustuva päätösvalta, aluekehittäminen laajasti ymmärrettynä sekä koko Suomen kehityspotentiaalin hyödyntäminen ovat tällaisia.
Tulevan hallituksen ohjelmaan vaikuttaminen käynnissä
Maakuntien näkökulmasta on haasteellista – erityisesti meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa – että aluepolitiikalle ei nähdä omaa roolia. Aluepolitiikalle ei ole neuvottelupöytää ja aluekehittämisen tavoitteet parhaimmillaankin pirstoutuvat erilleen. Pahimmillaan maakuntien vaikutus kutistuu, jos syystä tai toisesta alueet saadaan riitelemään keskenään. Joka tapauksessa pyrimme vaikuttamaan alueasioilla useissa neuvottelupöydissä.
Väestöllisen painopisteen sijainti Suomen eteläreunalla ja siihen liittyvä yhteiskunnallisten toimintojen keskittyminen luo itsessään harhakuvaa ”etelästä”, joka ylläpitää Suomea. Tämän vuoksi Itä- ja Pohjois-Suomen on välttämätöntä nostaa esiin faktoja, jotka muistuttavat koko Suomen ja kaikkien alueiden merkityksestä.
Tapahtunut geopoliittinen muutos on antanut viestillemme uutta ajankohtaisuutta. Yhtäällä itäisen raja-alueen elinvoimaisuuden ja kehittymisen yhteys turvallisuuteen on ymmärrettävissä niin kansallisesti kuin EU:n näkökulmasta. Itäisen ja Pohjoisen Suomen valtavat luonnonvarat – metsät, mineraalit, uusiutuva energia – ovat arvossaan EU:n tavoitellessa strategista riippumattomuutta ja irtaantumista riippuvuuksista niin fossiilisista raaka-aineista kuin Venäjän taloudesta.
IP-alueen maakunnatkin ovat keskenään erilaisia. On ollut tärkeää ymmärtää, että alueiden erilaisuus on voimavara. Me maakunnat täydennämme toisiamme. Vaikkapa uusiutuvassa energiassa vahvuutemme ovat erilaisia. Tuulivoiman osalta erot Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan välillä ovat valtavat. Isossa kuvassa kuitenkin olemme vahva nimenomaan uusiutuvan energian tuottajina. Vastaavia eroja ja täydentävyyksiä on metsätaloudessa (tuotannon ja jalostuksen suhteen) tai kaivannaistoiminnassa.
Itä- ja Pohjois-Suomi – suurin osa Suomea!
Itä- ja Pohjois-Suomen ulostulo ”Suurin osa Suomea” -kampanjalla ja vastaava Pohjois-Suomen ehdotus ”pohjoisesta ohjelmasta” ovat ajankohtaisia ja näkökulmaltaan uusia, uutta geopoliittista asemaa korostavia. Muutos omassa ajattelussammekin näkyy hyvin liikennepoliittisissa linjauksissa. Pohjoisen Suomen maayhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat turvallisuuden ja huoltovarmuuden vuoksi Suomelle oleellisia; liiasta itämeririippuvuudesta on päästävä. Vastaavasti itäisen Suomen liikenteen kytkeytyminen Kajaani – Oulu -reittiä pohjoisille yhteyksille on tässä ajattelussa keskeistä. Sotilaallisen liikkuvuuden uudet vaatimukset kohdistuvat myös luonnollisesti laajalle itäisen ja pohjoisen Suomen alueelle.
Toivottavasti tuleva hallitusohjelma ottaa Itä- ja Pohjois-Suomen merkityksen Suomelle oikealla tavalla huomioon. Tällöin myös Kainuulle tärkeät vihreän siirtymän investointimahdollisuudet ja saavutettavuuden parantamistavoitteet voivat parhaalla mahdollisella tavalla toteutua. Tämän jälkeen tarvitaan vielä kainuulaisilta edunvalvojilta ketteryyttä ja saumatonta keskinäistä yhteistyötä.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
—
Lisätietoja Itä- ja Pohjois-Suomen hallitusohjelmatavoitteista ja -kampanjasta:
https://suurinosasuomea.fi/ ”On aika nähdä Suomi uusin silmin”
https://oulu.com/oulu/pohjoinen-ohjelma/ ” Pohjoisen merkitys Suomelle kasvaa – Pohjoinen ohjelma hallitusohjelmaan”