Euroopan komissio on julkistanut ehdotuksensa seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Tämän ns. pitkän aikavälin talousarvion määrärahat ovat 2 biljoonaa euroa (2 000 miljardia euroa), ja sen avulla on tarkoitus vahvistaa Euroopan suvereniteettia, kilpailukykyä ja selviytymiskykyä. Tavoitteena on nykyaikaistaa EU:n investointeja, sovittaa kansalliset ja EU:n tason painopisteet strategisemmin yhteen ja varmistaa, että unioni kykenee vastaamaan kasvaviin maailmanlaajuisiin ja sisäisiin haasteisiin.
Miten EU:n talousarvio vaikuttaa yksittäisiin ihmisiin ja jäsenmaihin?
Kansalaisten näkökulmasta talousarviolla suunnataan enemmän rahoitusta koulutukseen ja nuorille luodaan lisää mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä ulkomailla (esim. Erasmus+ -ohjelman rahoitus kasvaa 50 %). Esitys lisää tukea kansalaisyhteiskunnalle, tiedotusvälineiden vapauden turvaamiselle, ympäristönsuojelulle ja demokraattisten arvojen edistämiselle uudesta AgoraEU -ohjelmasta. Lisäksi varaudutaan paremmin ja reagoidaan nopeammin luonnonkatastrofeihin ja muihin hätätilanteisiin. Kansalaisilla on parempi saatavuus kohtuuhintaiseen asumiseen kansallisten ja alueellisten suunnitelmien avulla.
EU:n jäsenmaiden näkökulmasta valtioiden EU:n rahoituksen saanti on yksinkertaisempaa tehostettujen ja räätälöityjen suunnitelmien avulla. Jatkossa alueilla on suuremmat mahdollisuudet päättää EU:n varojen käytöstä, kuitenkin noudattaen EU:n painopisteitä. Uuteen talousarvioesitykseen kuuluu myös uudet mahdollisuudet saada Catalyst Europe -välineestä edullisin ehdoin lainarahoitusta strategisia investointeja varten. Energiaomavaraisuuden, teknologisen innovoinnin ja puolustusvoimavarojen turvaamiseksi on käytössä jatkossa aiempaa strategisemmat välineet.
Mikä on uutta?
Aiempiin budjettiesityksiin verrattuna rahoituskehys on selvästi suurempi, mutta samalla joustavampi ja yksinkertaisempi. Budjetti jakautuu vain 16 ohjelmaan kun niitä aiemmin on ollut 52 kpl. Monia rahoituslähteitä on yhdistetty kansallisiksi ja alueellisiksi suunnitelmiksi. Samalla budjettiesitys mahdollistaa kriisitilanteissa joustavamman toiminnan. Keskeisenä periaatteena on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.
Mitkä ovat EU:n uuden budjettiehdotuksen tärkeimmät painopisteet?
Ehdotuksessa määritellään kuusi strategista painopistettä, jotka muodostavat seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen perustan. EU:n budjetilla 2028–2034 muokataan Euroopan tulevaisuutta investoimalla kilpailukykyyn, digitalisaatioon, koulutukseen, työpaikkoihin ja demokratiaan.
1. Investoidaan ihmisiin, jäsenmaihin ja alueisiin
Investoinnit perustuvat räätälöityihin kansallista ja alueellista kumppanuutta koskeviin suunnitelmiin, jotka ovat aiempaa yksinkertaisempia. Päätavoitteena on
- kaventaa eroja
- tukea maataloutta ja kalastusta
- vahvistaa sosiaalisia oikeuksia
- edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia.
Suunnitelmiin on kirjattu vahvat takeet oikeusvaltioperiaatteen, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden toteutumisesta. Samalla varmistetaan, että vähemmän kehittyneet alueet ja viljelijät saavat niille luvatun tuen.
2. Koulutuksen, sosiaalisten oikeuksien ja demokratian edistäminen
Euroopassa on käynnissä kauaskantoisia muutoksia: siirtyminen puhtaaseen energiaan, digitalisaatio ja väestörakenteen muutos. Siksi onkin välttämätöntä, että EU investoi tärkeimpään voimavaraansa eli ihmisiin. EU:n monivuotinen budjetti on avainasemassa, kun pyritään edistämään sosiaalisia oikeuksia. Kohdennetuilla investoinneilla voidaan tukea laadukkaita työpaikkoja, sosiaalista osallisuutta, koulutusta, osaamista, kohtuuhintaista asumista ja sosiaalista infrastruktuuria.
Ihmisiin investoiminen tarkoittaa myös tukea demokratian toteuttamiseen osallistumiselle ja vireälle kansalaistoiminnalle sekä taiteellisen ja kulttuurisen vapauden suojelua. Monivuotisella budjetilla jatketaan investointeja osaamiseen, kulttuuriin, tiedotusvälineisiin ja arvoihin.
3. Lisää vaurautta kilpailukyvyn, tutkimuksen ja innovoinnin avulla
Eurooppa on edelleen yksi maailman johtavista innovoinnin, tieteen ja teollisuuden keskuksista, mutta kilpailu on kovaa. Uudella monivuotisella budjetilla kilpailukykyä pyritään parantamaan merkittävästi, jotta Eurooppa voi
- turvata toimitusketjut
- lisätä innovointia
- johtaa maailmanlaajuista kilpailua puhtaasta ja älykkäästä teknologiasta.
Tällaisten investointien avulla voidaan vahvistaa teollista perustaa, vauhdittaa sisämarkkinoiden yhdentymiskehitystä ja tehdä Euroopasta entistä yhtenäisempi ja vahvempi.
4. Suojellaan ihmisiä ja parannetaan varautumista ja selviytymiskykyä
Luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit yleistyvät kovaa vauhtia Euroopassa. Uusi monivuotinen budjetti tarjoaa nopeampia, tehokkaampia ja joustavampia välineitä, joilla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin ja kriiseihin.
Budjetilla parannetaan Euroopan häiriönsietokykyä entisestään kohdentamalla varoja varautumisunioniin, ja sillä valmistaudutaan kaikkiin kriisinhallinnan vaiheisiin ennaltaehkäisystä reagointiin ja elpymiseen.
5. Suojataan Eurooppaa
EU:n monivuotisessa budjetissa on lisätty tuntuvasti puolustuksen, turvallisuuden, avaruuden ja muuttoliikkeen hallinnan määrärahoja. Sen avulla halutaan rakentaa Euroopan puolustusunioni, joka suojelee, luo yhteyksiä ja reagoi tarvittaessa.
6. Kumppanuuksien avulla Euroopasta vahvempi globaalitoimija
Komission esityksellä vuosien 2028–2034 talousarvioksi pyritään vahvistamaan EU:n roolia globaalitason toimijana. Tärkeimpiä painopisteitä ovat
- tuen lisääminen EU-jäsenyyttä tavoitteleville maille
- joustava ja jatkuva apu Ukrainalle
- pysyvä panostus rauhaan, turvallisuuteen ja kansainvälisiin kumppanuuksiin.
Komission budjettiesitys heijastaa eurooppalaisia arvoja ja komission tehtävää edistää kestävyyttä, kilpailukykyä ja taloudellista turvallisuutta maailmanlaajuisesti.
Miten EU aikoo rahoittaa pitkän aikavälin talousarvion?
EU aikoo ottaa käyttöön uusia omia varoja. Tavoitteena on rahoittaa tämä kunnianhimoinen ohjelma kasvattamatta jäsenmaiden rahoitusosuuksia. Perusteluina ovat koronakriisin johdosta otetaun NextGenerationEU -välineen puitteissa otetun velan takaisinmaksu, riippumattomuuden vähentäminen ja uudet painopisteet, jotka edellyttävät pitkäaikaista rahoitusta. Näitä ovat digitalisaatio, puolustus ja puhtaat teknologiat.
Komission ehdotus sisältää 5 uutta tulolähdettä, jotka perustuvat seuraaviin seikkoihin:
- EU:n päästökauppajärjestelmä
- hiilirajamekanismit
- keräämättä jäänyt sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
- tupakan valmistevero
- sisämarkkinoilla toimivien suurten yritysten rahoitusosuudet
Seuraavat askeleet
Ehdotuksesta neuvotellaan seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden kanssa. Sen jälkeen kun EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty, sen avulla paitsi rahoitetaan EU:n tavoitteita myös muokataan sitä, miten unioni tuottaa hyötyjä yli maantieteellisten rajojen ja sukupolvien.
EU-maat keskustelevat ehdotuksista EU:n neuvostossa, kunnes kaikki maat pääsevät yhteisymmärrykseen. Tämän jälkeen neuvosto vahvistaa kantansa. Euroopan parlamentti keskustelee samanaikaisesti ehdotuksista ja vahvistaa oman kantansa.
Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus (varainkäyttösuunnitelma) hyväksytään, kun kaikki EU-maat (eli EU:n neuvosto) ovat hyväksyneet sen yksimielisesti ja parlamentti on antanut sille hyväksyntänsä. Omia varoja koskeva päätös (tulolähteet) tulee voimaan, kun kaikki EU-maat (eli EU:n neuvosto) ovat hyväksyneet sen yksimielisesti, parlamentti on antanut lausuntonsa ja kukin EU-maa on hyväksynyt sen kansallisella tasolla (esimerkiksi parlamentissaan). Alakohtainen lainsäädäntö (rahoitusohjelmia koskevat säännöt) hyväksytään useimmissa tapauksissa noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä, jossa EU:n neuvosto ja parlamentti tekevät päätökset yhdessä.