Merkkivuoden kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari teemalla ”Alueellisen yhteistyön merkitys suomalais-venäläisessä dialogissa”. Tiistaina 15.12. etäyhteydellä pidettyyn webinaariin osallistui yli 120 rajan ylittävästä yhteistyöstä kiinnostunutta henkilöä Suomesta ja Karjalan tasavallasta.
Juhlaseminaarin avasi Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen.
- Euregio Kareliasta on tullut yhteistyörakenne, jossa raja merkitsee väylää dialogille; raja on yhteistyön silta ja mahdollistaja. Euregio Kareliassa paikallistaso kohtaa aluetason, ja alueiden välinen yhteistyö luo linkin valtioiden väliseen yhteistyöhön, esimerkiksi Barentsin yhteistyön kautta, jossa Euregio Karelia on aktiivisesti mukana.
Kainuu ja Karjalan tasavalta ovat tänä juhlavuonna toimineet Euregio Karelian puheenjohtajina. Vuosi on tärkeä paitsi 20-vuotisen yhteistyön merkkivuotena, myös uuden yhteistyöstrategian valmistumisen vuoksi. Uusi yhteistyöstrategia hyväksyttiin Euregio Karelian hallituksen kokouksessa 26.11.2020. Strategia linjaa yhteisiä edunajamisen tavoitteita vuoteen 2027. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää laajaa sitoutumista. Euregio Karelian yhteistyö on ihmisten, paikallistasojen ja alueiden välistä vuoropuhelua ja siinä vallitsee keskinäinen luottamus ja pyrkimys yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä ei ole sijaa kansainvälisille jännitteille.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto toi Suomen ulkoministeriön tervehdyksen.
- Selvää on, että raja-alueille on äärimmäisen tärkeää turvata sujuvat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Euregio Karelia -alueen yhteinen tulevaisuus onkin saavutettavuudessa; maantie-, rautatie- ja lentoyhteyksiä kannattaa edelleen kehittää, erityisesti itä-länsi suuntaisia liikenneyhteyksiä ja rajanylityspaikoille johtavia teitä, totesi ulkoministeri Haavisto puheessaan.
Haavisto totesi, että Suomi ja ulkoministeriö toimivat aktiivisesti sen puolesta, että EU:n ulkorajaohjelmiin (CBC-ohjelmiin) kohdistettavan EU- ja kansallisen rahoituksen määrä yhteensä jatkuisi uudella ohjelmakaudella 2021–2027 vähintään nykyohjelmakauden tasolla.
Lisäksi ministeri Haavisto näki alueellisen yhteistyön tärkeänä puolena sen, että käytännön toteutuksin vaikutetaan myös isojen yhteisten haasteiden, muun muassa ilmaston-muutoksen ja ympäristön pilaantumisen ratkaisemiseen.
Karjalan tasavallan päämies Artur Parfentšikov toi puheenvuorossaan esille, että rajat ylittävä yhteistyö Karjalan alueella ja sen raja-alueilla Suomessa on käynnistynyt 55 vuotta sitten, jolloin ystävyyskuntasuhteet solmittiin ensimmäisen kerran Petroskoin ja Varkauden kaupunkien välillä vuonna 1965.
Päämies Parfentšikov korosti taloudellisen yhteistyön merkitystä.
- Suomi on perinteisesti yksi Karjalan tasavallan tärkeimmistä kauppakumppaneista, mikä johtuu monivuotisesta yhteistyöstä ja maantieteellisestä läheisyydestä. Tammi-syyskuussa 2020 Suomen osuus alueen ulkomaankaupan liikevaihdosta oli yli 25 prosenttia.
Viimeisimpänä esimerkkinä yhteistyöstä Parfentšikov mainitsi syyskuussa allekirjoitetun tiekartan matkailualan toimenpiteiden toteuttamiseksi Karjalan tasavallan ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun välillä sekä joulukuussa allekirjoitetun tiekartan Karjalan tasavallan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan välillä. Näiden asiakirjojen päätavoitteena on luoda yhteinen matkailutuote, joka on houkutteleva kansainvälisillä markkinoilla.
- Kun pandemian aiheuttamat rajoitukset on poistettu, meille on tärkeää palauttaa matkailuvirrat ja houkutella matkailijoita kolmansista maista alueillemme, päämies korosti.
Suunnitelmiin kuuluu kehittää tapahtumamatkailua sekä luoda uusia matkailureittejä, jotka yhdistävät Karjalan tasavallan ja Pietarin sekä Suomessa Pohjois- ja Etelä-Karjalan. Suunnitelmissa on myös järjestää Suomesta Vienanmerelle johtavia matkailureittejä. Karjalan tasavallan päämies otti esille myös sähköisen viisumin käyttöönoton Venäjällä, mikä on herättänyt mielenkiintoa myös Suomessa.
- Omalta osaltamme teemme suuria ponnisteluja, jotta Karjalan tasavallan alueella olevat kansainväliset maantien rajanylityspaikat sisällytetään luetteloon niistä tarkastuspisteistä, joiden kautta ulkomaiden kansalaiset voivat ylittää rajan yhtenäisellä sähköisellä viisumilla, Parfentšikov kertoi.
Petroskoin valtionyliopiston Pohjois-Euroopan tutkimuksen instituutin tieteellinen johtaja, taloustieteen tohtori Valeri Šhljamin totesi puheessaan, että Karjalan tasavallan ja Suomen raja-alueiden ihmisten, yrittäjien, tutkijoiden ja poliitikkojen luottamus toisiinsa on tärkein rajat ylittävän yhteistyön saavutus.
- Meidän on suojeltava sitä näinä vaikeina aikoina, kun kollektiivinen länsi ja Venäjä kohtaavat vastakkainasettelua.
Valeri Šljamin korosti myös taloudellisen yhteistyön tärkeyttä koronapandemian aikana.
- Älkäämme unohtako myöskään rajat ylittäviä suoria yhteyksiä Karjalan ja Suomen yritysten välillä. Laskelmiemme mukaan ne mahdollistavat noin 3 000 työpaikan säilyttämisen Karjalan tasavallassa ja vähintään 1 000 työpaikkaa Suomessa koronaviruspandemian vaikeimmalla kriisikaudella, jolloin kahdenvälinen kauppa on vähentynyt kolmanneksella.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana 1995–2001 toiminut, tekniikan ja kauppatieteiden tohtori Tarja Cronberg on yksi Euregio Karelia -yhteistyöfoorumin perustajista. Cronbergin mukaan Pohjois-Euroopassa on saatu hyväksyntä sille, että myös alueet voivat tehdä ulkopolitikkaa, joka aiemmin oli vain valtioiden politiikkaa. Euregio Karelia on tästä hyvä esimerkki.
Euregio Karelia käy hyvästä esimerkistä, miten yhteistä identiteettiä rajan molemmin puolin on pystytty vahvistamaan, rakentamaan luottamusta ja tekemään yhteistyötä raja-alueilla asuvien ihmisten elinolojen parantamiseksi. Nykyisin turvallisuuspolitiikassa puhutaan paljon inhimillisestä turvallisuudesta ja Cronbergin mukaan sen rooli on nousemassa yhä tärkeämmäksi.
Toimittaja Arvo Tuominen arvioi, että kulttuuriyhteistyö ja eteenkin musiikkialan yhteistyö elpyy koronakriisin jälkeen nopeiten. Karelia CBC-ohjelman ohjelmajohtaja Marko Ruokangas kertoi, että rahoitusta rajat ylittäville hankkeille on jatkossakin saatavilla. Uuden ohjelman valmistelu on käynnissä ja ohjelma alkaa arviolta vuoden 2023 alusta.
Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen korosti taloudellisen yhteistyön jatkuvuutta. Marraskuussa julkaistun yritysbarometrin mukaan Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä 64 prosenttia ei ole muuttanut Venäjä-strategiaa pandemian seurauksena.
Venäjältä löytyy kasvun potentiaalia. Rekolainen nosti esille jätehuollon ja puhtaat teknologiat teollisuuden käyttöön. Venäjä on metsätalouden suurvalta, ja kestävästä metsänhoidosta ja jalostusasteen nostosta löytyy kasvun siemeniä. Palvelupuolella terveys ja koulutus tarjoavat suomalaisille organisaatioille kasvun mahdollisuuksia. Kasvun edellytyksenä kuitenkin on, että liiketoimintaympäristö on ennakoitava ja vakaa, liikenneyhteydet ovat toimivat sekä tavaroiden ja ihmisten rajanylitys on häiriötöntä.
Kansanedustaja Juha Pylväs totesi, että rajamuodollisuuksien helpottaminen vilkastuttaa matkailua, liiketoimintaa ja kulttuuriyhteistyötä. Tärkeää on myös elinkeinotoiminnan edistäminen ja keinot, joilla motivoimme investointeja. Raja-alueella on toimijoita molemmin puolin rajaa, joiden yhteistyöhön tarvitaan rahoitusta. Elinkeinotoiminnan edistäminen yhteistyöhankkeiden avulla on nähty tärkeäksi myös EU-ohjelmissa.
- Paikallis- ja aluetason toimijoilla on paras tieto, operationaalinen kapasiteetti ja yhteistyösuhteet omissa yhteisöissään. Heidän tietotaitoaan tulee arvostaa ja hyödyntää. Vahvistamalla alueita parannamme myös koko alueen resilienssiä eli muuntojoustavuutta.
Kun Euregio Karelia -yhteistyöfoorumi 20 vuotta sitten perustettiin, silloinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan Tarja Cronberg näki, että Euregio Kareliassa on kyse postmodernista laukkukaupasta. Laukkukauppiaat eivät välittäneet ainoastaan pitsiä, vaan myös uutisia. Samalla tavalla Euregio Karelian tavoitteena on olla eurooppalaisen raja-alueyhteistyömallin mukaisesti yhteistyön ja tiedonvälityksen areena. Se on rajamaiden itse määrittelemää, omaehtoista kehitystä. Euregio – eurooppalainen rajamaa – voi syntyä vain silloin, jos alueet molemmin puolin rajaa sitä haluavat.
Nuo perustamiskokouksessa lausutut sanat ovat ajankohtaisia vielä tänä päivänä. Euregio Karelian jäsenalueiden yhteinen tahtotila on edistää rajan ylittävää vuoropuhelua ja toteuttaa rajan ylittäviä yhteisiä kehittämishankkeita.
Euregio Karelia on Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva yhteistyöalue. Jäsenalueita ovat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Suomessa ja Karjalan tasavalta Venäjällä.
Lisätietoa:
https://www.euregiokarelia.com/
Linkki juhlaseminaarin tallenteeseen
https://www.euregiokarelia.com/tapahtumat
