Talouspolitiikasta vastaava komissaari Paolo Gentiloni, Kuva: Euroopan komissio
Euroopan talous osoittaa edelleen häiriönsietokykyä haastavassa globaalissa tilanteessa. Energian hintojen lasku, tarjontarajoitteiden väheneminen ja vahvat työmarkkinat ovat tukeneet maltillista kasvua vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on hälventänyt pelkoa taantumasta.
Odotettua parempi alkuvuosi nostaa EU:n talouden vuoden 2023 kasvunäkymät 1,0 prosenttiin (talven väliennusteessa 0,8 %) ja vuoden 2024 kasvunäkymät 1,7 prosenttiin (talvella 1,6 %). Euroaluetta koskevat tarkistukset ylöspäin ovat samaa suuruusluokkaa. Euroalueen BKT:n kasvun odotetaan nyt kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Hintapaineiden jatkuessa myös ennustetta euroalueen pohjainflaatiosta on tarkistettu talveen verrattuna ylöspäin, 5,8 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,8 prosenttiin vuonna 2024.
Energian halventuminen parantaa kasvunäkymiä
Eurostatin alustavan arvion mukaan BKT kasvoi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä EU:ssa 0,3 prosenttia ja euroalueella 0,1 prosenttia. Johtavat indikaattorit viittaavat kasvun jatkumiseen vuoden toisella neljänneksellä.
Euroopan talous on onnistunut hillitsemään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan kielteistä vaikutusta. Energiakriisiä on lievennetty monipuolistamalla nopeasti toimituksia ja vähentämällä huomattavasti kaasun kulutusta. Huomattavasti halventuneet energian hinnat ovat välittymässä kaikkialle talouteen, mikä alentaa yritysten tuotantokustannuksia. Myös kuluttajat huomaavat energialaskujensa pienenevän. Yksityisen kulutuksen odotetaan kuitenkin pysyvän vaimeana, sillä palkkojen nousu seuraa inflaatiota viipeellä.
Pohjainflaatiota on tarkistettu ylöspäin, mutta sen odotetaan vähitellen hidastuvan
Energian hintojen laskun myötä kuluttajahintainflaatio on vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä edelleen hidastunut vuoden 2022 huippulukemista. Pohjainflaatio (kuluttajahintainflaatio ilman energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintoja) on kuitenkin osoittautumassa sitkeämmäksi. Maaliskuussa se oli ennätyksellisen korkea, 7,6 prosenttia. Sen ennustetaan kuitenkin supistuvan ennustejaksolla vähitellen, kun kasvavat palkankorotuspaineet pienentävät voittomarginaaleja ja rahoitusolot kiristyvät. Euroalueen osalta huhtikuun alustava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, joka julkaistiin tämän ennusteen koontipäivän jälkeen, osoittaa pohjainflaation hidastuneen hieman.
Työmarkkinat edelleen vahvat talouskasvun hidastumisesta huolimatta
Ennätyksellisen vahvat työmarkkinat tukevat EU:n talouden häiriönsietokykyä. EU:n työttömyysaste oli maaliskuussa 2023 ennätyksellisen alhainen, 6,0 prosenttia, ja työvoimaosuus ja työllisyysaste ovat ennätyksellisen korkeat.
EU:n työmarkkinoiden odotetaan reagoivan hitaampaan talouskasvuun vain lievästi. Työllisyyden kasvun ennustetaan olevan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja hidastuvan ensi vuonna 0,4 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän hieman yli 6 prosentissa. Palkkojen nousu on nopeutunut vuoden 2022 alusta, mutta tähän mennessä se on pysytellyt selvästi inflaatiota hitaampana.
Julkisen talouden alijäämien odotetaan supistuvan erityisesti vuonna 2024
Huolimatta tukitoimenpiteistä, joilla on lievennetty korkeiden energiahintojen vaikutusta, vahva nimelliskasvu ja viimeisten pandemiaan liittyvien toimenpiteiden purkaminen ovat johtaneet siihen, että EU:n julkisen talouden kokonaisalijäämä supistui vuonna 2022 edelleen, 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Energiahintojen alentuminen vuonna 2023 ja vielä selvemmin vuonna 2024 antanee hallituksille mahdollisuuden vähitellen lopettaa energiatukitoimenpiteet, minkä seurauksena alijäämä supistuisi EU:ssa edelleen, tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja ensi vuonna 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. EU:n jäsenvaltioiden yhteenlasketun velan ennustetaan supistuvan tasaisesti niin, että se on ensi vuonna alle 83 prosenttia (euroalueella 90 %) suhteessa BKT:hen. Velkasuhde ylittää edelleen pandemiaa edeltäneen tason. Julkisen talouden kehityspolut ovat eri jäsenvaltioissa hyvin erilaisia.
”Euroopan talous on viime syksyn ennusteita paremmassa kunnossa. Olemme toteuttaneet määrätietoisesti toimia, joilla on vahvistettu EU:n energiavarmuutta, luotu huomattavan häiriönsietokykyiset työmarkkinat ja lievennetty tarjontarajoitteita. Näin olemme talven aikana välttyneet lamalta, ja odotamme tänä ja ensi vuonna maltillista kasvua. Inflaatio on osoittautunut odotettua sitkeämmäksi, mutta sen ennustetaan hidastuvan vähitellen tänä ja ensi vuonna. Julkisen talouden koheneminen jatkuu myös energiatukitoimenpiteiden asteittaisen purkamisen myötä. Riskejä on kuitenkin vielä niin paljon, ettemme voi hengähtää, ja Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa edelleen epävarmuutta näkymistä. Meidän on pysyttävä valppaina – ja oltava valmiita reagoimaan kaikkiin tuleviin häiriöihin samalla yhtenäisyydellä ja määrätietoisuudella, joilla olemme selvinneet kolmen viime vuoden myrskyistä.”
Talouspolitiikasta vastaava komission jäsen Paolo Gentiloni – 15/05/2023
Lisätietoa
Ennuste kokonaisuudessaan: Kevään 2023 talousennuste
Lähde: Euroopan komission verkkosivut