Horisontti 2020 on EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma, joka käynnistyi vuosina 2014–2020 ja jonka budjetti oli lähes 80 miljardia euroa. Horisontti 2020 -puiteohjelman jälkiarvioinnin keskeinen päätelmä on, että jokainen ohjelmaan liittyvä euro tuo viime kädessä viisi euroa EU:n kansalaisille vuoteen 2040 mennessä. Ohjelmalla edistettiin merkittävästi osaamiseen ja innovointiin perustuvan yhteiskunnan ja talouden rakentamista ja se hyödytti eurooppalaisia paljon enemmän kuin kansallisella tai alueellisella tasolla olisi voitu saavuttaa.
Vaikuttaminen ihmisten hyväksi
Horisontti 2020 -puiteohjelman jälkiarviointi julkistettiin 29.1.-24. Ohjelmasta (2014-2020) rahoitettiin yli 35 000 hanketta seitsemän vuoden aikana, ja ehdotuspyyntöihin osallistui yli miljoona yksittäistä hakemusta 177 maasta. Ohjelmalla oli ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja sen määrärahoista 64,4 prosenttia investoitiin kestävään kehitykseen. Horisontti 2020 -puiteohjelma ja sen edeltäjä seitsemäs puiteohjelma ovat maailman toiseksi suurin ilmastotieteen tuottaja.
Ohjelmasta rahoitettiin konkreettisia ratkaisuja eri aloilla, kuten uudet vetykäyttöiset kuljetukset, mRNA-rokotteet, fotoniikka sekä mikro- ja nanoelektroniikka. Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettiin lähes 4 000 patenttia ja tavaramerkkiä. Euroopan innovaationeuvosto myönsi tukiaan mahdollisesti uraauurtaville teknologisille innovaatioille ja syväteknologiayrityksille.
Horisontti 2020 -puiteohjelma vauhditti työllisyyden kasvua 20 prosenttia ja osallistuvien yritysten liikevaihtoa ja kokonaisomaisuutta 30 prosenttia verrattuna niihin yrityksiin, jotka eivät menestyneet laadukkaista hakemuksista huolimatta. Pitkällä aikavälillä ohjelman arvioidaan lisäävän EU:n BKT:tä keskimäärin 15,9 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä 429 miljardia euroa vuosina 2014–2040.
Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetut tutkijat ovat tuottaneet yli 276 000 vertaisarvioitua julkaisua. Puiteohjelmasta tuettiin myös 33 Nobel-palkinnon saajaa. Horisontti 2020 -puiteohjelma oli myös keskeisessä asemassa tutkijoiden taitojen ja tietämyksen monipuolistamisessa ja parantamisessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettiin lähes 50 000 tutkijan liikkuvuutta eri aloilla ja maissa. Lisäksi ohjelma antoi EU:lle mahdollisuuden kehittää ja parantaa laajamittaisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eurooppalaisella että maailmanlaajuisella tasolla: yli 24 000 tutkijaa ja organisaatiota pääsi käyttämään näitä infrastruktuureja, mikä laajensi mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tieteen edistymiseen.
Horisontti 2020 -puiteohjelman loppuarvioinnin näkemyksillä ja keskeisillä johtopäätelmillä on ratkaiseva rooli Horisontti Eurooppa -puiteohjelman meneillään olevan täytäntöönpanon muovaamisen lisäksi myös tulevien tutkimus- ja innovointialoitteiden politiikan kehittämiseen. Näin varmistetaan, että saadut kokemukset sisällytetään tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin ohjelmiin, mikä lisää niiden tehokkuutta, merkityksellisyyttä ja vaikutusta eurooppalaisten kannalta.
Tausta
Horisontti 2020 oli Euroopan unionin kahdeksas tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma, jonka budjetti oli lähes 80 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteena oli edistää talouskasvua, luoda työpaikkoja, edistää yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin alalla, tukea huipputason tiedettä ja teollisuuden johtoasemaa sekä vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa.
Loppuarviointi perustui laajaan näyttöön. Hankkeiden edunsaajia, kansallisia viranomaisia ja täytäntöönpanoelimiä haastateltiin yli 1000, sekä onnistuneista että epäonnistuneista osallistujista tehtiin kyselytutkimuksia. Arvioinnissa yhdistettiin laajoja määrällisiä ja laadullisia analyyseja ja se perustuu laajaan avoimeen julkiseen kuulemiseen, johon saatiin lähes 2000 vastausta.
Linkkejä
Komission kertomus Horisontti 2020 -puiteohjelman loppuarvioinnista
Horisontti 2020 -puiteohjelman loppuarvioinnin liitteet 1–6
Tiivistelmä Horisontti 2020 -puiteohjelman loppuarvioinnista
Lähde: Euroopan komission verkkosivut