Itä- ja Pohjois-Suomen EU-vaalitavoitteet

Itä- ja Pohjois-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien keskeisimmät viestit EU-vaaleihin ja tulevien europarlamentaarikkojen työhön on esitelty alla.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa kasvavat suomalaisen elämän edellytykset. Alueellamme osataan hyödyntää luontoa ja luonnonvarojamme kestävällä tavalla. Olemme kehittäneet ratkaisuja ja luomme uutta teknologiaa, tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa on korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta. Tavoitteemme ovat koko Suomen tavoitteita. Olemme tehokkaasti käyttäneet aluekehittämisresursseja ja saaneet aikaan myönteistä kehitystä. Investoinnit Itä- ja Pohjois-Suomeen lisäävät kansallista turvallisuutta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien keskeisimmät viestit EU-vaaleihin ja tulevien europarlamentaarikkojen työhön on esitelty alla.

Itä- ja Pohjois-Suomen eurovaalitavoitteet lyhyesti (PDF)

Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden turvaaminen on koko Suomen etu

Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityisrahoituksen (NSPA-erityistuki) turvaaminen on tärkeää alueiden kehityserojen tasaamisessa.
Suomeen tulevan EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen nykytason säilyttämisen kannalta on tärkeää, että harvan asutuksen yleiskriteeri säilyy edelleen tuen laskentakriteerinä. NSPA-erityistuki ja harvanasutuksen yleiskriteeri tuovat yli puolet Suomen saamasta kokonaistuesta.
Venäjän Ukrainaan kohdistamalla hyökkäyssodalla on pitkäkestoisia vaikutuksia Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukykyyn, elinkeinoihin, investointeihin, kehittämiseen sekä logistisiin tarpeisiin. EU:n on huomioitava EU:n itärajan tilanne, käsittäen koko Itä- ja Pohjois-Suomen, elinvoimaisuuden tarpeet.
Itä- ja Pohjois-Suomella on paljon annettavaa koko EU:lle: korkea osaaminen, vahvat teollisuudenalat sekä luonnonvarat ja niiden kestävä hyödyntäminen. Jotta nämä vahvuudet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, EU:n aluekehitysvarat ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomelle hyvän kehityksen varmistamiseksi.
Alue- ja rakennepolitiikan tulee perustua aluelähtöisyyteen ja monitahoisen hallinnon periaatteisiin. Sillä toteutetaan EU:n toissijaisuusperiaatetta ja kumppanuusperiaatetta.
EU:n tulee huolehtia koheesiorahoituksen riittävästä tasosta, jotta sillä kyetään vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja jälkeenjääneisyyttä sekä tukemaan alueiden vahvuuksia. Koheesiopolitiikalla voidaan tehokkaasti puuttua talouden vääristymiin ja epäsymmetriaan, sekä mahdollistaa alueiden väliset tasapuoliset toimintaedellytykset.
Koheesiopolitiikan merkitys ei saa hämärtyä EU:n uusien rahoitusinstrumenttien taustalle. Elvytysrahoitus ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto eivät korvaa perinteistä aluelähtöistä alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta, joka mahdollistaa paitsi alueiden välisten kehityserojen tasaamista, niin ennen kaikkea mahdollistaa alueiden vahvuuksiin perustauvan kehittämisen tuoden lisäarvoa koko Euroopalle.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät pidä tarkoituksenmukaisena valtiontukikilpailua EU:ssa eivätkä kannata uusia lisäjoustoja nykyisiin valtiontukisääntöihin osana STEP-kehysvälineestä tehtäviä ratkaisuja. Koheesiopolitiikassa ei ole tarvetta uusiin rahoitusinstrumentteihin.
Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden (NSPA) yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden strategiseen suunnitteluun ja toimintaan yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa, NSPA alue tuo arktisen ulottuvuuden EU:lle. NSPA-yhteistyö tukee paitsi aluekehittämistä, niin myös koordinoituja toimenpiteitä saavutettavuuden eteen ja siihen liittyvässä infrastruktuurin suunnittelussa.

Itä- ja Pohjois-Suomi tuo merkittävää lisäarvoa EU:n kasvulle ja kilpailukyvylle

EU:n kriittisten teknologioiden ja teollisuusalojen kilpailukykyä on kehitettävä alueiden kannalta tasapuolisesti ilman valtiontuilla kilpailua.
EU:n vihreä siirtymä tarjoaa Itä- ja Pohjois-Suomelle laajat mahdollisuudet uuden liiketoiminnan, osaamisen ja työllisyyden kehittämiseen.
Uusiutuva ja vähähiilinen energiantuotanto, korkeanjalostusasteen tuotteet, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä kiertotalouden innovaatiot luovat mahdollisuuksia Itä- ja Pohjois-Suomelle ja tukevat EU:n omavaraisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista.

Pohjoiset metsät tukevat vihreää siirtymään Euroopan laajuisesti

Itä- ja Pohjois-Suomen metsiin liittyvää osaamista tulee hyödyntää jatkossakin osallistumalla aktiivisesti ja ennakoivasti EU:n metsiä koskevaan päätöksentekoon. Lainsäädäntöehdotuksien valmistelussa tulee varmistaa, että IP-alueen metsämaiden erityispiirteet ja metsäsektorin aluetaloudellinen merkitys ovat huomioitu.
Metsien monikäyttöisyys on keskeistä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Bio- ja kiertotalouden ratkaisut sekä metsäteollisuuden tuotteiden jalostusasteen nostaminen ovat oleellinen osa metsäsektorin kestävyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Ilmastotavoitteiden saavuttamista edistetään alueiden vahvuuksia hyödyntämällä

EU-lainsäädännön tulee edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista teknologianeutraalisti ja alueiden olosuhteet huomioiden. EU:n ilmastopolitiikan tulee pyrkiä ennakoitavuuteen, jolla luodaan varmuutta investointien toteuttamiselle.
Teknisten nielujen kehittämistä ja käyttöönottoa tulee tukea EU-lainsäädännöllä ja päästökauppajärjestelmän toiminnan tehostamisella. Samalla tulee edistää luonnollisten hiilinielujen vahvistamista.
Ilmastotavoitteiden edistäviä hankkeita tulee arvioida ja toteuttaa huomioiden tasapainoisuus maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa ja hyödyntäen alueiden kärkiosaamista.
Kiertotalouden edistäminen on keskeistä vihreää siirtymää edellyttävien materiaalien riittävyyden ja resurssitehokkuuden varmistamisessa.
Uusiutuvan energian lisääminen energiajärjestelmään ja kausivaihtelevan energian varastointi edellyttää varastointiratkaisuja, joissa vetytalous on merkittävä mahdollisuus. EU:n tavoite on, että jopa viidennes jäsenmaiden energiatarpeesta katettaisiin vihreällä tai vähähiilisellä vedyllä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoite on tuottaa 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä.
EU:n kannattaa investoida Itä- ja Pohjois-Suomen vihreään teolliseen siirtymään, koska vain siten EU voi saavuttaa itse itselleen asettamansa päästövähennystavoitteet. Pohjoismaista voi koordinoidulla yhteistyöllä kehittyä maailman integroitunein talousalue ja alue voi toimia veturina koko Euroopan vihreälle siirtymälle.
Ydinvoima tulisi nostaa tasaveroisesti mukaan uusiutuvien energialähteiden rinnalle osana vähähiilistä vetytaloutta.
Tulee varmistaa edellytykset energiainvestointien toteuttamiselle esimerkiksi vahvistamalla kansallista sähkökantaverkkoa, jotta vihreää siirtymää voidaan edistää Itä- ja Pohjois-Suomessa. Jos meillä on maiden rajat ylittävä vahva siirtoverkko, on mahdollista saada siihen TEN-E rahoitusta, se laskisi ja tasapainottaisi sähkön hinnanvaihteluita tulevaisuudessa paremmin.

Kattava liikenneinfrastruktuuri Itä- ja Pohjois-Suomessa on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä

Suomen ja EU:n kokonaisturvallisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomen liikenneinfrastruktuuria kehitetään vastaamaan geopoliittisen muutoksen ja NATO- jäsenyyden mukanaan tuomia tarpeita. Sotilaallinen liikkuvuus ja eurooppalainen raideleveys auttavat yhteensovittamaan EU:n tavoitteita myös yhteistoiminnassa NATOn kanssa.
Talous ja turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa. Saavutettavuuden edistäminen tukee talouden kasvua, koska digitaaliset verkot sekä energia- ja liikenneverkosto ovat talouden verisuonisto.
EU-rahoitusta on hyödynnettävä niin, että Itä- ja Pohjois-Suomen saavutettavuutta parannetaan ja huoltovarmuus turvataan oikein kohdennetuilla väyläinvestoinneilla.
Kaikista kiireellisimpiä kansallisia toimenpiteitä on kehittää Euroopan laajuisen liikenneverkon, TEN-T-ydinverkkokäytävän Itä- ja Pohjois-Suomeen ulottuvia yhteysvälejä. Strateginen yhteistyö Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Norjan kanssa on olennaista Suomen saavutettavuuden suhteen.

Euroopan vihreä siirtymä tehdään kestävästi pohjoisessa

TKI-politiikan tulee muodostaa kokonaisuus, joka tukee perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta sekä innovaatiotoimintaa. Eurooppalaisen tutkimusalueen rakentumista tulee edistää jatkossakin.
On tärkeää, että TKI-politiikka huomioi aluekehittämisen ja alueidenvälisen yhteistyön sekä älykkään erikoistumisen näkökulmat ja vahvistaa synergiaa näiden sekä eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen välillä.
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena muuttunut geopoliittinen tilanne koskee merkittävällä tavalla Itä- ja Pohjois-Suomea. Muuttunut tilanne tulee tunnistaa ja ottaa huomioon nykyistä kattavammin eurooppalaisessa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa ja -rahoituksessa.
Arktisen alueen merkitys on kasvanut ja aluetta tulisi tarkastella eurooppalaisessa TKI-politiikassa holistisesti, painottaen poikkitieteellisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan merkitystä. Laajempi näkökulma linkittää eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan myös paremmin EU:n arktiseen politiikkaan. TKI-politiikassa tulee ottaa vahvemmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella asuvien ihmisten elinolosuhteisiin.
Itä- ja Pohjois-Suomi on merkittävä toimija Euroopan vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä sekä Euroopan omavaraisuuden vahvistamisessa mm. kriittisten ja strategisten raaka-aineiden ja mineraalien osalta. Vahvuuksien hyödyntämisen tueksi tarvitaan kohdennettua rahoitusta.

Itä- ja Pohjois-Suomessa on tilaa osaamiselle ja osaajille

Osaavan työvoiman saatavuus on yleiseurooppalainen haaste, joka koskee merkittävällä tavalla myös Itä- ja Pohjois-Suomea. On tärkeää tukea keinoja, joilla edistetään alueiden edellytyksiä houkutella ja kouluttaa tarvitsemaansa työvoimaa sekä vahvistaa pitovoimaansa.
Osaavan työvoiman saatavuudessa tulee edistää eurooppalaisia ratkaisuja sekä tunnistaa alueelliset erityispiirteet.
Eurooppalaisella koulutuspolitiikalla tulee tukea alueita osaavan työvoiman haasteiden kohtaamisessa ja ratkaisemisessa.
Eurooppalainen korkeakouluyhteistyö ja yliopistoallianssit luovat mahdollisuuksia sekä koulutus- että tutkimusyhteistyöhön. Aloitetta on tärkeää edistää siten, että se luo aitoa lisäarvoa korkeakouluille.

Maatalouden ja maaseutujen elinvoima on turvattava

EU:n maatalouspolitiikan rahoitus on turvattava Suomessa. Tässä on huomioitava niin maatalouden kehittämisrahoituksen riittävyys, kuin yleisesti maatalouden rahoituksen tason säilyminen EU:n laajentuessa.
EU:n maatalouspolitiikassa on huomioitava geopoliittisen tilanteen luoma tarve huolehtia huoltovarmuudesta ja strategisesta omavaraisuudesta, mukaan lukien investoinnit kilpailukykyyn ja saavutettavuuteen.