EU-rahoituksella on suuri merkitys Itä- ja Pohjois-Suomelle, sillä kansallinen tutkimus- ja kehitysrahoitus kohdentuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Lähtökohta on, että varat jaetaan oikeudenmukaisesti niille alueille, jotka niitä eniten tarvitsevat.
Nyt tilanne on valitettavasti se, että Euroopan unionin yhdessä sopimat periaatteet rahoituksen jakamisesta pyritään vääntämään Suomen sisällä eri asentoon.
Itä- ja Pohjois-Suomen saamaa EU-tukea arvostellaan hatarin perustein muualla maassa. Näitä rahoja ei tulisi Suomelle ollenkaan ilman Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhteita. Jos ne päätetäänkin jakaa kansallisesti eri tavalla, niin kuinka käy seuraavalla neuvottelukierroksella?
Olemme kuroneet kiinni muuta Suomea muun muassa BKT-kehityksessä ja työllisyydessä. Tämä on osoitus siitä, että olemme pystyneet käyttämään alueelle suunnattuja EU:n kehittämisvaroja vaikuttavasti. Hyvästä kehityksestä huolimatta alueellisia eroja ei ole saatu poistettua, kuten komissio maaraportissaan 2019 toteaa. Eriarvoistuminen on edelleen suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti EU-rahoituksen tulee täydentää kansallista rahoitusta. Kansallisen rahoituksen (Business Finland, TEM, Finnvera) painopiste on Etelä- ja Länsi-Suomessa, jonne ohjautuu vuositasolla keskimäärin 1,1 miljardia euroa Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen ollessa runsaat 400 miljoonaa euroa.
Viime vuonna ero Etelä- ja Länsi-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen välillä korostui entisestään. Business Finlandin ja Finnveran koronatuissa maan etelä- ja länsiosa painottui entisestään. Tästä syystä EU-rahoituksen merkitys korostuu Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa rahoilla vahvistetaan kilpailukykyä, luodaan uusia yrityksiä ja tuotteita, lisätään osaamista sekä parannetaan työllisyyttä.
EU:n uusi alue- ja rakennepolitiikan kausi 2021–2027 käynnistyy syyskuussa. Suomen ohjelma-asiakirja on valmistunut ja odottaa komission hyväksyntää, joka saataneen kesän aikana. Samoin Suomeen tulevan rahoituksen määrä on tiedossa, mutta kansallinen päätös tuen kohdentamisesta alueille on tekemättä. Toivomme viisaita ja faktoihin perustuvia päätöksiä. Haluamme muistuttaa, että EU-sopimukset ovat unionin ja jäsenvaltioiden sisäisten alueiden välisten kehityserojen vähentämispyrkimysten kannalta keskeisiä ja velvoittavia.
Kansallinen kasvu ja kilpailukyky tarvitsevat kaikkien alueiden osaamista, resursseja ja korkealaatuisia vientituotteita. Euroopan unionin Suomelle osoittama, Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereihin perustuva rahoitus tuleekin kohdistaa täysimääräisesti alkuperäisen ajatuksen mukaan. Tämä olisi linjassaan EU:n alue- ja rakennepoliittisten periaatteiden sekä Suomen voimassa olevan hallitusohjelman kirjauksen kanssa, jossa sanotaan, että aluekehitysrahoituksen taso ja harvaanasutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntajohtajat: Markus Hirvonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan liitto, Marko Korhonen, Pohjois-Savon liitto, Pentti Malinen, Kainuun liitto, Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mika Riipi, Lapin liitto