Kainuun talouden suhdannekuva on kaksijakoinen: vahva teollinen kasvu ja mittavat investointiodotukset tukevat aluetalouskehitystä, mutta henkilöstömäärät ovat useilla toimialoilla laskussa ja pienyritysten tilanne on heikentynyt. Maakunnan kärkitoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuonna 2024 maltillisesti (2,7 %). Metalliklusteri sekä metsä- ja puuklusteri nousivat selkeiksi kasvun vetureiksi jo vuonna 2024 ja jatkoivat kasvuaan vuoden 2025 puolella. Metalliklusteri kasvoi vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 18 prosenttia ja metsä- ja puuklusteri 13 prosenttia. Kasvua oli myös kaivannaisalan ja kemianteollisuuden liikevaihdossa (2,5 %). Kehitys toimialojen välillä eriytyi ja kokonaisliikevaihdon kasvu jäi alkuvuonna 2025 vaimeaksi (+0,2 %).
Teollisuus on Kainuun suhdannekehityksen selkeä vahvuus. Maakunta erottuu valtakunnallisesti poikkeuksellisen kovalla teollisuuden ja teollisuusviennin liikevaihdon kasvulla, jota ovat vauhdittaneet metalliteollisuuden, kaivannaisalan ja kemianteollisuuden sekä teknologiateollisuuden investoinnit. Samaan aikaan biotalouden kokonaiskehitys on ollut edelleen laskusuuntaista, vaikka metsä- ja puuklusterissa on nähty selkeä käänne parempaan. Energiaklusterin liikevaihto on supistunut voimakkaasti, mutta henkilöstömäärän kasvu ja uusiutuvan energian investoinnit vahvistavat alan pidemmän aikavälin näkymiä. Matkailun kehitys on tasaantunut: liikevaihdon kasvu hidastui vuonna 2024 ja alkuvuonna 2025, mutta kansainvälisen matkailun vahvistuminen, kasvaneet yöpymismäärät ja mittavat investointisuunnitelmat tukevat alan myönteisiä näkymiä lähivuosille.
Henkilöstömäärät ovat olleet monin paikoin laskussa, mutta kääntyivät kasvuun vuoden 2025 aikana energia- (3,9 %) ja metsä- ja puuklusterissa (1 %). Kehitys vaihtelee alueittain: Kajaanin seutukunta on maakunnan talouden veturi, mutta Kehys-Kainuussa liikevaihdon ja työllisyyden heikompi kehitys korostaa tarvetta vahvistaa alueen elinvoimaa ja investointinäkymiä. Pitkällä aikavälillä Kainuun talousnäkymiä vahvistavat laajat investointisuunnitelmat, teollisuuden kasvu sekä alueen paraneva veto- ja pitovoima, vaikka työvoiman saatavuuteen ja osaamistason nostamiseen liittyvät haasteet korostuvat.
Kärkitoimialojen liikevaihto kasvuun metalliklusterin ja metsä- ja puuklusterin vetäminä
Kainuun kärkitoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2024 1,88 miljardia euroa. Kasvua oli yhteensä 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihto kasvoi vuonna 2024 kaikissa muissa kärkiklustereissa paitsi energiaklusterissa ja biotaloudessa. Eniten liikevaihto kasvoi metalliklusterissa (+23,2 %) ja metsä- ja puuklusterissa (+16,4 %).
Myös alkuvuosi 2025 on jatkunut kasvun merkeissä näissä kahdessa klusterissa. Metalliklusterin liikevaihto kasvoi 17,7 prosenttia ja metsä- ja puuklusterin 13 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Kaivannaisala ja kemianteollisuus kasvoi 2,5 prosenttia. Muilla kärkitoimialoilla liikevaihto laski. Heikointa liikevaihdon kehitys oli energiaklusterissa (-13,5 %). Yhteensä kärkitoimialojen liikevaihto kasvoi vain 0,2 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla.
Kärkitoimialojen henkilöstömäärät suurimmaksi osaksi laskussa – energiaklusterissa piristymistä
Kärkialojen henkilöstömäärä oli korkeimmillaan vuonna 2022 (6325 henkilöä), mutta on laskenut siitä 206 henkilöllä vuoteen 2024 mennessä 6119 henkilöön. Vuodesta 2023 henkilöstömäärä laski 148 henkilöllä. Henkilöstömäärät laskivat kaikissa muissa kärkiklustereissa paitsi kaivannaisalalla ja kemianteollisuudessa, jossa nousua oli 3,3 prosenttia vuonna 2024.
Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla henkilöstömäärät kasvoivat energiaklusterissa (3,9 %) ja metsä- ja puuklusterissa (1 %). Yhteensä kärkialoilla vähennystä oli 2,1 prosenttia.
Kaivannaisala ja kemianteollisuus kasvattanut liikevaihtoaan joka vuosi – henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 2025 aikana
Kaivannais- ja kemianteollisuuden liikevaihto oli 761 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja henkilöstömääräestimaatti 1018. Liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2024. Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia, heinäkuussa 8,5 prosenttia ja elokuussa 21,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kaivannaisala ja kemianteollisuus oli ainut kärkitoimiala, joka kasvatti myös henkilöstömääräänsä vuonna 2024. Henkilöstömäärä kasvoi 3,3 prosenttia. Vuoden 2025 ensimmäisellä puolikkaalla henkilöstömäärä kääntyi laskuun 3,1 prosenttia.
Kaivannaisala ja kemianteollisuus on Kainuun suurin kärkitoimiala liikevaihdolla mitattuna ja onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan vuodesta 2016 saakka vuosittain ainoana kärkitoimialana Kainuussa. Akkukemikaalien markkinatilanne on kuitenkin edelleen haastava ja akkuarvoketjujen kehittyminen etenee hitaasti Euroopassa. Hopean kannalta markkinatilanne on ollut suotuisa. Kaivosvero uhkaa kuitenkin kaivoksien kannattavuutta.
Biotalouden suhdanteet edelleen laskussa
Biotalouden (sis. metsä- ja puuklusterin, elintarvikeklusterin, energiaklusterin ja muun biotalouden) liikevaihto oli yhteensä 624 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja henkilöstömääräestimaatti 1591. Liikevaihto laski 4,9 prosenttia ja henkilöstömäärä 5,3 prosenttia vuonna 2024. Myös vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla sekä liikevaihto (-2,9 %) että henkilöstömäärä (-1 %) laskivat. Tulevien ja tehtyjen biotalouden investointien myötä suhdanteisiin on odotettavissa myönteistä käännettä.
Metsä- ja puuklusterin liikevaihto jatkoi kasvuaan – myös henkilöstömäärä pieneen kasvuun
Metsä- ja puuklusterin liikevaihto vuonna 2024 oli 381 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 918. Liikevaihto kääntyi kahden negatiivisen vuoden jälkeen hyvään kasvuun ja kasvua edellisvuoteen oli 16,4 prosenttia. Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla liikevaihto kasvoi 13 prosenttia ja henkilöstömäärä yhden prosentin. Vuoden 2025 heinäkuussa liikevaihto laski 8,9 prosenttia ja elokuussa 6,9 prosenttia. Henkilöstömäärä on laskenut viimeiset kolme vuotta ja laskua vuonna 2024 oli 4,8 prosenttia. Vuoden 2025 puolella henkilöstömäärä oli kasvussa kaikilla kolmella ensimmäisellä kvartaalilla.
Klusterin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan jatkossakin puutuoteteollisuuden merkittävien sahalinjastoinvestointien ja puurakentamisen kasvun myötä, joskin kustannustaso pysyy edelleen korkealla, puun saatavuudessa on haasteita ja puurakentaminen on tällä hetkellä hidasta. Sahakapasiteetti riittää Kainuussa teollisen puurakentamisen kasvuun. Kuhmo Oy:ssa tehtiin kaikkien aikojen sahausennätys vuonna 2025. Metsä- ja puuklusterin näkymät voivat entisestään vahvistua, sillä puurakentamisen vahva ja toimiva arvoketju voi kytkeytyä myös puolustusklusterin nouseviin tarpeisiin.
Energiaklusterin liikevaihto ollut laskussa – henkilöstömäärä kasvoi kärkialoista eniten vuoden 2025 aikana
Energiaklusterin liikevaihto vuonna 2024 oli 182 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 101. Energiaklusteri on liikevaihdoltaan kolmanneksi suurin kärkitoimiala, mutta henkilöstömäärältään pienin kärkitoimiala, jolloin alan tuottavuus nousee korkeaksi. Liikevaihto on ollut kuitenkin laskussa. Vuonna 2024 laskua oli 20,9 prosenttia ja vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 13,5 prosenttia. Liikevaihdon trendissä on havaittavissa pientä piristymistä. Henkilöstömäärä laski kolme vuotta peräkkäin, mutta kääntyi kasvuun vuoden 2025 aikana. Vuonna 2024 laskua oli 1,2 prosenttia, mutta vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla kasvoi 3,9 prosenttia. Tämä oli suurin kärkialojen henkilöstömäärän kasvuprosentti.
Kainuussa puhdas sähköntuotanto otti suuren harppauksen vuonna 2024. Sähköä tuotettiin 1904 GWh, josta tuulivoimalla 1156 GWh ja vesivoimalla 603 GWh. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 204 % ja sähköntuotanto kokonaisuudessaan kasvoi 65 %. Sähköä kulutettiin 1330 GWh eli Kainuu on sähkön osalta yliomavarainen. Uusiutuvan energian investointeja on Kainuussa valmisteilla yli 3 miljardin euron edestä. Uusiutuvan energian investoinnit vauhdittavat puhdasta siirtymää ja tukevat energiaintensiivisen teollisuuden, datakeskuksien ja vihreän teollisuuden sijoittumista Kainuuseen. Kainuun kantaverkko vaatii kuitenkin nopeaa vahvistamista.
Puolangalle rakennetaan parhaillaan biokaasulaitosta ja aurinkovoima ja sähkön varastointi tulevat lisääntymään Kainuussa. Paltamon uusiutuvan vedyn investointihanke saa 110 miljoonan euron puhtaan siirtymänverohyvityksen Business Finlandilta. Hankkeen tavoitteena on edistää ilmastoneutraalia taloutta uusiutuvaan energiaan perustuvien ratkaisujen avulla, kuten hyödyntämällä uusiutuvaa vetyä sekä uusiutuvaan vetyyn perustuvien polttoaineiden tuotantoa.
Elintarvikeklusterin liikevaihto reippaaseen kasvuun kesällä 2025 – henkilöstömäärän lasku jatkuu
Elintarvikeklusterin liikevaihto oli vuonna 2024 47 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 203. Liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia vuonna 2024, mutta vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla laskua tuli 11 prosenttia. Sen sijaan heinä-elokuussa liikevaihto kasvoi jopa 37 prosenttia. Henkilöstömäärä on ollut vuosittain laskussa jo vuodesta 2017 saakka ja on alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen. Vuonna 2024 henkilöstömäärän laskua oli 5,5 prosenttia ja vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 2,6 prosenttia.
Marja-alalla henkilöstömäärissä on ollut merkittävää laskua. Alaa on ravistellut ihmiskauppa- ja hyväksikäyttöepäilyt, joilla voi olla vaikutusta alan näkymiin erityisesti työvoiman saatavuudessa. Elintarvikeklusterin liikevaihdossa on nähtävillä hienoista nousua, mutta toimialalla tehtiin myös konkursseja vuoden 2025 aikana.
ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto kääntyi kasvuun – henkilöstömäärä yhä laskussa
Teknologiateollisuuden (ICT – ja elektroniikka & metalli) yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 oli 347 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2305.
ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto vuonna 2024 oli 176 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 1609. ICT- ja elektroniikkaklusteri on kasvanut suurimmaksi kärkialaksi henkilöstömäärältään. Liikevaihto kasvoi 7,2 prosenttia vuonna 2024, mutta laski 2,4 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Heinä- elokuussa 2025 liikevaihto kääntyi kasvuun ja käänsi kehityksen plussan puolelle. Henkilöstömäärä laski 2,7 prosenttia vuonna 2024 ja 2,3 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Henkilöstömäärä on ollut laskussa kolmatta vuotta.
Liikevaihtoaan ovat kasvattaneet erityisesti tiedonsiirtoverkkoihin ja konesalipalveluihin erikoistuneet yritykset sekä tietyt pelialan yritykset. Kasvua on ennustettavissa jatkossakin muun muassa datakeskustoimialan ja yhä vahvistuvan pelialan kehityksen myötä. Suurimmat investointiodotukset kohdistuvat datakeskuksiin. Toteutuksessa tai varmistuneita datakeskusinvestointeja on jo 2 miljardin euron edestä ja lisäksi valmistelussa lähes 7,5 miljardin euron datakeskusinvestoinnit Kainuussa.
Metalliklusterin liikevaihto reippaaseen kasvuun – henkilöstömäärän lasku taittumassa
Metalliklusterin liikevaihto oli 171 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 696 vuonna 2024. Liikevaihto kasvoi kärkitoimialoista eniten vuonna 2024, jopa 23,2 prosenttia ja jatkoi kasvuaan vuoden 2025 aikana. Ensimmäisellä vuosipuolikkaalla kasvua oli 17,7 prosenttia. Vuoden 2025 heinäkuussa liikevaihto kasvoi 45,4 prosenttia, mutta laski elokuussa 38,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Henkilöstömäärä sen sijaan kääntyi kolmen kasvuvuoden jälkeen laskuun. Vuonna 2024 laskua oli 2,8 prosenttia ja vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla 9,1 prosenttia. Henkilöstömääräkehityksen trendissä on kuitenkin nähtävillä aavistuksen nousua.
Epävakaa maailmantilanne ja laahaava talous ovat kurittaneet myös metallialaa, mutta näkymissä on kysynnän kasvua. Kainuussa myös rakentamisen suhdanne on ollut muuta maata paremmalla tasolla. Muun muassa datakeskusten rakentaminen on vahvistanut metallialaa ja suuret teollisuusinvestoinnit ovat tuoneet tilauksia. Metallialan yritykset ovat tehneet myös investointeja ja muun muassa Katera Steel Oy rakensi juuri uudet suuret toimitilat Kajaaniin. Škoda Transtech sai 230 miljoonan euron tilauksen Tukholman raitiovaunuista, mutta vielä ei ole julkistettu, millainen vaikutus tällä on Otanmäen tehtaaseen. Metallialan suhdannevaihtelu on tyypillisesti suurta.
Matkailun liikevaihdon kasvu tasaantui – henkilöstömäärä väheni hieman
Matkailuklusterin liikevaihto oli 148 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja henkilöstömäärä 1205. Liikevaihto on kasvanut neljä vuotta peräkkäin vuodesta 2020, mutta vuonna 2024 kasvua oli vain 0,2 prosenttia. Liikevaihto kääntyi 1,6 prosentin laskuun vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kasvoi heinä-elokuussa. Henkilöstömäärä väheni 2,1 prosenttia vuonna 2024 ja 3,7 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Myös kolmannella kvartaalilla henkilöstömäärä laski. Liikevaihdon suhdannetrendi on ollut melko vakaa pari vuotta, mutta henkilöstömäärän kehitys on hieman laskusuuntaista.
Liikevaihtoon on kuitenkin odotettavissa lisäystä kansainvälisen matkailun kasvusta. Vuonna 2025 ulkomaisia matkailijoita saapui Kainuuseen 26 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja majoitusmyynti kasvoi kahdeksan prosenttia. Vuonna 2025 matkailijat viettivät Kainuussa yhteensä 894 500 rekisteröityä yötä. Rekisteröidyistä yöpymisistä kotimaisia oli 569 900 (+1 %) ja ulkomaalaisia 59 000 yötä (+22 %). Lisäksi lentomatkustajien määrä lisääntyi 10 prosenttia vuonna 2025. Kansainvälisen matkailun kasvu ja suuret investointisuunnitelmat tuovat lisäpotkua matkailuun lähivuosinakin.
Kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän suhdanteet
Kaikkien toimialojen liikevaihdossa orastavaa kasvua – henkilöstömäärä jatkaa laskuaan
Kainuun kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuonna 2024 vain 0,2 prosenttia, mutta tämä oli käänne parempaan edellisen vuoden 6,3 prosentin laskun jälkeen. Vuoden 2025 ensimmäisellä kvartaalilla liikevaihto laski kuitenkin 2,7 prosenttia ja toisella kvartaalilla 1,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, mutta kolmannella kvartaalilla näkyi piristymistä ja liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia. Henkilöstömäärä kääntyi sen sijaan 1,1 prosentin laskuun vuonna 2024 ja lasku jatkui kaikilla kolmella kvartaalilla 2025 (Q1: -2,3 %, Q2: -1,3 %, Q3: -1,7 %).
Aluetalous kasvaa – pienyritysten tilanne heikentynyt
Kainuun bruttokansantuote asukasta kohden on kasvanut kaikista maakunnista eniten vuodesta 2015. Kainuussa kasvua on ollut yli 44 prosenttia. Vuonna 2023 BKT kääntyi kuitenkin laskuun sekä Kajaanin seutukunnassa että Kehys-Kainuussa. Tämä selittyy edellisen vuoden kovan kasvupiikin tasoittumisella. Vuoden 2024 tiedot ovat saatavilla vasta loppuvuodesta 2026.
Vuonna 2024 talous kasvoi Kainuussa 1,3 prosenttia (arvonlisäyksen volyymin muutos), mikä oli maakunnista kuudenneksi eniten. Kasvua selitti eniten jalostus, mutta myös palvelut kääntyivät kasvuun. Vienti kasvoi Kainuussa lähes 46 prosenttia vuonna 2024, mikä oli maakunnista selkeästi eniten.
Pienyritysten suhdanteet ovat olleet laskevia vuosien 2024 ja 2025 aikana kaikilla toimialaoilla. Positiivinen poikkeus oli tukku- ja moottoriajoneuvojen kaupan toimialalla vuoden 2025 kolmannella kvartaalilla, jolloin sen liikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia Kainuussa.
Pienyritysten koko talouden (TOL A-X) liikevaihto oli koko maassa vuoden 2025 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä jokaisella jaksolla noin 2–3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Selkeää käännettä parempaan ei kolmannella kvartaalillakaan vielä nähty vuonna 2025. Koko maassa teollisuuden pienyrityksillä on keskimäärin mennyt parhaiten.
Kainuussa yrityksiä lopetti enemmän kuin uusia perustettiin vuonna 2024 ja tilanne on pysynyt samana vuoden 2025 kolmella kvartaalilla. Konkurssien määrä kasvoi vuonna 2025 lähes 27 prosenttia ja myös konkurssien henkilöstövaikutukset ovat kasvaneet.
Kainuun työttömyysaste oli tammikuussa 2026 koko maata alhaisemmalla tasolla; 11,9 prosenttia (koko maa 12,6 %). Kainuun työttömyyskehitys on ollut toiseksi paras Lapin jälkeen. Työvoimaa myös eläköityy paljon Kainuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvussa. Työvoiman kysyntä on ollut edelleen maltillista, joskin piristymisen merkkejä on nähtävillä.
Eriytyneet Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnat
Seutukunnittain tarkasteltuna kaikkien toimialojen liikevaihdosta yli 80 prosenttia tulee Kajaanin seutukunnan alueen yrityksistä ja suhteellinen ero on kasvanut vuosien kuluessa. Vuonna 2024 liikevaihto kääntyi kasvuun Kajaanin seutukunnassa 0,7 prosenttia, mutta laski Kehys-Kainuussa 1,9 prosenttia. Alkuvuosi 2025 oli alavireinen molemmissa seutukunnissa, mutta kolmannella kvartaalilla liikevaihto kääntyi kasvuun Kajaanin seutukunnassa 3,4 prosenttia.
Henkilöstömäärä laski molemmissa seutukunnissa vuonna 2024: Kehys-Kainuussa 4,3 prosenttia ja Kajaanin seutukunnassan 0,3 prosenttia. Henkilöstömäärä on tipahtanut rajummin Kehys-Kainuussa myös vuoden 2025 aikana. Myös työttömyysaste on korkeampi Kehys-Kainuussa.
Eriytyminen tulee ilmi myös tuoreessa PK-yritysbarometrissa, jonka mukaan yritysten näkymät ovat selvästi paremmat Kajaanin seutukunnassa kuin Kehys-Kainuussa. Alueiden välinen ero on kasvanut nopeasti. On kuitenkin huomattava, että seutukuntien sisällä on kunnittaistakin vaihtelua.
Kuntien suhdanteet – Liikevaihdon kasvua molempien seutukuntien kunnissa, mutta henkilöstömäärä laskee rajummin Kehys-Kainuussa
Vaikka Kehys-Kainuussa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski vuonna 2024, löytyi kasvajien joukosta myös Kehys-Kainuun kuntia (Puolanka ja Kuhmo). Liikevaihto kasvoi Ristijärvellä (10,7 %), Puolangalla (9,1 %), Kuhmossa (4,6 %), Kajaanissa (2,2 %), ja Sotkamossa (2,2 %). Muissa kunnissa liikevaihto väheni. Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla liikevaihto on edelleen kasvanut Puolangalla (9,8 %), Kuhmossa (9,4 %) ja Kajaanissa (1,6 %). Muissa kunnissa liikevaihto väheni. Heinä-elokuussa 2025 liikevaihto nousi Sotkamossa 3 prosenttia, muissa kunnissa laski.
Henkilöstömäärä laski kaikissa kunnissa vuonna 2024. Vähiten laskua oli Kajaanissa ja Sotkamossa, molemmissa 0,1 prosenttia. Ristijärvellä vähennystä oli 0,2 %, Paltamossa 0,8 %, Puolangalla 1,4 %, Kuhmossa 3,5 %, Suomussalmella 6,4 % ja Hyrynsalmella 7,3 %. Vuoden 2025 kolmella ensimmäisellä kvartaalilla henkilöstömäärät ovat edelleen olleet laskussa Hyrynsalmea lukuun ottamatta, jossa henkilöstömäärässä on ollut kasvua toisella ja kolmannella neljänneksellä.
Toimialoittaiset suhdanteet – Teollisuusvienti hurjassa kasvussa
Teollisuus oli vahvin toimiala liikevaihdolla mitattuna vuonna 2024. Teollisuuden liikevaihto kasvoi 12,2 prosenttia ja teollisuusvienti jopa 32,2 prosenttia. Teollisuuden ja teollisuusviennin liikevaihdon kasvu jatkui vuonna 2025. Teollisuusvienti kasvoi lähes 55 prosenttia kolmannella kvartaalilla vuonna 2025. Vuonna 2024 teollisuuden henkilöstömäärä tipahti kuitenkin eniten; 5,6 prosenttia ja jatkui laskusuhdanteisena kaikilla vuoden 2025 kolmella kvartaaleilla.
Rakentamisen suhdanne on ollut laskussa. Rakentamisen liikevaihto väheni 0,7 prosenttia ja henkilöstömäärä 0,2 prosenttia vuonna 2024. Sekä liikevaihto että henkilöstömäärä vähenivät vuoden 2025 alkupuolella.
Kaupan suhdanteet ovat olleen laskusuhdanteessa vuonna 2024 ja 2025 aikana niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin osalta. Liikevaihto laski 2,2 prosenttia vuonna 2024 ja henkilöstömäärä yhden prosentin.
Toimialojen suhdannetrendit maakunnittain – Kainuu teollisuuden liikevaihdon kasvun selkeä ykkönen
Maakunnittaisessa vertailussa Kainuu erottuu kasvun osalta. Kaikkien toimialojen liikevaihdon muutoksen osalta Kainuu on kärkimaakuntien kuten Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Lapin joukossa. Sen sijaan henkilöstömäärän osalta Kainuun kehitys on kahdeksanneksi heikointa. Henkilöstömäärän suhdannekehitys on ollut hyvää Lapissa ja Pohjanmaalla. Muiden maakuntien kehitys on ollut laskusuuntaista.
Teollisuuden liikevaihdon trendivertailussa Kainuu on ylivoimainen ja trendin suunta yhä ylöspäin. Syyskuussa 2025 Kainuun teollisuuden liikevaihto on noussut 42,5 prosenttia perusvuoden 2021 tasosta. Tämä on selkeästi enemmän seuraavana olevaa Varsinais-Suomea (16,8 %). Sen sijaan Kainuun teollisuuden henkilöstömäärän trendi on laskenut reippaasti ja tasoittunut noin 8,7 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuonna 2021.
Myös teollisuusviennin kasvutrendi on Kainuussa poikkeuksellisen kova ja muista maakunnista täysin erottuva. Teollisuusviennin liikevaihdon trendi oli Kainuussa syyskuussa 2025 lähes 129 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2021.
Rakentamisen suhdannekehitys on ollut Kainuussa yleisestä matalasuhdanteesta huolimatta vahvaa ja liikevaihdon trendi on pysytellyt Kainuussa suhteellisen korkealla pienestä notkahduksesta huolimatta. Kolmen kärjen liikevaihdon kehityksessä muodostavat Lappi, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa. Osassa maakuntien rakentamisen suhdannekehitys on ollut huomattavasti heikompaa. Henkilöstömäärän kehitys on ollut maakuntien parasta Kainuussa, joskin viimeaikainen trendi on hieman laskussa. Ainoastaan Kainuun ja Lapin henkilöstömäärä on vuoden 2021 tasoa korkeammalla. Teknologiateollisuuden ja energiaklusterin investoinnit ovat vaikuttaneet merkittävästi rakentamisen suhdanteeseen Kainuussa.
Kaupan alan suhdannekehitys on ollut liikevaihdon osalta Kainuussa toiseksi heikointa, mutta kuitenkin aavistuksen pysynyt vuoden 2021 tasoa korkeammalla. Ainoastaan Etelä-Karjalan kehitys on ollut heikompaa. Henkilöstömäärän trendi on kaupan toimialalla laskenut kaikissa maakunnissa.
Muiden toimialojen osalta maakuntien liikevaihdon trendit ovat olleet aavistuksen kasvussa ja noudattelevat hyvin pitkälti samankaltaista suhdannekehitystä. Kainuu sijoittuu trendiltään keskivaiheen alapuolelle. Sen sijaan Lappi huitelee omissa kasvuluvuissaan. Muihin toimialoihin sisältyy muun muassa majoitus- ja ravitsemustoiminta. Myös henkilöstömäärien trendikehityksessä Lappi kasvaa, kun muut maakunnat Kainuu mukaan lukien ovat laskussa.
Tulevaisuuden näkymiä
Suomen talouden arvioidaan kasvavan eri ennusteiden mukaan keskimäärin noin prosentin verran vuonna 2026. Kainuun näkymät ovat edelleen positiiviset. Aluetalous kasvaa muuta maata nopeammin ja investointiodotukset ovat korkealla. Kainuussa on meneillään tai varmuudella tulossa 2,43 miljardin euron investoinnit ja valmisteilla yli 14 miljardin euron edestä investointeja.
Kainuun kärkitoimialat kehittyvät määrätietoisesti ja näkymät ovat pitkällä juoksulla hyvät. Oletus on, että kärkitoimialojen liikevaihto jatkaa Kainuussa kasvuaan ja jopa suuriakin kasvulukuja tullaan näkemään seuraavissa suhdannetiedoissa. Henkilöstömäärät kehittynevät maltillisemmin. Maailman tilanteesta johtuvan puolustusklusterin vahvistuminen ja siihen avautuvat rahoitusmahdollisuudet voivat toimia merkittävänä strategisena vipuvoimana Kainuun kärkitoimialoille, vahvistaen alueen osaamisperustaa, kiihdyttäen teknologista kehitystä ja avaten uusia asemoitumisen paikkoja valtakunnallisissa ja kansainvälisissä arvoketjuissa.
Pienyritysten tilanne on heikompi, mutta yleisen suhdannetilanteen helpottuessa pienyritystenkin tilanteeseen on odotettavissa kohenemista. Seutukuntien eriytyminen on korostunut, mutta suunnitellut uusiutuvan energian ja matkailun investoinnit tukevat myös Kehys-Kainuun talouden näkymiä. Suurimmat investointisuunnitelmat kohdistuvat kuitenkin Kajaanin seutukuntaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kehitys vuosina 2025-2027 on erityisen myönteistä Pohjois-Suomessa. Lähivuosina työttömyys laskee eniten Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ja kasvaa voimakkaimmin Etelä-Suomessa ja Uudellamaalla. Koko Pohjois-Suomessa työttömyys on laskemassa maan keskiarvon alapuolelle.
Muuttovoittoa on tullut Kainuuseen jo viisi vuotta ja veto- ja pitovoima on vahvistunut. Elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa kuvaava EVP-indeksi nousi keskuskaupungeista eniten Kajaanissa ja elinvoimaindeksi kasvoi Hyrynsalmella neljänneksi eniten kaikista kunnista vuosina 2020-2025. Elinkeinorakenteen uudistuminen, opiskelijavirrat ja kansainvälisyys näkyvät jo mittareissa, vaikka haasteet väestökehityksessä ovat yhä olemassa. Mittari kuitenkin osoittaa, että elinvoimaa voidaan onnistuneesti vahvistaa — myös pienemmissä Kehys-Kainuun kunnissa.
Maahanmuuton määrä on pysynyt korkealla tasolla ja suuntautuu 80 prosenttisesti Kajaaniin. On kuitenkin huomioitava, että maahanmuutto Suomeen ei välttämättä jatku yhtä vahvana lähivuosina. Tästä on jo näkyvissä viitteitä. Uusi ulkomaalaislaki voi myös heikentää ammattikorkeakoulupohjaisien maakuntien houkuttelevuutta, sillä AMK-opiskelijoiden oleskelulupia ei myönnetä yhtä helposti kuin yliopisto-opiskelijoille. Tämä nostaa kotimaanmuuton veto- ja pitovoimatekijät entistä tärkeämpään rooliin.
Ikääntyvässä, mutta kasvavan talouden ja kovan investointipotentiaalin maakunnassa tarvitaan kipeästi työntekijöitä. Vaikka uudet investoinnit synnyttävät työvoimatarvetta (erityisesti rakennusaikana), ne kohdistuvat yhä useammin tietointensiivisiin ja korkean tuottavuuden tehtäviin, jotka eivät vaadi yhtä suuria työntekijämääriä kuin perinteiset tehdasinvestoinnit. Tämän vuoksi älykkään sopeutumisen tarve korostuu: työmarkkinoiden, osaamisen ja koko maakunnan on mukauduttava talouden rakenteeseen, jossa kasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen eikä työvoiman määrään. Osaamistasoa on nostettava.
Suhdannekatsaus ladattavissa pdf-muodossa tästä. Infograafeihin pääset myös raportin linkkien kautta. PDF raportissa on myös tarkempia suhdannelukuja ja taustatietoja laskentamenetelmistä ja termeistä.
