Postilakiin on kaavailtu tehtäväksi muutoksia, joiden myötä Itä-Suomen maakuntaliitot ovat 10.10.2022 yhdessä ottaneet kantaa paikallislehtien toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Postilakia on tarkoitus muuttaa siten, että vuoden 2023 alusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen postin jakeluun ja keräilyyn. Samalla otettaisiin käyttöön määräaikainen jakelutuki, joka kohdistuu sanomalehtien viisipäiväiseen jakeluun harvaan asutuilla alueilla.
Hallituksen esityksessä jakelutuen piirissä olisi kuitenkin vain vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien jakelu. Tämä asettaa jo muutenkin haastavassa tilanteessa olevat 1- ja 2-päiväiset paikallislehdet ja kaupunkilehdet epätasa-arvoiseen asemaan.
Lainsäädännöllisten suunnitelmien lisäksi harvoin ilmestyvien paikallis- ja kaupunkilehtien näkymiä varjostaa Postin 1.1.2023 voimaantulevat tuotemuutokset sekä niin sanottuun vuoropäiväjakeluun vaiheittainen siirtyminen. Posti on jakelutukeen vedoten ilmoittautunut ottavansa käyttöön perusjakelussa jaettaville lehdille aluehinnoittelun, jossa Suomi jaetaan kolmeen hintavyöhykkeeseen (A, B, C) jakelukustannusten mukaan. Suurin osa paikallislehdistä ilmestyy kalleimmalla C-alueella – nämä ovat juuri niitä lehtiä, joiden ilmestymistahti on harventunut viime vuosien talouspaineissa 1–2 kertaan viikossa. Vuoropäiväjakelu puolestaan voi viivästyttää lehden ilmestymistä etenkin etätilaajille useammalla päivällä.
Posti on valtion omistama yritys. Tämä tarkoittaa sitä, että Postin on kannettava yhteiskuntavastuunsa koko maassa.
Nämä suunnitelmat huonontavat toteutuessaan harvaan asuttujen alueiden medioiden toimintaedellytyksiä. Jakeluhinnat ovat kasvaneet vuosi vuodelta, joten uusia rasitteita on syytä välttää.
Suomessa ilmestyy noin 250 sanoma- ja kaupunkilehteä. Vaikka julkaisijat ovat kehittäneet palveluitaan ja tuoneet perinteisen painetun lehden rinnalle digitaalisia vaihtoehtoja, suomalaiset haluavat edelleen lukea uutiset paperilehdestä. Vasta kymmenesosa levikistä on digitilauksia. Paikallislehtien tuloista 94 prosenttia ja kaupunkilehtien tuloista 97 prosenttia tulee painetusta lehdestä. Digitalisaatiota hidastaa myös nopeiden tietoliikenneyhteyksien puuttuminen erityisesti pitkien etäisyyksien Itä-Suomessa.
Medialla – myös pienillä paikallisilla – on keskeinen tehtävä yhteiskunnallisten asioiden tiedonvälittäjänä ja päätöksenteon seuraajana. Demokratian toteutuminen, vireillä olevien asioiden viestiminen, ihmisten osallistuminen sekä juurtuminen osaksi yhteisöjään tapahtuu paikallisen median avulla. Nykyisessä maailmantilanteessa median toimintaedellytyksiä tulisi mieluummin vahvistaa kuin heikentää. Tälläkin alalla eletään edelleen murroskautta, ja tulevaisuuden toimintatavat ja ansaintamallit etsivät vielä muotoaan. Viisailla ratkaisuilla perinteisillä medioilla on mahdollisuus toimia vastakin.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Itä-Suomen maakuntien liitot, 10.10.2022:
Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Satu Vehreävesa, va. maakuntajohtaja, Pohjois-Savon liitto
Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto
Sari Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjalan liitto
Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto