Interreg Europe –ohjelmasta rahoitettava Zero Carbon Infrastructure (ZCI) -hankkeen tarkoituksena on toteuttaa hiilidioksidipäästöttömän kaupunkiliikenteen tavoitetta partnerialueilla. Hankkeen toteuttaminen on alkanut keväällä 2023 ja jatkuu aina kesään 2027 saakka. Hankkeessa on mukana yhdeksän partneria ympäri Euroopan. Suomesta on mukana Kainuun liitto.
ZCI-projektin tavoitteisiin tähdätään vahvistamalla kaupunkiliikenteen infrastruktuurien kehittämistä, nopeuttamalla hiilidioksidipäästöttömän infrastruktuurin kehittymistä ja edesauttamalla vihreämmän Euroopan luomista. Käytännössä työtä tehdään parantamalla hankkeeseen osallistuvien tahojen kapasiteettia, työskentelemällä yhdessä yksityisten ja julkisten sidosryhmien kanssa sekä tarjoamalla muillekin tahoille tukea valmiuksien kehittämiseksi.
Kainuussa useampia kehityssuuntia
Kokonaisuutena hanke painottuu enemmän sähköisen liikenteen kehittämiseen, mutta alueilla on ollut mahdollisuus ottaa ominaispiirteensä huomioon jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta hanke palvelisi alueellisia tarpeita mahdollisimman hyvin. Kainuun lähtötilannetta kuvailtiinkin hankehakemuksessa hieman laajemmin, nostaen esille myös biokaasun mahdollisuudet:
- Sähköajoneuvojen ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen määrä maakunnassa on pysynyt alhaisella tasolla vaikka niiden osuus uusista autoista on kasvanut. Energian hintojen nousu on kuitenkin luonut niille kysyntää, mikä puolestaan luo tarpeita kehittää infrastruktuuria tukemaan tulevina vuosina nopeasti kasvavaa kysyntää.
- Kaupalliset investoinnit sähköautojen lataukseen lisääntyvät selvästi tiheämmin asutuilla alueilla, mutta tämä tarjoaa tilanteeseen vain osittaisen ratkaisun.
- Raskaan liikenteen ja koneiden osalta biokaasun käyttö on mahdollinen ratkaisu, kun paikallista tuotantoa kehitetään osana alueen lämmitysratkaisuja.
Kainuun kehittämishaasteita hankehakemuksessa puolestaan kuvattiin seuraavasti:
- Kainuussa tulee vastata kasvavan sähköautoilun infrastruktuuritarpeisiin niin paikallisten asukkaiden kuin matkailijoidenkin osalta.
- Maakunnassa tulee selvittää uusiutuvan energian varastoinnin mahdollisuuksia verkon vakauden turvaamiseksi sähköautojen kasvun myötä.
- Biokaasun tuotantoa raskaan liikenteen ja koneiden paikallisissa ekosysteemeissä tulee yhdistää sellaisiin toimialoihin kuten metsä- ja metsätalousteollisuuteen ja kaivostoimintaan.
Kukin hankepartnereista on määritellyt oman politiikkainstrumenttinsa, joiden kautta muutosta tavoitellaan. Kainuussa pyritään löytämään keinoja toteuttaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa hankkeen teeman kannalta entistä tuloksellisemmin. Tavoitteena on valmistella uudet hakukriteerit ohjelman erityistavoitteita 2.1 (Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), 2.2 (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen) ja 2.3 (Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen) koskevien hakujen toteuttamiseksi. Näin on tavoitteena varmistaa, että rahoitettavilla hankkeilla on hyvä vaikuttavuus sähköajoneuvojen ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen lisääntymiseen alueella.
Sidosryhmätyö hankkeen toimintamallina
Hankkeen alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi kukin hankepartnereista koordinoi alueellaan sidosryhmäyhteistyötä yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti. Sidosryhmien on tarkoitus osallistua aktiivisesti hankkeen toimintaan. Yhteistä oppimisprosessia johtaa hankkeen ”advisory partner” Erasmus UPT.
Jo rahoittajalle aikanaan toimitetussa hankehakemuksessa on myös Kainuusta nimetty viisi organisaatiota (Kajaanin kaupunki, Kajaanin yliopistokeskus, Kajave Oy, Ekokymppi ja Kajaanin Vesi) jotka osallistetaan hankkeen sidosryhmätoimintaan. Virallisiin sidosryhmäkokouksiin on kuitenkin päätetty kutsua muitakin aiheesta kiinnostuneita tahoja. Samoin hankkeen kansainvälisiin kokouksiin ja tutustumiskäynneille on kutsuttu mukaan laajemmin kainuulaisten sidosryhmien edustajia, mm. Kuhmon kaupungista, Sotkamon kunnasta sekä KAMK:sta.
Varsinaisia Kainuun sidosryhmäkokouksia on tähän mennessä pidetty kaksi. Kokousten aikana on aluksi perehdytty hankkeen tavoitteisiin ja toimintamalleihin ja mietitty yhdessä kokouksiin kutsuttavia tahoja. Sittemmin on kuultu hankkeen ajankohtaisia uutisia ja mm. keskusteltu mahdollisista hyvistä käytännöistä, joita Kainuusta ja maakunnan lähialueilta voitaisiin kansainvälisille kumppaneille hankkeen teemoihin liittyen esitellä. Seuraavaksi sidosryhmätiimin käsittelyyn tulee hankkeen niin kutsuttu Policy Improvement Plan, jossa käydään läpi alueellisia oppimistarpeita ja toiveita tulevaisuuden kehittämistoimien suhteen. Seuraava sidosryhmäkokous järjestetään jo helmikuussa 2024.
Paikallisia onnistumisia
Yksi ZCI-hankkeen Kainuun sidosryhmistä on Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi, jonka toteuttamat kehittämistoimet voidaan nostaa esille hyvänä esimerkkinä liikenteen vihreän siirtymän toteuttamisesta organisaatiotasolla. Ekokymppi on nimittäin vastikään uutisoinut vähentäneensä kuljetustensa vuotuisia päästöjä jo lähes 78 %, vaikka kuljetukset lisääntyivätkin elokuussa alkaneen bio- ja pakkausjätteiden kuljetusten vuoksi 20 %.
Biokaasun käyttömahdollisuuden vielä puuttuessa Ekokympin ajoissa on siirrytty uusiutuvan HVO-dieselin käyttöön. HVO tulee sanoista Hydrotreated Vegetable Oil, kyseessä on siis vetykäsitelty kasviöljy kaikkiin dieselmoottoreihin. Uusiutuva diesel valmistetaan korkealaatuisista uusiutuvista jäte- ja tähderaaka-aineista. Ekokympin kuljetusten CO2 päästöt olivat vuonna 2022 fossiilisilla polttoaineilla reilu 650 000 CO2e kg. Vuoden 2023 aikana, siirryttäessä käyttämään kuljetuksissa polttoaineena HVO-dieseliä, putosivat kuljetusten päästöt jo noin 140 000 CO2e kiloon.
Vuonna 2024 Ekokympin arvioidut kuljetusten päästöt putoavat edelleen, sanoo yrityksen käyttöpäällikkö ja vähähiilisyysasiantuntija Esa Kumpulainen. Niiden arvioitu määrä on noin 94 000 CO2e kg. Määrä tulee olemaan vielä viidenneksen pienempi, mikäli myös Hyrynsalmen ja Ristijärven alueiden urakoitsija päätyy ajamaan kuljetukset uusiutuvilla polttoaineilla. Neuvottelut tästä ovat parhaillaan käynnissä.
Uusiutuva HVO diesel on 12 % kalliimpaa fossiiliseen dieseliin verrattuna. Kun jäteautojen kaikista kustannuksista polttoaineiden osuus on 11 %, korkeamman hinnan vaikutus kuljetuksiin on vain 1,3 %. Esimerkiksi yleisimmän, 240 litran jäteastian, tyhjennyshintaan Ekokympin toimialueella hinnankorotus tekee ainoastaan 0,08 €– 0,13 € korotuksen. Tämä on huomioitu asiakkaiden maksamassa hinnassa.
Ekokympin kuljetuksissa haluttaisiin jatkossa siirtyä käyttämään biokaasuja, joita sen omassakin toiminnassa syntyy. Yritys on etsinyt syksystä 2022 saakka hallussaan olevalle 5 500 tonnin syötemäärälle kumppania, joka voisi kaasuttaa sen paikkakunnalla liikennepolttoaineeksi. Määrästä saataisiin biokaasua miljoonan kuution verran ja energiana sen määrä olisi 5,5 MWh vuodessa. Tällä hetkellä Ekokympin hallinnassa olevia jätekuljetuksia voitaisiin tämän määrän turvin ajaa 5–6 biokaasukäyttöisellä jäteautolla.
Linkki Ekokympin tiedotteeseen 24.1.2024: Ekokympin kuljetusten hiilidioksidipäästöt laskeneet merkittävästi – Ekokymppi
Tulossa ZCI-hankkeessa
Hankkeen kolmas niin kutsuttu Masterclass-tapahtuma järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa Italian Parmassa. Tuolloin tutustutaan kestävän liikenteen paikallisiin liiketoimintaesimerkkeihin ja järjestetään myös hankkeen viralliset kokoukset. Kevään 2024 aikana myös viimeistellään alueelliset suunnitelmat uuden oppimiseksi ja käytäntöjen kehittämiseksi hankealueilla.
Kesän 2024 korvilla kansainväliset hankepartnerit vierailevat vuorostaan Kajaanissa. Suunnitteilla on tuolloin keskittyä julkisen hyväksynnän kysymyksiin liittyen hankkeen tavoitteisiin koskien hiilidioksidipäästötöntä kaupunkiliikennettä.
Kiinnostuitko – lue lisää!
Hankkeen virallinen verkkosivu sijaitsee Interreg Europe –ohjelman sivustolla.
Kainuun liiton verkkosivustolla voit lukea ZCI-hankkeesta myös suomen kielellä, selata hankkeen alueellisia tiedotteita ja tutustua myös hankkeen kansainvälisten tutustumiskäyntien materiaaleihin.
Hankkeen löydät myös LinkedIn -palvelusta ja Facebookista
