Rosenlöfin mukaan kulttuurihyvinvoinnin lähtökohtana voidaan pitää kokemuksellisuutta. Kulttuurisilla oikeuksilla on myös perustansa useissa laeissa ja sopimuksissa alkaen jo YK:n ihmisoikeusjulistuksesta 1948. Taikusydän-verkoston tutkimuksessa on tunnistettu jopa 27 lakia ja ratifioitua sopimusta, jotka vaikuttavat ilmiön taustalla.
Rosenlöf kertoi kulttuurihyvinvoinnin käsitteestä ja tuoreesta tutkimuksesta. Hän painottaa, että kulttuuri on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.
Rosenlöf kertoi, että Suomessa on jo 14 Taikusydän-alueverkostoa eri maakunnissa. Verkostojen koordinointi on järjestetty eri alueilla eri tavalla. Esimerkiksi joillakin alueilla ammattikorkeakoulu koordinoi, joillakin maakuntaliitto ja joillakin uusi hyvinvointialue. Valtakunnallista Taikusydän-verkostoa koordinoi Turun ammattikorkeakoulu.
Verkoston tavoitteena on esimerkiksi ylläpitää keskustelua ja jakaa osaamista kulttuurihyvinvoinnista niin alueen toimijoiden kuin muiden alueverkostojenkin kanssa. Keskeisessä osassa verkostotyötä on kulttuurihyvinvointityön suunnitelmallinen edistäminen ja kehittäminen verkoston alueella.
Kainuun hyvinvointialueen työssä kulttuuri mukana
Kainuun hyvinvointialueelta Helena Saari kertoi puheenvuorossaan, että kulttuurihyvinvointi on osana myös hyvinvointisuunnitelmaa. Kulttuuri tulisi huomioida osana asiakkaan palvelua tai hoidontarpeen arviointia. Kulttuuri on tärkeä toimenpide esimerkiksi osana elintapaohjausta tai ehkäisevää päihde- tai väkivaltatyötä.
Maarit Rajatalo ja Laura Moilanen kertoivat hyvinvointialueen toteuttamasta Kestävän kasvun Kainuu II –hankkeesta. Hankkeessa kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptia, niin kutsuttua työkalupakkia. Siinä edistetään monikanavaisia toimintamalleja ja palveluita asukkaille ja ammattilaisille. Alkaa olla tutkimusnäyttöä, että kyllä kulttuurihyvinvointi kuuluu myös yhtenä osana sote-maailmaan, Rajatalo totesi.
Laura Moilanen kertoi joidenkin järjestöjen käyttämästä Lähellä.fi-palvelusta. Tämä on tarkoitus integroida palvelutietovarannon (PTV:n) kanssa. Voisikin olla aiheellista pohtia, pitäisikö Lähellä.fi-palvelua ottaa laajemminkin käyttöön myös Kainuussa – saisivatko sitä kautta myös vaikkapa ammattilaistaiteilijoiden yhdistykset toimintaansa lisää tarjolle?
Sara Saxholm esitteli Ikäihmisten kulttuuripolku -hanketta, jonka toteuttavat Vaara-kollektiivi ja Kajaanin kaupunginteatteri yhteistyössä. Hanketta rahoittaa Taiteen edistämiskeskus. Hankkeessa on kierretty palvelutaloja Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Hanke herätti keskustelua eri rahoitusmalleista. Isoisäni kuplettimaakari -esityksestä kuulimmekin Sami Sainion ja Valtteri Pääkkösen esittämää musiikkia verkostotapaamisen aluksi.
Tapaamisen päätti työpajaosio, jossa mm. pohdittiin kulttuurihyvinvoinnin tämän hetken vahvuuksia ja heikkouksia Kainuussa, tavoitteita verkostotyölle ja verkoston koostumusta. Varsinaista verkostotyötä päästään aloittamaan alkuvuoden 2024 aikana.
Lisätietoja:
Taikusydän: https://taikusydan.turkuamk.fi/
Liity mukaan Taikusydän-alueverkoston postituslistalle, jonka kautta saat lisätietoa verkoston tapaamisista ja toiminnasta: Liity alueverkoston postituslistalle.
Kestävän kasvun Kainuu II: https://hyvinvointialue.kainuu.fi/kestavan-kasvun-kainuu-ii
Ikäihmisten kulttuuripolku: https://www.vaarakollektiivi.fi/ikaihmistenkulttuuripolku
Kainuun kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019-2022:
https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2020/08/B17-Kainuun-kulttuurihyvinvointisuunnitelma-2019-2022.pdf
