Maakuntaohjelman maailmassa -juttusarjassa nostamme esille kainuulaista kehittämistoimintaa ja toimialoja Kainuun tuoreen maakuntaohjelman 2026–2029 perspektiivistä. Kulloinkin ajankohtaisia aiheita käsitellään suhteessa maakuntaohjelman teemoihin, tavoitteisiin ja kärkitoimialoihin. Tässä artikkelissa käsitellään kenties Kainuun kansainvälisesti näkyvintä alaa, datakeskustoimialaa.
Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan datakeskustoimialasta?
Kajaania luonnehditaan datakeskusalan arktiseksi pääkaupungiksi, jonka datakeskusekosysteemi on rakennettu kestävän kehityksen periaatteille. Kehittämistyötä datakeskustoimialan rakentumisen eteen on kauan – jo siitä lähtien, kun UPM:n paperitehdas suljettiin Kajaanissa joulukuussa 2008. Viime vuosina sinnikkään työn tulokset ovat alkaneet näkyä voimallisesti myös julkisuudessa.
Tänä päivänä CSC:n Kajaanin datakeskuksessa Renforsin Rannassa sijaitsevat Suomen kansalliset supertietokoneet Puhti ja Mahti sekä EuroHPC-hankkeen LUMI-supertietokone, joka on yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista. Lisäksi datakeskukseen ovat rakenteilla uusi kansallinen supertietokone Roihu, sekä yhteiseurooppalainen supertietokone ja EU:n tekoälytehdas LUMI AI Factory. Lisäksi Kajaanissa toimii jo myös yksityisiä datakeskuksia, Borealis ja XTX Markets.
Kajaanin datakeskusekosysteemin kerrotaan yhdistävän teknologisen kehityksen ympäristövastuuseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja keskittyvän hukkalämmön hyödyntämiseen, uusiutuviin energialähteisiin ja kiertotalouden periaatteisiin. Samalla se tukee alueellista kehitystä ja voimaannuttaa osaavia ammattilaisia. Kuulostaa vaikuttavalta, mutta samalla melko vaikeasti ymmärrettävältä, vai mitä?
Vaikka Kainuu on jo nyt datakeskusten maakunta, monikaan tavallinen kainuulainen ei tosiaankaan uskalla väittää ymmärtävänsä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Mihin kaikkeen datakeskuksia itse asiassa edes tarvitaan? Millaisia vaikutuksia niillä on toimintaympäristöönsä, esimerkiksi työllisyyden, verotulojen tai ympäristövaikutusten kautta? Millaisia datakeskuksia Kajaanissa jo toimii ja millaisia kehityskulkuja tulevaisuus voi tuoda tullessaan? Entäpä se kuuluisa sähkön hinta ja riittävyys? Faktatietoa on olemassa paljon eri lähteissä, mutta tässä jutussa pyrimme tarjoamaan sinulle tiiviissä paketissa eväitä ymmärtämiseen ja oivaltamiseen.
Potkua kehittämistoimintaan hankkeiden avulla
Maakuntien liitot toimivat lakisääteisinä aluekehitysviranomaisina. Myös Kainuun liitto vastaa maakuntaliittojen tehtäviin kuuluvista alueellisista kehittämissuunnitelmista, joiden avulla kehittämistoimia Kainuussa suunnataan tärkeiksi katsottaviin teemoihin, maakunnan kehityksen ja elinvoiman hyväksi. Datakeskustoimialan kasvunäkymät, Kainuun mahdollisuudet potentiaali niiden sijainnille on tunnistettu maakunnallisissa kehittämissuunnitelmissa jo pidemmän aikaa. Myös Kainuun tuoreessa maakuntaohjelmassa vuosille 2026–2029, joka antaa raamit esimerkiksi Kainuun kuntien omille kehittämissuunnitelmille, asetetaan Kainuun yhteisiä tavoitteita liittyen datakeskusinvestointien ja ekosysteemin kehittämiseen sekä datatalouden kasvun tukemiseen.
Kainuun liiton aluekehitystehtäviin kuuluu tärkeänä osana hankerahoituksen koordinoiminen, jota yhtenä tärkeänä asiakirjana ohjaa juuri edellä mainittu maakuntaohjelma. Datakeskusten rakentamiseen nämä varat eivät suinkaan riitä, mutta Kainuun liitto on säännöllisesti rahoittanut myös datakeskustoimialaan liittyviä hankkeita, joilla voidaan sanoa olleen kokonaisuuden kehittymisen kannalta merkittävä vaikutus. Mikäli olet kiinnostunut tutustumaan erilaisiin Kainuun liiton kautta rahoitettuihin datakeskustoimialaa rakentaviin hankkeisiin, niistä on luettavissa paljon tietoa Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämissä hanketietopalveluissa ohjelmakaudelle 2014–2020 (EURA 2014) ja ohjelmakaudelle 2021—2027 (EURA 2021).
Kainuussa puhutaan nykyisin yhä painokkaammin datatalouden tuomista kasvumahdollisuuksista sekä Kajaanin ja koko Kainuunkin datakeskusekosysteemin vahvistamisesta ja sen kasvattamisesta entisestään. Tavoitteena on vahvistaa osaamista, kasvattaa ja luoda uutta liiketoimintaa datakeskustoiminnan ympärille. Kehittämistyötä eri toimijoiden näkökulmasta ja resursseilla, myös hankerahoituksella, tarvitaan myös jatkossa, jotta Kainuu pysyy kehityksen aallonharjalla.
Konesalien hukkalämmöt hyödyksi
Yksi viimeisimmistä teemaan liittyvistä hankkeista on Kainuun liiton EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) -rahastosta rahoittama, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä vuosina 2024–2025 toteuttama Konesalien hukkalämmöt hyödyksi -hanke. Hankkeen päätavoitteena oli parantaa Kajaanin houkuttelevuutta uusille konesali-investoinneille tuomalla esiin ja valmistelemalla uusia konkreettisia hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia. Hanke on samalla tuottanut ja koonnut datakeskustoimialasta kosolti mielenkiintoista tietoa eri muodoissa. Tietoa on kuunneltavissa vaikkapa Spotifyssa. Hankkeen sivuilta löydät muun muassa:
- Datakeskusten Kajaani -podcastsarjan, jossa asiantuntijat keskustelevat datakeskuksiin liittyvistä aiheista kansantajuisesti ja useasta eri näkökulmasta.
- Hankkeen webinaarisarjan tallenteet ja materiaalit. Webinaarien aiheet ovat liittyneet paitsi datakeskusten jäähdytykseen ja hukkalämmön hyödyntämiseen eri tarkoituksissa, esimerkiksi myös esitelleet paikallisia teollisia ekosysteemejä.
- Koosteen Kajaanin datakeskusekosysteemistä, datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen lainsäädännöstä, Kajaanin alueen hukkalämpöskenaarioista sekä niitä mahdollisuuksia, joita hukkalämmön hyödyntämisen ympärillä on.
- Kirjallisuuskatsauksen ja linkkejä erilaisiin julkaisuihin.
