Kulttuuriperinnön ja digitaalisuuden yhdistämisen trendit ovat nopeassa kasvussa. Tämä näkyi etenkin Euroopan suurimmilla matkamessuilla ITB Berliinissä, mistä haimme maaliskuussa vaikutteita ja ideoita pohjoisten alueiden kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi.
Immersiiviset teknologiat ovat valtavirtaistuneet ikonisissa matkakohteissa kuten Amsterdam, Lontoo, Pariisi ja Ranskan Riviera. Taidetta, taiteilijoiden teoksia, maalauksia, kirjallisuutta ja kulttuurin erilaisia muotoja näytetään erilaisina videoinstallaatioina. Lisätyn todellisuuden sovellukset syventävät matkailijan moniaistista elämystä kohteesta tai houkuttelevat teasereina tutustumaan matkakohteisiin ennakkoon.
Pohjoismaat ja viileän kuulas pohjoismainen brändi kiinnostaa ruuhkaisessa Keski-Euroopassa asuvia. Vahvana trendinä ja matkailijoiden kiinnostuksen kohteena on luontomatkailu, mutta nousevana trendinä näkyy myös kiinnostus paikalliseen kulttuuriperintöön ja autenttisten elämysten hakeminen. Berliinin matkamessuilla vahvassa nousussa olivat myös matkailun tekoälyavusteiset palvelut, miten tekoälyä voi pyytää mm. TripAdvisorissa tekemään matkasuunnitelman yöpymispaikkoineen ja tutustumiskohteineen parille päivälle. Jos yrityksen palveluita tai kulttuurikohteiden sisältöä ei ole mukana alustapalveluissa, näkyvyys jää vähemmälle, ja sitä kautta asiakkaan saavutettavuus.
Avaintrendit matkailun digitaalisten teknologioiden hyödyntämisessä:
- Elämyksellisyys ja matkailijan kokemus on avainsana.
- Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen matkailukokemuksen syventämisessä.
- Tekoäly on täällä, hyödynnä sitä huolella. Palveluiden räätälöinti ja personointi eri asiakasryhmille tekoälyn avulla.
- Digitaaliset alustat. Digimyynti persoonallisella otteella.
- Matka ostettavissa kokonaisuuksissa yhdeltä alustalta majoituksineen, kuljetuksineen ja aktiviteetteineen. Yritysten palveluiden ristiinmyynti ja lisämyynti.
- Monikanavainen strategia tuo etenkin nuoria asiakkaita.
- Asiakaskokemusta ja työntekijäkokemusta mitataan ja seurataan digitaalisilta alustoilta. Tavoitteena asiakastyytyväisyys ja korkea NPS-suositteluindeksi.
Immersiivistä matkailua on hyödynnetty vielä vähän Pohjoismaissa verrattuna isoihin ikonisiin matkakohteisiin. Kulttuuri- ja digitaaliset trendit kehittyvät kuitenkin nopeasti. Tällä hetkellä päätrendinä on taiteen yhdistäminen digitaaliseen teknologiaan isoissa näyttelytiloissa uusien elämysten luomiseksi matkailijoille. Tämä myös ohjaa turistivirtoja herkemmiltä alueilta kestävämmille alueille, esimerkiksi hyödyntämään vanhoja käytöstä poistettuja tehdasalueita ahtaiden, ylikansoitettujen museoiden sijaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös Pohjoismaille, mutta siihen tarvitaan lisää osaamista ja omaa sisällöntuotantoa tukemaan pohjoismaista brändiä ainutlaatuisena yhdistelmänä kulttuuria ja luontoa. Siihen NPA-ohjelman rahoittama N-LiTe, kirjallisuusmatkailun digitaalisuuden kehittämisen projekti tähtää.
Berliinin messuilla näkyi myös useita yrityksiä esittelemässä lisätyn todellisuuden teknologisia ratkaisuja. Lisätty todellisuus rikastuttaa esimerkiksi kulttuurihistoriaa tarjoamalla syvempää opastusta matkailukohteissa, esittelemällä historiallista tietoa ja kuvia suoraan kohteessa AR:n avulla.
Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä näkyi messuilla vähemmän. Virtuaalitodellisuuden kautta koettavissa elämyksissä korostui lähinnä moniaistiset immersiiviset kokemukset, jotka yhdistävät metsien, karkkikauppojen, teekauppojen tai leipomoiden tuoksuja VR-teknologian kautta koettaviksi. Moniaistiset kokemukset on yhdistetty tuoksuja näkö- ja äänikokemuksia täydentämään. Tuoksut stimuloivat ja aktivoivat kokemuksia uusilla tavoilla.
Kulttuurimatkailusektori voi hyötyä ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia tekoälyn ja digitalisaation avulla, sillä näitä työkaluja on vielä alihyödynnetty sen kehittämisessä. Lue lisää N-LiTen englanninkielisestä trendiraportista markkinan mahdollisuuksista ja mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon (raportti tulossa NLite-hankkeen sivulle).
Messuilta jäi vahva sanoma siitä, että virtuaalisuuden ja digitalisuuden kehittämisessä ei ole kyse vain tekniikasta tai tarinankerronnasta; vaan liiketoimintamallilla on väliä. Kannattaakin pohtia, mikä on oma liiketoimintamalli, tai myös matkailualueen tasolla, miten paikalliset yritykset hyötyisivät, mitkä ovat omat tavoitteet? Sopiiko freemium-ilmaismalli tai pystyisikö siitä rakentamaan laajempaa liiketoimintaa? Mitä palveluita tulisi integroida mukaan, ja ennen kaikkea miten voimme parantaa matkailijan kokemuksen laatua ainutlaatuisen paikalliskulttuurin avulla?
Toimi näin, kun haluat kehittää digitaalista palvelua:
Tutki asiakaspolun jokaista vaihetta, missä elämyksiä, niin live- kuin virtuaalisiakin, voitaisiin tarjota. On tärkeää suunnitella, miten asiakkaat pääsevät mukaan kokemukselliseen virtuaaliseen sisältöön. Sisältöä voidaan tarjota asiakkaan matkan eri vaiheissa: unelmoinnissa, suunnittelussa, varauksessa, matkaa ennen, matkalla ja matkan jälkeen.
Mieti, mitkä ovat parhaat ja tuottavimmat vaiheet, joihin kannattaa keskittyä sopivan sisällön tuottamiseksi? Tarjoatko unelmointivaiheessa vinkkejä käyntikohteista vai keskitytkö luomaan moniaistisia elämyksiä paikan päällä?
Tekoälyn luomat työkalut voivat ohjata oikean sisällön toimittamista oikeaan aikaan asiakaspolulla. Digitaaliset alustat tarjoavat monia aktiviteetteja. Tärkeää on, miten saamme sisällön näkyväksi ja varaamisen helpoksi.
60 % yksin matkustavista hakee laadukasta sisältöä digitaalisista kanavista tutustuakseen kohteisiin paremmin etukäteen. Myös muilla matkailijoille kohteeseen tutustuminen ennakkoon digitaalisesti on merkityksellistä ostopäätöksen tekemisessä. Mistä kaikista alustoista Kainuun yritysten palvelut ovat löydettävissä?
Minna Komulainen, Kainuun liitto
