Suomi on yksi kahdeksasta arktisesta maasta, ja arktisuus tarjoaa Suomelle paljon mahdollisuuksia. Sekä Suomella että EU:lla on omat arktiset politiikkansa, mutta mitä ne sisältävät ja miten ne toimivat? Lue alta MEP Merja Kyllösen ajatuksia siitä, miten ja miksi EU:ta tarvitaan enemmän Arktiselle alueella ja arktista agendaa EU:hun.
Suomi ja Arktinen alue
Arktinen alue kiinnostaa monista eri syistä. Ei pelkästään puolustuspoliittisista lähtökohdista tai ilmastosyistä, jotka ovat Suomessa eniten esillä. Vaan aidosti myös liiketoimintamahdollisuuksien, alkuperäiskansojen tulevaisuuden, kestävän kehityksen, avautuvien merireittien, luonnonvarojen, maametallien, turismin kehittymisen, tieteellisen tutkimuksen tai digikaapelien sijoittumisen vuoksi.
Arktisuus tuo Suomelle valtavat mahdollisuudet, me olemme yksi 8:sta arktisesta maasta ja on hyvä muistaa, että sirkumpolaarinen arktinen alue on Afrikan kokoinen alue pinta-alaltaan.
Voit lukea lisää Suomen arktisesta politiikasta esimerkiksi
Ulkoministeriön verkkosivuilla.
Arktista tulee nostaa esille myös EU:n tasolla
EU:ssa ei arktisuudesta isommin puhuta, jos aloitetta ei tehdä, ja jos ei asiaa nosteta vahvasti esille kaikkialla, kaikissa tilanteissa, missä pääsemme asioista puhumaan EU-toimijoiden kanssa. Arktiset asiat tulisi, jollain aikavälillä olla myös jonkun komissaarin vahvemmalla vastuulla. Tällä hetkellä sitä voi pitää vielä unelmana, mutta se on unelma, jota ei todellakaan kannata haudata. Arktisuus ei ole myöskään itsestäänselvyys, jos Suomi on yksi kahdeksasta arktisesta maasta, niin ei todellakaan ole kyse mistään pienestä ja mitättömästä asiasta.
Vuoden 2021 Arktisesta EU tiedonannosta ei puhuttu siinä mitassa, kuin olisi pitänyt puhua. Tiedonanto ei tullut koskaan vuonna 2022 neuvostoon ja se johtui tietysti Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Herätysliike siis tarvitaan laajemminkin siihen, että arktinen nousee takaisin agendalle nykyistä vahvemmin. Kukaan muu ei sitä tee, jos ne maat, joita arktisuus erityisesti koskee, eivät ole aloitteellisia.
Mitä, missä, milloin?
Arktisuus on tällä hetkellä Kalastus- ja meripääosastolle (DG MARE) kuuluva asia, ja pitkälti kyseinen osasto onkin tehnyt arvokasta työtä. Usein kuulee sitäkin kritisoitavan, että miksi sillä pääosastolla, mutta väittäisin, että muualla työ arktisten alueiden eteen olisi voinut kadota kokonaan EU-kartalta. EU:n ulkoasioiden hallinnon rooli on varsin alhainen ja siltä osin olisikin tärkeätä saada kokonaisuus kattavammin myös heidän agendalleen.
EU:n pitäisi luoda tiivis paperi, jossa selkeästi kirjattaisiin kaikki se konkretia mitä EU tekee arktisella alueella. Toimia on, rahoitusta on, kuvio lienee jollekin selkeä, mutta ainakaan asiaan vihkiytymättömälle kokonaisuus jää palaseksi sieltä toiseksi täältä.
Rahoitusinstrumenttien kehittäminen ja niiden tulevaisuus yleisesti ovat iso asioita tulevissa rahoitusneuvotteluissa, kun EU-budjettia jatkossa väännetään. CEF – verkkojen Eurooppa rahoitusvälineestä on rahoitettu myös esimerkiksi arktisen alueen military mobility hankkeita. Ehkä jo pelkästään liikenneinfran näkökulmasta meidän suomalaistenkin kannattaisi olla nyt hanakammin ottamassa myös arktista aluetta esille ja muutoinkin kuin turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta kulmasta.
Koko päähuomio ei voi mitenkään keskittyä pelkästään puolustukselliseen kulmaan, sillä kyllä meillä täytyy olla näkymä myös alkuperäiskansojen tulevaisuudesta, vaikeiden ilmasto-olosuhteiden muuttuessa entistä haastavammaksi. Ainoa kestävä tapa lähestyä ja tunnistaa arktinen alue on nähdä kaikki sen mahdollisuudet ja uhat, eikä keskittyä vain yksittäisiin asioihin. Ja kukapa muu siinä olisi aloitteellinen, elleivät ne alueet ja maat, joita arktisuus tänä päivänä erityisesti koskettaa. Vain niin voidaan käytännössä toteuttaa arktisen suurlähettiläämme Petteri Vuorisen kuvaavat sanat, että tarvitsemme enemmän Eu:ta arktiselle alueelle ja enemmän arktista agendaa EU:hun.
Merja Kyllönen
Euroopan parlamentin jäsen
Kainuu, Suomi
Tutustu Merja Kyllösen profiiliin Euroopan parlamentin sivuilla