Kostamuksen Business Forum ”Uudet liiketoimintamahdollisuudet” järjestettiin 1. – 2.10.2019 kulttuurikeskus Družbassa jo 4. kerran yhteistyössä Kainuun liiton, Kostamuksen kaupungin ja Suomi-Venäjä -seuran kesken. Tilaisuus saa jatkoa myös ensi vuonna.
Tilaisuuden osallistujamäärä kasvoi jälleen: tapahtumaan rekisteröityi 220 osallistujaa, joten mukana oli salin täydeltä yhteistyöstä kiinnostuneita tahoja Suomesta ja Venäjältä. Konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia on lähiaikoina tarjolla etenkin jätehuollon saralla, mutta Kostamuksen erityisasema edelläkävijäalueena (TOR-alue) tarjoaa suomalaisyrityksille myös paljon muita mahdollisuuksia.
Kostamuksen aiemmissa kolmessa yhteistyöfoorumissa on kuultu monia mielenkiintoisia puheenvuoroja ja solmittu yhteyksiä rajan yli potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin ja yhteisiä kehittämishankkeita on laitettu jalalle tilaisuudessa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yhteistyössä usean tahon kesken järjestettävän tapahtuman suosio on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, ja sen voidaan sanoa vakiinnuttaneen asemansa. Vuoden 2020 forumissa luvassa on luultavasti aivan uudenlaista puhtia Karjalan tasavallan talouskehitys- ja teollisuusministeriön lupauduttua tämän vuotisessa päätöspuheenvuorossaan tilaisuuden viralliseksi yhteistyökumppaniksi.
Kostamuksen edelläkävijäalueen (TOR) statuksen hyödyntäminen
Kainuun ja Kostamuksen välisessä yhteistyössä eletään nyt erityisen mielenkiintoisia aikoja. Kostamus on yksi Venäjän lukuisista monokaupungeista, joiden talous- ja liike-elämä on pitkään perustunut yhden suuren yrityksen tai toimialan varaan. Edelleenkin kaivoskombinaatti Karelskiy Okatyshin rooli kaupungin elinkeinoelämässä on merkittävä. Helmikuussa 2019 Kostamukselle myönnettiin yhtenä Karjalan tasavallan kohteista edelläkävijäalueen erityisstatus (TOSER tai TOR -status kohteesta riippuen).
Edelläkävijäalueille houkutellaan parhaillaan kumppaneita ja investoijia tarjoamalla verohelpotuksia ja muita etuuksia. Erityisen ajankohtaisia investointitarpeita sekä Kostamuksessa että laajemmin Karjalan tasavallassa ja Venäjällä on esimerkiksi jätehuollossa ja kierrätykseen liittyvissä ratkaisuissa.
Yhtenä Kostamuksen Business Forumin 2019 puhujista Kostamuksen kaupunginjohtaja Anna Bendikova kertoi, minkälaisia etuuksia Kostamuksen edelläkävijäalueella on tarjota yrityksille ja kansainvälisille kumppaneille. Kostamuksessa esillä olleet edelläkävijäalueiden ehdot on oheistettu tiedotteen liitteeksi. Samaa aihetta sivusi omassa puheenvuorossaan myös Karjalan tasavallan talousasioiden varapääministeri Dmitri Rodionov, joka kertoi Karjalan tasavallan investointipotentiaalista.
Suomen Pietarin pääkonsulaatin puheenvuorossa pääkonsuli Anne Lammila kertoi suomalais-venäläisen yhteistyön merkityksestä eri sektoreilla ja korosti, että Suomen näkökulmasta raja nimenomaan yhdistää naapurimaita.
Seminaarin puhujissa oli tänä vuonna erityisen hyvä valikoima, puhujia oli Karjalan tasavallan ministereistä aina Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT:n ja East Office of Finnish Industries:n edustukseen, ja paljon siltä väliltä. BOFIT:n vanhempi neuvonantaja Laura Solanko tarkasteli Venäjän ja Suomen lähivuosien talousnäkymiä ja kasvun haasteita. Sekä Suomessa että Venäjällä talouskasvu on hidastumassa, ja molemmissa maissa koetaan samanlaisia kasvun haasteita, kuten väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön supistuminen; matala investointiaste, joka on tyypillistä EU-maille; työn tuottavuuden kasvu on hidasta. Ilkka Salonen, suomalaisten suuryritysten omistaman East Office of Finnish Industries´n hallituksen puheenjohtaja, kertoi Suomen ja Venäjän välisen talousyhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista nimenomaan yritysnäkökulmasta. Ilkka Salosella on mittava kokemus Venäjällä toimimisesta mm. pankkialalta. Salonen on toiminut mm. Sberbankin varapääjohtajana ja Uralsib Bankin toimitusjohtajana. Keväällä 2019 Salonen nimitettiin Esko Ahon seuraajaksi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtajan tehtävään.
Kostamus tutuksi maakuntajohtajille
Kostamuksen Business Forumiin osallistuivat myös Suomen maakuntajohtajat Kainuun Pentti Malisen johdolla. Pentti Malinen toimii vuonna 2019 maakuntajohtajien puheenjohtajana. Ennen Kostamukseen saapumista maakuntajohtajat vierailivat Kuhmossa ja tutustuivat Suomen ensimmäiseen massiivipuuelementtitekniikalla rakennettuun kouluun – Tuupalan puukouluun – kaupunginjohtaja Tytti Määtän vieraina. Kuhmosta matka jatkui Vartiuksen rajavartioasemalle, jossa Kainuun Rajavartioston komentaja Mika Rytkönen esitteli maakuntajohtajien delegaatiolle Kainuun rajavartioston toimintaa ja rajavaltuutettujen välistä yhteistyötä. Valtionrajan ylittämisen jälkeen maakuntajohtajat tapasivat Kostamuksen kaupunginjohtajan Anna Bendikovan sekä kaupunginvaltuutetun Viktor Sakhnovin rajavyöhykkeellä sijaitsevalla historiallisella tapaamispaikalla – muhkeista hirsistä rakennetulla ”Kekkosen ja Kosyginin majalla” – jossa Suomen presidentti Urho Kaleva Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin ovat tavanneet ja käyneet neuvotteluja.
Business Forumin lisäksi maakuntajohtajat tutustuivat Kostamuksen luonnonpuiston opastuskeskukseen sekä Karelskiy Okatysh –kaivoskombinaattiin.
Maakuntajohtaja Pentti Malisen mukaan Kostamuksessa ja laajemminkin Karjalan tasavallassa on useita investointitarpeita mm. jätehuollon ja kierrätyksen järjestämisessä. Tämä voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Karjalan tasavalta aikoo panostaa lähivuosina merkittävästi myös matkailun kehittämiseen erityisesti tasavallan pohjoisosassa ja Vienan meren rannikolla. Tästä kehityssuunnasta hyötyvät myös Kostamuksen alue sekä Kainuu.
Tutustumista ja verkostoitumista monessa muodossa
Kostamuksen Business Forumissa on perinteisesti seminaarialustusten lisäksi järjestetty ns. pyöreän pöydän keskusteluja kiinnostavista aiheista, tehty tutustumiskäyntejä eri kohteisiin ja keskusteltu kiinnostavien yhteistyökumppaneiden kanssa myös epävirallisemmin kahvin tai illallisen lomassa. Tänä vuonna pyöreän pöydän keskusteluiden aiheina olivat:
- ”Pohjoisten alueiden logistiikkamahdollisuudet” (moderaattorina Jussi Huotari, Kainuun liitto)
Pyöreässä pöydässä Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kertoi Arktisen alueen kehitysnäkymistä Lapin näkökulmasta. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä puolestaan innosti kuulijoita näkemään raja-alueen saavutettavuus- ja vetovoimatekijät mahdollisuuksina rajanylittävän yhteistyön kehittämiseen. - ”Alueen kestävä talouskehitys” (moderaattorina Smirnova Aleksandra Aleksandrovna, Pohjoisen, Arktisen alueen ongelmien ja rajat ylittävän yhteistyön keskus ”Sever-Center”)
Maria Melnikova kertoi BusinessOulun yrityksille tarjoamista palveluista ja Natalia Hakana SA-TU Logistics Oy:stä tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksista tullauksessa Venäjän ja Euroopan Unionin välillä. - ”Vihreiden teknologioiden potentiaali investointien houkuttelijana” (moderaattorina Shevtšuk Igor Nikolaevitš).
Professori Timo Hirvi, Labcon Oy:n hallituksen puheenjohtaja, käsitteli puheenvuorossaan kiertotaloutta ja sen tuomia mahdollisuuksia sekä välttämättömyyttä omaksua kiertotalous elämäntapana.
Tutustumiskäynnit
Forumin toisena päivänä 2.10. osallistujat pääsivät valintansa mukaan yritysvierailulle tutustumaan Kostamuksen kaivoskombinaatin Karelskiy Okatyshin tai valinnaisesti AEK Ltd:n toimintaan.
Lisätietoja
Kostamuksen Business Forumin materiaalit ja esitykset löytyvät Kostamuksen kaupungin sivustolta. Sivu on venäjänkielinen, suomalaisten puhujien esitykset löytyvät sieltä suomen kielellä ja venäläisten puhujien esitykset puolestaan venäjäksi.
Lisätietoja Business Forumista: Kainuun liitto, aluekehityspäällikkö Katja Sukuvaara, 044 410 0732 tai katja.sukuvaara@kainuu.fi
Lisätietoja maakuntajohtajien osuudesta: Kainuun liitto, maakuntajohtaja Pentti Malinen, 044 7970 197 tai pentti.malinen@kainuu.fi
