Ohjelman rahoituksesta sidottu yli puolet
EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelman eli AURA- ohjelman toteutus on ylittänyt kesäkuussa 2025 ohjelmakauden puolivälin. Kaikesta ohjelman rahoituksesta on sidottu noin 54 %. Ohjelman kolmesta rahastosta on käytetty eniten – etupainotteisen toimintasuunnitelman mukaisesti – oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusta, n. 80 % koko ohjelmakauden kehyksestä (506/639 milj. €). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahaston sidonnat olivat noin 50 % tasolla koko ohjelmakauden kehyksestä (noin 718/1437 milj. €) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osuus kauden kehyksestä oli noin 43 % (418/969 milj. €).
Kainuun osalta toteutus on edennyt samassa suhteessa kuin koko Suomessa, JTF-rahoituksesta oli myönnetty noin 80 %, EAKR-rahoituksesta noin 52 % ja ESR+-rahoituksesta noin 36 %. Kokonaisuudessaan 51 % ohjelman rahoituskehyksestä on myönnetty hankkeille, joka on 55 milj. euroa koko ohjelmakauden kehyksestä (noin 108 milj. €). Nämä luvut sisältävät hankkeiden EU-osuuden ja kansallisen valtion vastinrahan. Tukipäätöksiä pää- ja osahankkeisiin (ml. ylimaakunnalliset hankkeet) sekä yritysten tukemiseen on ohjelmarahoituksesta tehty kesäkuun alkuun mennessä yhteensä 230 kpl. EU+valtion rahoituksen lisäksi hankkeiden toteutuksiin on sidottu noin 6 milj. € kuntarahoitusta ja noin 17 milj. € yksityistä rahoitusta (yritysrahoitus).
Ohjelman eteneminen uusien rahoitushakujen osalta on toistaiseksi osittain keskeytynyt, syynä EU:n koheesiopolitiikan mahdollinen, valmistelussa oleva, uudistus rahoituksen osittaiseen uudelleensuuntaamiseen. Ohjelmarahoitusta tultaneen suuntaamaan puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden käyttötarkoituksiin, minkä vuoksi vuosien 2026-2027 ohjelmakehystä ei voida laittaa haettavaksi ennen kuin ohjelmanmuutos on laadittu ja hyväksytty.
Kajaanin ammattikorkeakoululla keskeinen rooli hankkeiden toteuttajina
Ohjelman toteutukseen osallistuu suuri määrä yrityksiä, erityisesti EAKR ja JTF-hankkeissa. Kokonaisrahoituksesta 27 % tuleekin yrityksiltä. Hankkeen toteutuksissa on toimijatyypeittäin paljon ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kuntien edustajia. Kainuussa selvästi suurin toteuttajaorganisaatio on Kajaanin ammattikorkeakoulu, jossa on hankkeita tällä ohjelmakaudella yli 11 milj. euron arvosta (päättyneet ja käynnissä olevat hankkeet). Ammattikorkeakoulun vetämissä hankkeissa alueen kunnat ovat hyvin kattavasti mukana, joten hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus ulottuu maakuntaan laajasti. Seuraavina useita hankkeita omaavina toimijoina erottautuvat Oulun yliopisto, Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta. Puolanka sijoittuu heti kuntien kärjen tuntumaan isolla bioterminaali JTF-hankkeellaan.
Ohjelman toteutuksessa on ollut tavoitteena kohdistaa vähintään 35 % EAKR-rahoituksesta EU:n ja Suomen ilmastotavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Tätä tavoitetta edistetään erityisesti ohjelman toimintalinjalla 2, vähähiilinen Suomi. Toukokuun 2025 lopulla tuosta tavoitteesta Suomen ohjelmassa oltiin vielä jäljessä (29,6 %). Erityisesti Kainuulla on tässä tavoitteessa eniten kiinni kurottavaa ilmastotoimenpiteiden osuuden ollessa vain 17,6 %.
Hankkeita toteutetaan pääsääntöisesti maakuntien sisällä, mutta myös ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia, joissa saman kokonaisuuden ja suunnitelman puitteissa tehdään toimia useamman maakunnan alueella, on käynnissä jonkin verran. Kainuulaisten toimijoiden osuus ylimaakunnallisissa hankkeissa on ollut reilu 4 milj. € tällä kaudella toistaiseksi. Ohjelman toteutukseen liittyvät myös ns. valtakunnalliset ohjelmat, joissa jotain suurempaa teemaa edistetään laajemmalla hankekokonaisuudella, jossa on mukana toimijoita eri maakunnista ja alueilta.
EU-ohjelmien hankkeilla toteutetaan Kainuun maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteita
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman toteutusta seurataan myös Kainuun maakuntaohjelman, KAINUU-ohjelman, tavoitteiden näkökulmasta. Maakuntien kärkialojen kehittäminen tapahtuu suurelta osin EU:n, kansallisen ja alueellisten ohjelmien yhteensovittamisen tuloksena.
Käynnissä olevan Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toteutuminen Kainuussa painottuu Innovatiivinen Suomi -toimintalinjalle (TL1) sijoittuvien hankkeiden kautta. Elinkeinot, osaaminen ja digitaalinen siirtymä ja sen alle sijoittuvat kärkitoimialat: ICT ja elektroniikka, kaivannaistoiminta, matkailu, metalli- ja konepajateollisuus sekä metsä- ja puutuoteteollisuus kattavat noin 75 % Kainuun ohjelmassa tähän asti myönnetystä rahoituksesta.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuet CAP27 –ohjelmasta keskittyvät maaseudun elinkeinojen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Elinkeinoista eniten tukea on myönnetty elintarvikealan ja ruoantuotannon, matkailun sekä metsä- ja puutuoteteollisuuden kehittämiseen. Tavoitteena onkin käyttää puolet ohjelman tuesta yritystukiin. Toimintaympäristöä kehitetään haja-asutusalueen valokuituhankkeiden muodossa. Leader –toimintaohjelmien tuet painottuvat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistaviin hankkeisiin, myös matkailun edistämisen, maakuntakuvan ja kulttuurin kehittämiseen. Maaseudun kehittämiseen käytettävissä olevasta tuesta on vielä reilusti yli puolet sitomatta.
Lisätietietoja
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman eteneminen, KAINUU, MYR 17.6.2025
TOPSUn seurantaraportti keväällä 2025_10.6.25
Kuluvan ohjelmakauden AURA-ohjelman hanketietopankki: https://eura2021.fi/tiepa
