Neljän vuoden välein toteutettavan tutkimuksen erityisenä painotuksena tällä kertaa maakunnan omat asukkaat.
Kainuun maakuntakuvatutkimus toteutettiin keväällä 2025. Neljän vuoden välein tehtävä tutkimus antaa maakunnan liitolle sekä muille aluekehittäjille ajantasaista kuvaa Kainuun tunnettuuden kehityksestä sekä niistä mielikuvista, mitä Kainuu herättää niin maakunnan omissa asukkaissa kuin maakunnan ulkopuolellakin. Tänä vuonna erityisen huomion kohteena olivat maakunnan omat asukkaat, joita oli 1072 vastaajan joukosta 394 kappaletta. Näkemyksiä kerättiin nyt myös ensimmäistä kertaa vieraskielisiltäkin maakuntalaisilta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.
Kainuun tunnettuus maakunnan ulkopuolella oli tutkimuksen mukaan parantunut marginaalisesti. Kainuun hyvin tuntevia vastaajista oli 21 prosenttia ja jonkin verran tuntevia 31 prosenttia. Tämä on pieni parannus vuoden 2021 tutkimukseen. Erityisesti maakunnan luonto ja omat kokemukset ovat olleet rakennuspalikoita maakunnan houkuttelevuuden muodostumisessa. Kainuulaisista vastaajista maakuntaa pitää houkuttelevana asuinpaikkana 94 prosenttia vastaajista. Vieraskielisillä tämä luku oli myös korkea, 86 prosenttia. Kainuun veto- ja pitovoiman osalta asioita, joita Kainuu tarvitsee ovat mm. työpaikat, julkiset palvelut, liikenneyhteydet ja perhe sekä ystävät alueella.
Positiivisimmat mielikuvat maakunnasta liittyvät erityisesti luontoon, turvallisuuteen, maakunnan sisäiseen saavutettavuuteen sekä vapaa-ajan asumiseen ja matkailuun. Vastaavasti Kainuun palveluiden monipuolisuus, julkinen liikenne, maakunnan saavutettavuus, kansainvälisyys ja työnantajien houkuttelevuus ovat saaneet kriittisimmän vastaanoton. Kainuulaiset itse näkevät maakuntansa yleisesti ottaen myönteisessä valossa. Isoja eroja näkemyksissä maakuntalaisten ja muualla asuvien kesken syntyi mm. maakunnan ilmapiiriin, laadukkaaseen kulttuuritarjontaan (mukaan lukien tapahtumat) ja vapaa-ajan tekemiseen liittyen.
”On ilahduttavaa, että vaikka välillä Kainuussa tuntuu esiintyvän lievää luottamuksen puutetta maakunnan pitovoimaa kohtaan, kainuulaiset itse, ja erityisesti vieraskieliset kainuulaiset, arvostavat maakuntaansa. Samalla on mukava huomata, että maakunnan toimijoiden tekemä työ näyttäytyy näin myönteisenä. Aina kun olemme panostaneet tekemiseen, esimerkiksi markkinoinnin, edunvalvonnan tai vaikka messuosallistumisten kautta, sillä on selkeä positiivinen vaikutus suomalaisten Kainuu-kuvaan.”, pohtii Kainuun liiton viestintä- ja markkinointipäällikkö Johannes Aalto.
Tietoa maakunnasta vastaajat ovat useimmiten saaneet Kainuu-sidonnaisesta uutisoinnista. Myös sosiaalinen media sekä omat verkostot ovat toimineet tiedonlähteenä. Positiivisimmin vastaajiin ovat vaikuttaneet mm. tapahtumista ja messuilta saadut kohtaamiset maakunnan toimijoiden kanssa sekä maakunnan mainonta. Negatiivisimmin taas mm. sosiaaliset verkostot; ammattipiirit ja keskusteluryhmät. Kaikkien vastaajien kesken kokonaisnäkemys Kainuusta asettui 3,53 pisteeseen 5 pisteen mittaristolla.
