Älykkään erikoistumisen strategia

Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation, S3) on Euroopan Unionin alueellisen innovaatiopolitiikan väline. Sen tarkoituksena on auttaa maita ja alueita tulee tunnistamaan ja valitsemaan omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan – siis erikoistumaan älykkäästi.

Älykkään erikoistumisen strategian laatiminen asetettiin alun perin ehdoksi Euroopan aluekehitysrahaston tutkimus- ja innovointirahoituksen saamiselle kaudella 2014–2020, ja sitä on pantu täysimääräisesti täytäntöön ohjelmakaudesta 2014 – 2020 alkaen.  Voit halutessasi lukea lisää Älykkään erikoistumisen toteuttamisesta ja sen kehittämistarpeista Euroopan tilintarkastustuomioistuimen katsauksesta 05/2025.

Kainuun älykkään erikoistumisen painopisteet on päivitetty viimeksi vuonna 2025, osana maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimisprosessia ja ne on sisällytetty maakuntaohjelmaan 2026 – 2029 omana lukunaan.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot ovat valmistelleet myös maakuntien yhteisen älykkään erikoistumisen strategian, jonka löydät linkitettynä sivun yläreunasta. Strategia on otettu käyttöön 1.1.2024 alkaen. Sen tavoitteena on luoda näille maakunnille yhteinen kehys strategian piirissä olevan osaamisen ja kehittämisen edistämiseksi. Tämä ei poista maakuntien liittojen vastuuta omaehtoisen alueen älykkään erikoistumisen edistämiseen vaan pikemminkin tukee jokaisen Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan maakuntakohtaisen älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisellä älykkään erikoistumisen strategialla mahdollistetaan ylimaakunnallinen yhteistyö ja tarpeen vaatiessa maakuntien yhteisten hankkeiden valmistelu ja rahoitushaut.

Älykäs erikoistuminen maakuntaohjelmaluonnoksessa vuosille 2026 – 2029

Älykkään erikoistumisen kumppanuus BERRY+

Kainuu on mukana myös älykkään erikoistumisen ja teollisuuden modernisaation kansainvälisessä kumppanuudessa nimeltään BERRY+, joka yhdistää yhteensä kahdeksan aluetta kuudesta EU:n jäsenvaltiosta. Kumppanuus liittyy uusiutuvien luonnonvarojen ja niiden ainesosien sekä teollisuuden sivuvirtojen prosessointiin korkeammalla jalostusarvolla.

Mitä toimialoja kumppanuus koskee?

BERRY+ -aloite liittyy enimmäkseen tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä suunnittelu-, kehitys- ja testaustoimintaan. Teollisuudenaloista on priorisoitu  funktionaaliset elintarvikkeet ja niihin liittyvät tekniikat, kasviperäiset proteiinit ja niihin liittyvät tekniikat, yrttien sovellukset, lääketieteelliset sovellukset ja tekniikat, regeneratiiviset kosmetiikat, metsätalouden sivuvirtaussovellukset ja -teknologiat. Priorisointi ei kuitenkaan tarkoita, että toiminta rajautuisi täysin näihin toimialoihin.

BERRY+ -jäsenalueiden taloudellinen ja tutkimuksellinen pohja on alustavasti identifioitu. Selvitystyö paljasti monenlaista potentiaalia arvoketjuyhteistyölle: uusiutuvat luonnonvarat (viljellyt & villit marjat, viinirypäleet, omenat, metsähedelmät, viljat, maitotuotteet, yrtit, metsäteollisuuden sivuvirrat); tutkimusta- ja soveltavaa tutkimusta (esim. antimikrobiset yhdisteet, jotka korvaavat synteettiset säilöntäaineet, marjojen bioprosessointi entsyymeillä ja käymisellä, skaalaus bioreaktoreihin ja jatkokäsittelyyn, mittaustekniikka, funktionaaliset elintarvikkeet).

Arvoketjut, joita aiomme tutkia ja täsmentää projekteiksi ja investointihankkeiksi sisältävät (i) elintarvikkeiden jalostuksen arvoketjut (funktionaaliset elintarvikkeet, kasvi- tai maitopohjaiset proteiinit, yrttien sovellukset jne.), (ii) regeneratiivinen kosmetiikka ja (iii) metsäteollisuuden sivuvirtapohjaiset tuotteet, jotka korvaavat nykyisiä, kestämättömiä ja uusiutumattomia tuotteita (kuten muoveja) ja raaka-aineita (öljy, kemikaalit jne.) eri teollisuudenaloilla.

Kaksi päätavoitetta

1. saada aikaan alueidenvälisiä investointeja ja integroida jäsenalueiden innovaatioita olemassa oleviin tai nouseviin eurooppalaisiin arvoketjuihin sekä
2. käynnistää ja rekisteröidä jatkossa itseänsä ylläpitävän, alueidenvälisen klusterin toiminta tuottamaan lisäarvoa sekä alueellisesti että alueidenvälisessä yhteistyössä pitkällä tähtäimellä. toimien teollisuuden nykyaikaistamisen moottorina.

Toiminnan kolme päälinjaa

BERRY+ toteutus tapahtuu kolmen päälinjan kautta:

1. Alueidenväliset innovaatioinvestoinnit ja innovaatioekosysteemit
2. Alueidenväliset kehittämishankkeet
3. Alueelliset ja kansalliset, alueidenvälisiä investointeja tukevat aloitteet

Jäsenalueet

BERRY+ kumppanuus yhdistää yhteensä kahdeksan aluetta kuudesta EU:n jäsenvaltiosta. Kaikkien kumppanialueiden älykkään erikoistumisen suunnitelmat käsittelevät jollakin tavalla kumppanuuden tematiikkaa, ja näillä alueilla on myös olemassa olevia tai nousevia innovaatiointressejä tai merkittäviä markkinasegmenttejä kumppanuuteen liittyvillä toimialoilla.

1. Kainuun liitto, Suomi (NUTS3: FI1D4)
2. Uudenmaan liitto, Suomi (NUTS2: FI1B ja NUTS3: FI1B1)
3. Länsi-Kreikan hallintoalue, Kreikka (NUTS2: EL63)
4. Länsi-Makedonian hallintoalue, Kreikka (NUTS2: EL53)
5. Friuli-Venezia Giulian itsehallinnollinen alue, Italia (NUTS2: ITH4)
6. Lombardian hallintoalue, Italia (NUTS2: ITC4)
7. Keski-Portugalin suuralue, Portugali (NUTS2: PT16)
8. ACCIÓ – Agency for Business Competitiveness, Katalonia, Espanja (NUTS2: ES51)

Toiminnan taustat Kainuussa

Ajatus BERRY+ kumppanuuden suunnittelemiseksi nousi esille Interreg Europe -hankkeen BRIDGES (toteuttamisaika 1.4.2016 – 31.3.2021) toiminnan puitteissa. Hankkeen pääpartnerina toimi Kainuun Etu Oy ja sen viimeisinä kuukausina, Kainuun Etu Oy:n toiminnan päätyttyä, Kainuun liitto.

BERRY+ kumppanuus toteuttaa BRIDGES -hankkeen toimintasuunnitelman tavoitetta 2 ja pohjautuu hankkeeseen osallistuneiden alueiden tutkimuksellisiin, tiedollisiin ja taloudellisiin perusteisiin. Kumppanuushakemus valmisteltiin yhdessä ja marraskuussa 2020 Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus hyväksyi sinne jätetyn ehdotuksen kansainvälisen BERRY + klusterin perustamisesta.