Kainuun liiton hanke “Bridging Youth and Regional Development Through Dialogue” järjesti 30.3.2023 webinaarin nuorille ja aluekehittämisen asiantuntijoille. Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja dialogiin ja osallisuuteen liittyen, mutta aikaa oli esitysten välillä ja jälkeen varattu runsaasti myös kysymyksille ja keskustelulle. Webinaarista on laadittu englanninkielinen raportti, jonka löydät alta.
Keväällä 2023 Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja norjalainen Nord Universitet toteuttavat pientä Interreg Aurora -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää dialogia nuorten ja aluekehittämisen asiantuntijoiden kesken, antaa ääni nuorille ja edesauttaa heidän osallisuuttaan myös hankkeen jälkeen. Minihankkeen aikana mietitään ja kirjataan ylös toimenpidesuosituksia yhdessä nuorten kanssa ja hankkeen tuloksia käytetään tulevien toimenpiteiden suunnittelussa.
Järjestetty keskustelullinen webinaari oli hankkeen ensimmäinen yleisölle näkyvä toimenpide. Tilaisuuteen kutsuttiin nuoria ja aluekehittämisen parissa toimivia henkilöitä, ja sen aikana kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja dialogin ja osallisuuden kehittämiseen liittyen. Mikä parasta, keskustelulle oli varattu runsaasti aikaa ja tilaisuuden aikana päästiinkin käsittelemään monia yleisön esille nostamia kysymyksiä. Näistä saatiin paljon tärkeitä ajatuksia ja ideoita käytännön toimenpiteiksi. Webinaarista on laadittu kattava englanninkielinen raportti, jossa summataan esitysten sisältö mutta myös kaikki yleisöltä tulleet kysymykset ja niistä seurannut keskustelu.
Lue englanninkielinen raportti
Asiantuntijapuheenvuorot
Dialogiakatemian johtaja Kai Alhanen kertoi aluksi osallistujille dialogin käsitteestä ja sen soveltamisesta yleisemmällä tasolla. Sen jälkeen puheenvuorossa käsiteltiin dialogin edistämiseksi kehitettyä Erätauko-menetelmää, joka antaa hyvän paketin sääntöjä ja käytännön työkaluja tasavertaisen ja kaikkia osallistujia kunnioittavan dialogin ohjaamiseksi. Malli on ilmainen ja kaikki materiaali on saatavilla esimerkiksi Erätaukosäätiön verkkosivuilta. Erätauko-menetelmää voi soveltaa haluamallaan tavalla ja sitä voi käyttää myös ilman koulutusta, mutta koulutusta on halukkaille kyllä saatavilla. Malli on kehitetty Suomessa, mutta materiaalit ovat saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi, joten mallia on käytetty myös muualla.
Emeritusprofessori ja Kalottiakatemian perustaja Lassi Heininen kertoi avoimesta keskustelusta ja dialogista akateemisesta näkökulmasta. Kalottiakatemia on Euroarktisilla paikkakunnilla vuosittain kiertävä symposiumi, joka on sekä järjestämispaikkojensa että osallistujakuntansa puolesta hyvin kansainvälinen, ja painottaa dialogia ja avointa keskustelua. Tapahtumaan osallistuu stipendiaatteja ja etenkin nuoria tutkijoita eri aloilta, ja tapahtuman aikana he pääsevät esittelemään omaa työtänsä ja tapaamaan paikallisia asiantuntijoita ja muuta yleisöä. Tapahtuman tavoitteena on edesauttaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta, samoin kuin länsimaisen tieteen ja alkuperäisyhteisöjen tietotaidon välistä vuorovaikutusta tällä luonnonolosuhteiltaan haastavalla alueella. Tapahtumaa on järjestetty jo kolmisenkymmentä vuotta.
Johtaja Frode Mellemvik norjalaisen Nord Universititetin High North Centeristä esitteli heidän omaa käytännönläheistä esimerkkiään dialogin edistämisestä, High North Dialogue -tapahtumaa. Myös tätä tapahtumaa on järjestetty jo parinkymmenen vuoden ajan. Tapahtuman keskiössä on aina liiketoiminta Arktisella alueella, mutta sitä tarkastellaan laajalla perspektiivillä. Aiheita käsitellään erilaisten jännitteiden, konfliktien ja yhteisten intressien näkökulmasta, nähden siis liiketoiminta myös yhteisöjen kehittämisen näkökulmasta. Opiskelijat ovat tapahtuman ja sen dialogin tärkeä osallistuja- ja kohderyhmä. Tapahtumaviikko on täynnä mielenkiintoista ja korkeatasoista ohjelmaa, kuten seminaareja ja muita sessioita, joihin kaikkiin opiskelijoita osallistuu. Viikon aikana järjestetään myös useita sivutapahtumia, jotka laajentavat mahdollisuuksia mielenkiintoiseen dialogiin entisestään.
Miten nuorison osallisuutta voidaan kehittää?
Nuorten osallisuus ja etenkin eri (julkisten) toimijoiden toimenpiteet sen edistämiseksi herättivät keskustelua tilaisuudessa. Selkeästi aluekehittäjien ja nuorten välillä on kuilu, jonka umpeen kuromiseksi tarvitaan uusia näkemyksiä ja työkaluja. Yleisesti ottaen nuoret tulee päätöksenteossa ottaa entistä paremmin huomioon. Valitettavan usein, vaikka nuoret kutsutaan osallistumaan tapahtumiin tai prosesseihin, heille jää osallistumisen jälkeen tunne, ettei heitä ole aidosti kuunneltu ja heidän näkemyksiään otettu päätöksenteossa huomioon, vaan tavallaan käytetty prosessissa päälle liimattuna ”koristeena”.
Nuorten osallisuutta kannattaa lähteä kehittämään menemällä sinne, missä nuoret luonnostaan ovat, ja ottamalla keskusteluun nuorille relevantteja aiheita. Kun dialogin kautta rakennetaan molempien osapuolten luottamusta toisiinsa ja ymmärrystä käsiteltävistä asioista, yhteistyötä on helpompaa viedä eteenpäin ja osallistaa nuoria kehittämisprosesseihin. Asiantuntijat voisivat esimerkiksi jalkautua oppilaitoksiin ja kysyä nuorilta, millaisena he näkevät elämänsä alueella, ja heille merkityksellisistä aiheista. Siten myös asiantuntijat itse oppisivat monia työnsä kannalta uusia ja mielenkiintoisia seikkoja ja laajentaisivat ammatillista näkemystään, ja löytäisivät uusia tapoja työskennellä yhdessä nuorten kanssa. Työskentelytapojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja siten voida muuttua aikojen ja tilanteiden mukaisesti. Dialogille pitää myös kehittämistyössä yleisesti ottaen varata tarpeeksi aikaa. Missä tahansa tilaisuudessa kannattaa harkita varattavaksi keskustelulle vähintään yhtä paljon aikaa kuin varsinaisille esityksille.
