Yhteistyö jatkuu Kainuun kulttuurikasvatuksen parissa

Taidekasvatusseminaarissa Kaukametsässä päästiin 25.10. vaihtamaan tietoa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmista, näkemään ja kokeilemaan itse nuorten taidetyöpajojen sisältöä ja oppimaan yhdenvertaisuusasioista. Seminaarin oleellisena antina oli ääneen lausuttu lupaus siitä, että kulttuurikasvatussuunnitelmien tekijät kokoontuvat Kainuussa jatkossakin oppimaan toisiltaan. Seminaarin järjestivät Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ry Kulttura ja Kainuun liitto.

Koollekutsuja ja Kulttuuri-Kainuun projektikoordinaattori Joni Kinnunen toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän totesi että kulttuuri- ja taidekasvatus kattaa laajan kirjon aiheita ja vastaa oleellisesti kulttuurin saavutettavuuden tarpeeseen. Saavutettavuus on myös Kainuun kulttuuriohjelmassa luvattu tavoite.

Tavoitteena hetki lepoa kulttuurin tekijöille

Henna Leisiö herätteli seminaarilaisia puhumalla kulttuuripahoinvoinnista, jolla hän tarkoitti kulttuurin tekijöiden usein kuormittavaa työtilannetta. Kuten lentokoneessa, myös kulttuurin kehittämisessä tulisi hätätilanteessa laittaa happinaamari ensin omille kasvoille ja auttaa vasta sitten muita. Lisäksi hän totesi puhuvansa kulttuurikasvatuksesta laajempana terminä kuin taidekasvatus. Kultturan hallituksen puheenjohtaja Teija Mursula avasi keskustelua kulttuurihyvinvoinnin rakenteiden kehittämisestä.

Henna Leisiö edustaa tällä hetkellä Kiertävää Lastenkulttuurikeskus Kattilaa. Leisiö on laatinut lukuisia kulttuurikasvatussuunnitelmia (ns. KOPSeja – opetussuunnitelman mukaan) esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa. Hän totesi, että kulttuurista täytyy osata puhua ymmärrettävästi. Siksi hän tekee suunnitelmat raha ja hyödyt edellä. Kulttuuri täytyy linkittää kunnan merkkihenkilöihin, historiaan ja käyntikohteisiin.

Leisiön kehittämän Matkalla-mallin tavoitteena on tarjota kunnan kulttuurituottajalle edes hetkellisesti sellainen olo, että jokin asia sujuu itsestään. Mallin avulla kunta saa matkakulut OKM:stä ja työpajaohjaajat voivat pitää työpajansa eri-ikäisille samalla kertaa. Malli toimii etenkin pienissä kunnissa alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Käytännössä esimerkiksi Google-kalenteri auttaa aikatauluttamaan hyvissä ajoin ja tehokkaasti useiden kuntien kulttuurikasvatustyöpajat.

Minna Härkönen Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeesta esitteli ajankohtaisia teemoja. Hän kehotti muistamaan muodollisen yhdenvertaisuuden ja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden eron. Aina samanarvoinen kohtelu ei riitä, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Ajankohtaisia aiheita ovat myös turvallisempi tila ja moninainen esteettömyys (fyysinen, taloudellinen ja viestinnällinen). Hankkeessa järjestetään koulutusta esimerkiksi turvallisesta tilasta ja selkokielisistä kulttuuripalveluista myös räätälöidysti eri yhteisöille.

Helmiä kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmista

Paneelikeskustelussa kuntien edustajat puhuivat Kainuun kulttuurikasvatussuunnitelmista. Paikalla olivat viiden kunnan edustajat: Suomussalmen Uma Nissi, Kajaanin Pilvi Tervahonka, Sotkamon Marko Karvonen, Kuhmon Hanne Heikkinen ja Paltamon Kaisa Toivonen. Keskustelun aikana kuulimme kuntien edustajien mietteitä kulttuurikasvatustyöstä ja suunnitelmien onnistumisista, kehittämiskohteista ja tulevaisuuden näkymistä. Myös yleisö pääsi osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä kuntien edustajille. Keskustelun perusteella yhteistyötä kulttuurikasvatussuunnitelmien osalta tulee kuntien välillä varmasti olemaan jatkossa.

Kahvitauolla seminaariväki tutustui Kultturan Kainuussa lasten ja nuorten kanssa tekemiin töihin. Näytillä oli pysäyttäviä, liikuttavia ja hauskoja ns. rätkeitä eli Uma Nissin ohjaamaa nuorten sanataidetta Suomussalmelta. Lisäksi saimme tutustua Kultturan pöytäteatteripakettiin, nuorten tekemään kauhuelokuvaan ja eri puolilla Kainuuta tehtyihin oivaltaviin projekteihin. Tyhjiä liiketiloja oli saatu käyttöön taidenäyteikkunoiksi ja tehty itse kaivetusta materiaalista keramiikkaa.

Seminaaripäivä päättyi jakautumalla kahteen työpajaan. Vaara-kollektiivin Karoliina Kuvaja piti draamatyöpajan ja Kajaani Dancen Minna Palokangas taas tanssia.