Kolmekymmentä vuotta sitten Suomi liittyi Euroopan unioniin yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa. Tämä oli historiallinen hetki sekä Suomelle että muulle EU:lle. Vuodesta 1995 lähtien Suomi ja sen kansalaiset ovat hyötyneet suuresti sisämarkkinoista, kansainvälisistä kumppanuuksista ja vahvoista kauppasopimuksista. Euroopan unioni on tehnyt Suomesta vahvemman ja unionimme on muuttunut parempaan suuntaan Suomen ansiosta.
Suomen teollisuus ja kehittyneet teknologiat ovat edistäneet merkittävästi EU:n kilpailukykyä. Samalla Suomen rikas demokratia- ja tasa-arvoperintö on vuosien mittaan auttanut unioniamme kasvamaan ja vahvistumaan. Suomi on kolmen viime vuosikymmenen aikana kiinnittänyt huomiota varautumiseen sekä siviili- että sotilaskriiseihin, mikä on osoittautunut tärkeäksi EU:n kollektiiviselle turvallisuudelle.
Pohjoismaisena jäsenvaltiona Suomi on kiinnittänyt enemmän huomiota arktiseen politiikkaan ja puoltanut alueen luonnonvaraisten eläinten ja ympäristön suojelun parantamista. Se on myös puolustanut voimakkaasti Baltian maiden yhdentymistä EU:hun.
Miten EU-jäsenyys on muuttanut Suomea?
Tässä muutama tilastotieto Suomen 30-vuotiseen EU-jäsenyyteen liittyen.
- Yli 130 000 suomalaista on voinut opiskella eri puolilla EU:ta Erasmus+ -ohjelman ansiosta
- 26 mrd. € EU-rahoitusta on myönnetty suomalaiseen maanviljelyyn Euroopan maaseuturahaston (CAP) välityksellä
- 67 %, Suomen BKT:n kasvu jäsenyyden alkamisesta tähän päivään
Lisää faktoja ja lukuja
- Suomessa asuvat ihmiset ovat kokeneet suuremman talouskasvun hyödyt elämässään, ja työllisyys on kasvanut yli 34 prosenttia vuodesta 1995.
- EU-jäsenyyden myötä Suomella on ollut vahvemmat kauppasuhteet muihin EU-maihin sisämarkkinoiden ansiosta. Suomesta vietyjen tavaroiden arvo on yli kaksinkertaistunut EU:hun liittymisen jälkeen.
- Tutkimus ja innovointi ovat avainasemassa sekä Suomen että EU:n tulevassa kehityksessä. Suomi on yksi EU:n neljästä innovaatiojohtajasta. Vuodesta 1995 lähtien suomalaiset tutkijat ovat pystyneet edistämään eurooppalaista osaamista yli 4,3 miljardin euron EU-rahoituksen turvin. Suomalaiset tutkijat ovat yhdessä Puolan ja Saksan tutkijoiden kanssa löytäneet uusia ratkaisuja merenkulun muuttamiseksi vihreämmäksi EU:ssa.
Menestystarinat – muutama esimerkki Suomen keskeisestä roolista
Innovointia kilpailukykyisellä teknologialla
Digitaalisessa murroksessa tarvitaan kilpailukykyistä eurooppalaista teknologiaa – ja Suomi näyttää tietä Euroopan unionissa.
Esimerkkinä mainittakoon maailman tunnetuimpiin supertietokoneisiin lukeutuva LUMI, joka sijaitsee Kajaanin CSC-datakeskuksessa. LUMI on keskeinen osa Euroopan suurteholaskennan yhteisyritystä, joka on Euroopan kilpailukykyä ja innovointia edistävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus. Yhtenä Euroopan nopeimmista supertietokoneista LUMI ei ole vain teknologinen ihme, vaan myös kestävän kehityksen edelläkävijä. Sen sähköntuotanto perustuu vesivoimaan ja se hyödyntää Suomen luonnostaan kylmää ilmastoa vähentäen merkittävästi järjestelmien jäähdytykseen tarvittavaa energiaa.
Kestävän ympäristön tukeminen
Suomi on tunnettu runsaasta makeasta vedestä, ja lähes 200 000 järveä kaunistaa maisemaa. Maa on edelleen johtavassa asemassa korvaamattomien vesivarojensa hallinnoinnissa ja kierrätyksessä ja asettaa vertailuarvon kestävyydelle EU:n tasolla.
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella Kuopion vesiklusteri – yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyöverkosto – edistää vesiteknologian innovointia ja kestäviä ratkaisuja vesiteollisuudelle. Klusteri vahvistaa Suomen johtavaa asemaa vesienhoidossa ja edistää samalla Euroopan unionin laajempia ympäristökestävyyttä ja resurssitehokkuutta koskevia tavoitteita.
Suomalaista solidaarisuutta käytännössä
Suomi on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa EU-kansalaisten suojelun parantamiseksi hätätilanteissa. Suomi sai 252 miljoonaa euroa vuonna 2023 ensimmäisen kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinaineita (CBRN) koskevan RescEU:n strategisen reservin perustamiseen. RescEU:n tavoitteena on suojata Euroopan kansalaisia CBRN-onnettomuuksilta ja muilta suuririskisiltä tilanteilta.
Tämä investointi sisältää keskeisiä lääketieteellisiä vastatoimia, kehittyneitä lääkinnällisiä laitteita ja erikoistuneita kenttävalmiuslaitteita. Se on merkittävä edistysaskel valmiuden ja selviytymiskyvyn parantamisessa kaikkialla Euroopan unionissa.
Lisää koulutusmahdollisuuksia nuorille
Euroopan unionin ansiosta nuoret Suomen kansalaiset ovat saaneet enemmän mahdollisuuksia opiskella laajemmassa unionissa. Vuodesta 1995 lähtien yli 130 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on osallistunut Erasmus+ -ohjelmaan. Erasmus+ -ohjelman kautta noin 173 000 EU:n kansalaista on myös saanut mahdollisuuden osallistua yliopistoihin Suomessa ja tutustua suomalaiseen koulutukseen ja kulttuuriin.
Suomalaisten tuotteiden kattavuuden laajentaminen EU:ssa
Viimeisten 30 vuoden aikana EU-kansalaiset ovat voineet nauttia entistä enemmän suomalaista alkuperää olevista laadukkaista elintarvikkeista, juomista ja maataloustuotteista. EU:n suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen tuotteiden luettelossa on tällä hetkellä 11 tuotetta Suomesta, mukaan lukien Lapin Poron kylmäsavuliha.
Lähde: EU:n komission verkkosivut
