Kainuun liiton vetovastuulla on toiminut usean vuoden ajan Pohjois-Suomen lentoliikennehanke. Siinä kehittämiskohteina ovat kaikki Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lentokentät. Kullakin lentokentällä on omat vahvuutensa ja haasteensa. Kajaanin lentoliikenteen kehittämistä pohdittiin aluetyöryhmässä ja hankkeen asiantuntijoiden voimin. Ennen korona-aikaa Kajaanin lentokentän tavoitteeksi asetettiin 100 000 vuosittaisen matkustajan tavoite, joka turvaisi markkinaehtoisen, säännöllisen lentoliikenteen pitkällä aikavälillä. Vuoteen 2019 mennessä lentoliikenne kasvoi hieman yli 80 000 matkustajan tasolle; charter-liikennettä ei kuitenkaan saatu käyntiin.
Finnair ilmoitti Kajaanin ja kolmen muun lentokentän liikenteen päättymisestä ensimmäisten koronakriisiin liittyvien toimenpiteiden yhteydessä. Merkille pantavaa oli, että Finnair oli tässä vaiheessa valmis jatkamaan liikennöintiä mm. Lapin ja Kuusamon kentille. Perusteena oli matkailu. Myöhemmin liikennettä supistettiin näillekin alueille ja liikennöinti lopetettiin Joensuuhun.
Kevään ja alkukesän aikana käynnistyi vahva alueellinen edunvalvonta viiden ”suljetun” kentän maakuntien, maakuntakeskusten ja elinkeinoelämän taholta. Kainuu ja Kajaani on ollut tässä tiiviisti mukana. Sen tuloksena Finnair käynnisti minimiliikenteen po. kentille tosin samalla ilmoittaen lopettavansa pysyvän liikenteen näille kentille maaliskuun 2021 loppuun. Elo-syyskuussa saimme poliittista tukea lentoliikenneyhteyksien palauttamiselle. Min. Harakan asettaman ryhmän esityksen ja hallituksen budjettiriihen linjausten ansiosta käynnistyi lentoliikenteen ostopalveluhanke. Kilpailutus on juuri käynnissä EU:n hyväksyttyä sen ehdot.
Alueet pääsivät mukaan määrittelemään kilpailutettavan liikenteen palvelutasoa. Huhtikuusta joulukuuhun 2021 tavoitteeksi on asetettu saavuttaa noin 60 %:n liikennevolyymi vuoden 2019 tasoon verrattuna. Lentoyhteyksiä kullekin kentälle olisi noin puolet aiemmasta ja kalusto voisi olla aiempaa pienempää. Kajaanin osalta aikatauluehdotusta laadittaessa tuli selvästi esille, että yhteyksiä tarvitaan sekä liike-/virkamiesmatkustamiseen että matkailuliikenteeseen. Näillä on erilaiset aikatauluvaatimukset. Ne saatiin valmistelussa kohtuullisen hyvin yhteensovitettua.
Kilpailutuksen tuloksesta riippuu kuka Kajaanin lennot operoi ja millä kalustolla. Tällä on myös suuri merkitys jatkon kannalta, sillä valtion tuki ostopalveluille on luvattu vain kuluvalle vuodelle. Ostopalvelujen mahdollista jatkamista 100 %:n valtion tuella ei luvassa eli jos lentoliikenne ei palautuisi kannattavalle tasolle, alueiden on valmistauduttava osallistumaan ostopalveluliikenteen kustannuksiin.
Kainuun osalta uskomme, että lentoliikenne Kajaanin kentälle on saatavissa kilpailukykyiseksi. Se edellyttää kysyntään ja tarpeisiimme sopivaa lentotuotetta (aikataulut, vuorotiheys, hinnoittelu, palvelut) ja ennen kaikkea kysynnän kasvua riittävälle tasolle. Koronan vaikutuksista kokousmatkustaminen tulevaisuudessa on laskeva. Kasvun potentiaali Kainuun osalta on vain ja ainoastaan kansainvälisen matkailun kasvussa. Tämä on todettu aiemminkin ja Kainuu on liittynyt yhteistyöhön Visit Finlandin kanssa matkailun kansainvälistämiseksi. Kainuun Arctic Lakeland -toiminta ja sen onnistuminen ovat siten avainasemassa. Tämä on sanottava vaikka juuri nyt matkailualueemme yritysten fokus on kotimaisissa matkailijoissa.
Kainuun on kyettävä Kuusamon ja Lapin alueiden tavoin vakuuttamaan lento-operaattorit matkailun kehityspotentiaalista. Tähän haasteeseen Kainuussa on tartuttava vahvassa yhteistyössä matkailualueiden ja -yritysten sekä kuntien ja kehittäjätahojen yhteistyöllä. Mielestäni tämä on aivan ykköshaaste Kainuulle koronakriisistä toipumisessa!