NATO-jäsenyys tuo Suomelle turvaa ja varmuutta. Lisäarvoa on erityisesti NATO:n ydinasepelotteella. Maamme turvallisuus on ollut ja on jatkossakin ensi sijassa meidän omissa käsissämme: yleinen asevelvollisuus, vahva maanpuolustustahto ja laajat reservit ovat Suomen sotilaallisen turvallisuuden tukipilarit. Mutta mikä muuttuu ja mitä NATO-jäsenyys merkitsee Kainuulle?
Suomi NATO:on
Venäjän laiton hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan vuosi sitten ja sodan brutaali luonne herättivät meillä vahvan kansallisen ymmärryksen tarpeesta varmistaa oman maamme turvallisuus sotilaallisella liittoutumisella. Käsitimme, että suurvaltapoliittinen etupiiriajattelu on uudelleen noussut konkreettisesti esiin Venäjällä. Tämä antoi valtiojohdolle perustan Suomen päätökselle hakea NATO:n jäsenyyttä.
Turkin kauan odotettu Suomen NATO-jäsenyyden ratkaissut ratifiointipäätös 31.3. maan parlamentissa oli helpottava ja iloinen uutinen Suomelle, vaikka Ruotsin liittymistä joudummekin vielä odottamaan. Sotilaallisen turvallisuuden osalta Suomen asema on nyt varmistunut ja vakioitu.
Suomi on viime sotien rauhansopimuksen rajoitteista vapauduttuaan systemaattisesti vahvistanut puolustuskykyään ja ulkopoliittista liikkumavaraansa haluten luoda vakautta ympäristöönsä. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja vahvalle maanpuolustustahdolle perustuva armeija on ollut itsenäisen puolustuskyvyn kulmakivi. Suomen kyvykkyys on selkeästi tunnustettu niissä kansainvälisissä keskusteluissa, joissa on ollut kyse Suomen NATO-jäsenyyshakemuksesta. Suomi nähdään tulevana NATO-jäsenenä turvallisuuden ja vakauden tuottajana laajemmalle omia rajojaan laajemmalle maantieteelliselle alueelle.
Kainuusta NATO:n ulkoraja
Kainuu on rajamaakunta rajalla, johon suurvaltapoliittiset intressit ovat heijastuneet aina siitä saakka, kun suomalaisasutus ulottui alueellemme. Vaikka Kainuun kohdalla rajalinja on säilynyt muuttumattomana ovat tilanteet historiassa vaihdelleet jatkuvasti. Kahdeksankymmentä vuotta sitten rajan olemassaoloa koeteltiin sodissa. Sen jälkeen raja oli osa ns. rautaesirippua, kunnes reilu 30 vuotta sitten rajan yli alkoi lisääntyvä moninainen vuorovaikutus. Muuttunut maailmantilanne on kasvattanut erityisesi itäisen Suomen geopoliittista asemaa ja merkitystä. Sota Ukrainassa ja sen taloudelliset heijastusvaikutukset pakotteineen ja vastapakotteineen ovat kohdentuneet luonnollisesti eniten itärajan maakuntiin.
Kainuussa on yksi Suomen suurimmista varuskunnista, Kainuun prikaati. Sen vastuulla on maantieteellisesti merkittävä osa Suomea. Puolustusvoimissa on käynnissä konkreettinen valmistautuminen NATO-jäsenyyden sotilaallisiin velvoitteisiin. Suunnitelmat luonnollisesti ovat salaisia ja poliittiset linjaukset suurista kysymyksistä kuten tukikohta-asioista tulevat vasta myöhemmin. On kuitenkin selvää ja osin julkistakin, että myös Kainuun prikaatin toiminta kansainvälistyy, sotilaallinen koulutus ja lisääntyvät harjoitukset vaativat entistä enemmän fasiliteettejä ja infraa.
Sotilaallisen liikkuvuuden näkökulma vaikuttaa jo suoraan mm. liikenneyhteyksien kehittämiseen. Odotamme, että näitä ratkaisuja tullaan toteuttamaan myös Kainuussa, jossa on esim. merkittävä harjoitusalue Vuosangassa. Modernin sotateknologian kehittämisessä arktisiin olosuhteisiin sekä uuden viestintäteknologian kehittämisessä Suomelle ja samalla Kainuulle on avautunut uusia mahdollisuuksia.
Kokonaisturvallisuus vaatii yhteistyötä
On syytä muistaa, että NATO-jäsenyys tuodessaan Suomelle turvaa ja varmuutta antaa lisäarvoa erityisesti ydinasepelotteen ansiosta. Tämä ei kuitenkaan estä tai ehkäise niitä monia kyber- ja hybridivaikuttamisen keinoja, joiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Viimeisen vuosikymmen aikana Suomessa on vahvistunut kokonaisturvallisuuden käsite ja siihen perustuva yleinen ja alueellinen varautuminen. Tätä tehtävää alueellamme ovat toteuttaneet Pohjois-Suomen AVI:n ja Kainuun valmiusfoorumin koordinoima suunnittelu- ja harjoitustoiminta. Oleellista tässä on varautumisen edellyttämä tarve poikkihallinnolliseen ja paikalliseen ja aluerajat ylittävään yhteistyöhön. Ns. kovan turvallisuuden organisaatioiden lisäksi tässä on vahva rooli kunnilla, elinkeinoelämän kriittisillä sektoreilla sekä kansalaisyhteiskunnalla.
NATO-jäsenyyden ohella on kansallinen tehtävä huolehtia Suomessa arjen turvallisuudesta, yhteiskunnallisesta eheydestä sekä huoltovarmuudesta. Ukrainasta sotaa paenneiden vastaanottaminen ja kotouttaminen on Kainuulle erityinen haaste, joka on täällä otettu erityisen aktiivisesti vastaan. Sodan päättymisen jälkeistä aikaa varten Kainuun kannalta on tärkeää myös seurata ja ennakoida yhteiskunnallista kehitystä erityisesti Venäjän lähialueillamme. Kainuun runsailla luonnonvaroilla ja uusiutuvalla energialla on merkittävä rooli niin kansallisesti kuin eurooppalaisittain, kun tavoittelemme Venäjän energiasta irtaantumista ja EU:n mineraaliomavaraisuuden vahvistamista. Suomen huoltovarmuuden vahvistaminen vaatii toimenpiteitä, joilla parannetaan itäisen Suomen saavutettavuutta ja vahvistetaan pohjoisia liikenneyhteyksiä Itämeririippuvuuden vähentämiseksi.
Itä-Suomen raja-alueiden kehityksestä on pidettävä huolta
Maamme johtava turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Mika Aaltolan mielestä Itä- ja Pohjois-Suomen alueisiin täytyisi sijoittaa taloudellisesti aiempaa enemmän, jotta Suomi näyttäytyisi vahvana ja elinvoimaisena kokonaisuutena. YLE otsikoi uutisen Aaltolan Vuokatin Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen puheesta 2.9. osuvasti: ”Suomi ei saa päästää itärajan alueitaan näivettymään, sillä se on turvallisuusriski”. Venäjän uhan maadoittaminen vaatii Itä-Suomen alueelle sotilaallisen infrastruktuurin lisäksi laajempia ratkaisuja yhteiskunnassa. Itärajan läheisiä maakuntia on ajateltava geopoliittisesta näkökulmasta, joka siis tukee uutta aluepolitiikkaa.
Suomelle ja Kainuulle on geopoliittisesti oleellista, että olemme yhteiskunnallisesti eheä, asuttu, kehittyvä ja turvallinen maa aina itärajaa myöten.