Pienessä maakunnassa on voimat koottava
Minulle järjestettiin läksiäisseminaari 17.11. Kouta-salissa. Tilaisuuden teemaksi olin ehdottanut ”Yhteistyöllä pohjoisen puolesta”. Paikalla oli runsaslukuinen joukko kuulijoita ja onnittelijoita, joten tilaisuudesta jäi erinomainen muisto. Kiitos kaikille paikalla olleille sekä muutoin minua muistaneille. Mieltä lämmittävää myös oli, että ehdottamaani rahalahjoitusten suuntaamista Kainuun lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen oli aktiivisesti käytetty. Reilusti yli 2 000 euroa kertyi onnittelutilille.
Kiitokseni Kainuun kunnille, yhteistyötahoille ja sidosryhmille vuosien yhteistyöstä!
Yhteistyön teema on ollut minulla toistuva ja keskeinen myös näissä blogikirjoituksissani. Seminaari onnistui tätä oivallisesti valaisemaan, kun Kainuun liiton yhteistyötä käsiteltiin puheissa monipuolisesti. Näistä kansainvälinen ja siinä erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yhteistyö (ml Suomen, Ruotsin ja Norjan alueet) ja Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen 7 maakunnan (IP-alue) yhteistyö tulivat hyvin esille. Edunvalvonta EU:n päätöksenteossa on meille paljon tärkeämpää kuin yleisesti maakunnassa ymmärretään.
Aivan mkj-urani alussa pääsin näkemään, miten tärkeää yhteistyö ja siinä onnistuminen on. Vuonna 2013 Kainuun liitto joutui aloittamaan ”tyhjästä”, kun maakuntakokeilumme oli päättynyt – ikävä kyllä maakunnan omiin päätöksiin. Valopilkuksi muodostui kesäkuun toisena viikonloppuna Helsingin Senaatintorilla järjestetty ”Kainuu Helsingissä” -tapahtuma. Täällä yhteistyö kainuulaisten kesken toimi, ja saimme runsaasti myönteistä huomiota ja palautetta. Mukana olleita onnistuminen kannusti jatkamaan. Näin on käynyt aina uudelleen. Hossan saaminen Suomi100 -juhlavuoden kansallispuistoksi ja peräti 6-viikkoinen Suomi-torin ja -tapahtumien järjestäminen Brysselin keskustassa 2018 oli näistä mitä parhaita esimerkkejä.
Peräänkuulutan saumatonta yhteistyötä nyt, kun tarvitsemme Kainuuseen uusia työntekijöitä, asukkaita ja opiskelijoita tai matkailijoita ja investointeja. On aina tehokkaampaa ja tuloksellisempaa, kun kokoamme voimamme ja vahvuutemme. Voimme sananmukaisesti olla kokoamme suurempia.
Lähidemokratiaa pitää arvostaa
Luottamushenkilöiden rooli Kainuun liitolle on oleellinen. Toimimme kansanvaltaisessa ohjauksessa toimiessamme kainuulaisten hyväksi. Tämä on merkittävä ero kaikkiin muihin maakunnallisiin toimijoihin nähden. Lähidemokratiaan perustuu myös liiton asema Kainuun virallisena aluetason toimijana alueiden Euroopassa ja EU:n tasolla.
Toteutimme Kainuun liittona viime eduskuntavaalien yhteydessä kampanjan kainuulaisten äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi. Uskoaksemme kampanjamme tuotti tulosta; joka tapauksessa halusimme viestittää, että demokratia on arvokas asia. Suomi ja Kainuu eivät ole vielä valmiita.
Maakuntavaltuuston 12.12. kokous oli urani viimeinen. Sain siinäkin vastaanottaa paljon onnitteluja menneistä vuosista. Mieltäni lämmitti erityisesti valtuutettujen jakama yhteinen näkemys Kainuun liiton merkityksestä ja toimintamme onnistumisesta. Suunnitelmat hyväksyttiin yksimielisesti. Oikeaan osuva olikin eräs luonnehdinta, jonka mukaan – kuten urheilussa – asiat, jotka näyttävät helpoilta ovat niitä, joiden eteen on tehty paljon työtä ja valmistelua. Olen samaa mieltä – Kainuun liitossa on osaava ja motivoitunut henkilöstö ja hyvä yhteistyö.
Lämpimät kiitokset Kainuun liiton luottamushenkilöille päätöksistä, edunajamisesta ja evästyksistä meille valmistelijoille!
Maakuntavaltuuston tehtävä em. kokouksessa tuulivoimakaavan käsittelyssä ei ollut helppo, sillä tuulivoiman rakentaminen on osa suurta energiapoliittista murrosta, ja sillä on merkittäviä paikallisia sekä hyöty- että haittavaikutuksia. Liiton alueidenkäytön asiantuntijoiden roolina oli yhteensovittaa eri intressejä ja tavoitteita ja löytää maakunnallisten kriteereiden kautta tuulivoiman rakentamiselle parhaat sijaintipaikat maakunnasta. Työtä tehtiin vuodesta 2019 alkaen. Tarkastelussa oli noin 50 mahdollista aluetta, joista noin puolet valikoitui kaavaehdotukseen. Valmisteluun liittyi valtava määrä selvityksiä, viranomaisneuvotteluja, lausuntoja ja julkisia kuulemisia. Vielä syksyn aikana saimme yli 40 lausuntoa asukkailta, yrityksiltä, kunnilta ja muita intressitahoilta. Kaikkiin vastattiin ja ehdotus viimeisteltiin niiden pohjalta.
Demokratia toteutui, kun maakuntavaltuusto keskusteli maakuntahallituksen ja viime kädessä siis viraston valmistelemasta kaavaehdotuksesta ja äänesti kahdesta konkreettisesta muutosehdotuksesta. Maakuntakaava on mahdollistava, se ei pakota toteuttamaan tehtyjä aluevarauksia. Kunnilla – siis lähidemokratialla – on lopullinen valta ratkaista, rakennetaanko tuulivoimaa maakuntakaavan mukaisesti vai ei tai halutaanko mahdollisesti kaavoittaa myös pienempiä, alle 10 voimalan kokonaisuuksia.
Menestystä Kainuun liitolle
Vuoden sykähdyttävin hetki minulle oli Kainuun liiton henkilökunnan järjestämät läksiäiset. Tilaisuus oli paitsi minulle myös työyhteisölle ja yhteishengelle tärkeä. Monta erinomaista onnittelu- ja lahjaideaa oli toteutettu. Mainittakoon tässä vain yksi, joka liittyy näihin blogikirjoituksiini. Liiton viestinnän väki oli koostanut vuodesta 2015 lähtien liiton verkkosivuille kirjoittamiani juttuja. Itsellenikin oli yllätys, että niitä oli sivumäärällisesti kertynyt lähemmäs 200. Erilaisia juhla- ja muita puheita on näiden lisäksi. Blogeista kootussa ”juhlajulkaisussa” oli myös henkilöstön omia kommentteja kirjoituksiini. Olin otettu tästä huomiosta.
Olen jäävi arvioimaan omaa onnistumistani liiton johtajana. Sen kuitenkin uskallan todeta, että olisi varmaan helpompaa onnistua ja menestyä jonkin suuren tai kasvavan maakunnan johtajana. Kainuussa kehittämishaasteet ovat oikeasti suuremmat ja pikavoittoja ei ole. Näistä tilaisuuksista olen saanut kovasti tunnustusta. Ja se lämmittää mieltä – on miellyttävää siirtyä sivuun vastuusta, jota on saanut kantaa kohtuullisen matkan.
Henkilöstö, sen osaaminen ja motivaatio, ovat Kainuun liiton suurin voimavara. Liitto on keskeinen toimija Kainuun aluekehittämisen, edunajamisen ja mainetyön toteuttajana. Pienelle organisaatiolle on suuret odotukset. En hetkeäkään epäröi, etteikö liitto myös onnistu tehtävissään, kunhan se saa tarvitsemansa resurssit ja yhteistyön tuen.
Toivon kaikkea hyvää Kainuun liiton henkilöstölle ja menestystä tuleville vuosille!
Olen kiitollinen
Aluekehittäjän ammatti-identiteetti minulle oli muodostunut opiskeluvaiheessa Oulun yliopiston maantieteen laitoksella. Veri veti Kainuuseen, ja vuonna 1984 paluumuuttajana aloitin Kainuun seutukaavatutkijan tehtävissä – sattumoisin juuri samalla Kauppakatu 1:n käytävällä, jonka toisessa päässä työhuoneeni on viime vuodet ollut. Väliin on mahtunut monta käännettä, olinhan Kajaanissa Oulun yliopiston palveluksessa eri tehtävissä kaikkiaan lähes 20 vuotta. Kaikissa tehtävissä aluekehittäminen ja Kainuu ovat olleet keskiössä. Lähiajat näyttävät, miten Kainuun ja aluekehittämisen asiat jatkuvat alkavassa elämänvaiheessani.
Työuran valintaan lienee paljon vaikuttanut se, että olen sattunut syntymään rajaseudulla, Kuhmossa pienelle maatilalle 1950-luvun jälleenrakennusvuosien jälkeen. Olen ymmärtänyt, miten suuret mahdollisuudet minulle silloin tarjosi suomalainen yhteiskunta, jossa arvostettiin sivistystä ja kehitystä. Harvaan asutussa Kuhmossa kouluverkko oli laajimmillaan (noin 40 pientä kyläkoulua). Lähin niistä oli noin 3 km:n kävely- tai hiihtomatkan päässä. Minulla – toisin kuin isälläni – oli mahdollisuus edetä opintietä halujeni ja kykyjeni mukaan. Näin myös tapahtui, kun kotona sain myös valinnoilleni tukea.
Tätä taustaa vasten ymmärrätte, että olen kiitollinen Suomelle ja Kuhmolle saamistani mahdollisuuksista. On ollut suuri etuoikeus tehdä omaa työtä kotimaakunnan hyväksi.
Pentti Malinen
maakuntajohtaja
Kuvassa Timo Korhonen, Mikko Polvinen ja Pentti Malinen maakuntajuhlassa elokuussa 2022.