Maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen juhlapuhe Kainuun maakuntajuhlassa Hyrynsalmella sunnuntaina 18.8.2024. Ennen puhetta kuunneltiin Nälkämaan laulun 2024 julkaistu sinfoninen metalliversio (YouTube) .
Arvoisat maakuntajuhlan osallistujat, hyvät kainuulaiset,
Maakuntalauluilla tarkoitetaan usein jotain historiallista. Harva ajattelee, että maakuntalaulut voisivat olla osa ajankulua ja omalta osaltaan osoittaa käytännössä sitä kehitystä, jota alueet elävät todeksi.
Nälkämaan laulu kuvaa monen muun maakuntalaulun tavoin alueensa luonnonkauneutta ja erityisesti kainuulaisten sisukkuutta, taistelutahtoa ja isänmaanrakkautta. Nälkämaan laulu on Suomen tunnetuimpia – ellei tunnetuin – maakuntalaulu. Osasin itsekin sen ulkoa ennen, kuin muutin maakuntaan ja minusta tuli kainuulainen.
Maakuntalaulut olivat aikansa tuote ja niitä levitettiin kansan keskuuteen laulamalla niitä siellä, missä ihmiset kokoontuivat, esimerkiksi iltamissa. Olisi sääli, jos antaisimme maakuntalaulun painua vain osaksi suomalaista historiaa ja vain orastavan kansallistunteen aikakautta. On mielestäni sukupolvemme velvollisuus tuoda maakuntalaulut nykypäivään ja osaltamme huolehtia siitä, että ne tunnetaan edelleen ja että ne leviävät siellä, missä ihmiset nykyään luontevasti kokoontuvat musiikin äärelle – ennen muuta siis digitaalisessa maailmassa.
Ja hyvät ystävät,
Juuri siitä on kyse tässä tuoreimmassa Nälkämaan laulun versiossa. Perinteen kunnioittamisesta ja tähän päivään tuomisesta. Sen levittämisestä nykyisten sukupolvien keskuuteen siellä, mistä he musiikkia etsivät eli netistä. Kappale on ladattu YouTube-palveluun kolme kuukautta sitten, sen jälkeen se on nähty ja kuultu lähes 160 000 kertaa. Aika monet iltamat olisi tuota määrää varten saanut kutsua koolle.
Nyt kuulemamme versio on sinfonista metallia ja kertoo monella tavalla tästä ajasta, jossa elämme ja jossa Kainuun on löydettävä tiensä kohti tulevaisuutta. Tietenkin on niin, että musiikkisuuntauksena jo tuo sinfoninen metalli on itsessään nykyajan edustaja ja taiteilijat, jotka videolla näimme, ovat tämän hetken seuratuimpia – kaikki heistä muuten myös Suomen rajojen ulkopuolella, jopa maailmanlaajuisesti.
Tuo versio kertoo meille kuitenkin myös todella paljon enemmän kuin pelkästään musiikillisen tulkinnan. Se rohkaisee meitä monella tavalla asennoitumaan tulevaisuuteen vailla ennakkoluuloja, samalla omiin juuriin vahvasti luottaen.
Hyvä maakuntajuhlaväki,
Miltä Kainuun tulevaisuus sitten näyttää? Vastaus on, että juuri siltä, miltä haluamme itse sen näyttävän ja minkä eteen olemme valmiita tekemään yhdessä lujasti töitä. Oma väitteeni on, että Kainuun tulevaisuus näyttää nyt vahvemmalta kuin pitkään, pitkään aikaan. Miksi näin?
Laajassa kuvassa maailma katsoo nyt pohjoiseen. Yksi pääsyistä on tietenkin ikävä, kun Venäjä palautti itsensä vaarallisten ja sotaan valmiiden maiden joukkoon. ”Miekkaa jos tarvis, tartutaan vaan.” Kuten Ilmari Kianto alun perin ilmeisesti kirjoitti. ”Puolesta hengen ja heimon ja maan!” on jälleen valitettavan ajankohtaista.
Sen lisäksi, että turvallisuus syntyy pohjoisesta, katseet kääntyvät tänne muistakin syistä. Maailman taloutta hallinnut globalisaatiokehitys on vahvasti murroksessa. Mannertenväliset toimitusketjut eivät toimineetkaan, kun maailma kohtasi kriisejä koronan ja heti sen perään Venäjän hyökkäyssodan myötä.
On syntynyt uusi geopolitiikan aika ja se on herättänyt päättäjät erityisesti Euroopan eri maissa pohtimaan riippuvuussuhteita valtioiden välillä. Maiden välisten tiiviiden taloussuhteiden kautta onnistuttiin menneinä vuosikymmeninä ylläpitämään rauhallista tilannetta varsin laajassa osassa maailmaa. Nyt tilanne on kuitenkin valitettavasti erilainen. Ja siksi erityisesti läntinen maailma joutuu miettimään keskinäisriippuvuuksia uudelleen.
Epävarmuuksien lisääntyminen on kääntänyt voimakkaasti myös eurooppalaisen politiikan suuntaa parin viime vuoden aikana. EU:ssa on ryhdytty puhumaan strategisesta autonomiasta, eli käytännössä unionin kyvystä irrottautua haitallisista riippuvuussuhteista. Sekä korona-aika että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan paljastivat, että monien talouden kannalta täysin olennaisten hyödykkeiden toimitusketjujen ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden osalta Eurooppa on ollut aivan liian riippuvainen maanosan ulkopuolisista maista.
Miksi Kainuussa kannattaa olla kiinnostunut tästä eurooppalaisen politiikan käänteestä? Siksi, että maailmantalouden keskinäisriippuvuuksien mahdollinen purkautuminen tarkoittaa käytännössä monien arvoketjujen palaamista maailmalta paikallisiksi.
Esimerkiksi akkujen, aurinkopaneelien ja muun puhtaan teknologian kysyntä kasvaa nyt voimakkaasti, ja tähän vastaamiseksi tarvitaan runsaasti erilaisia raaka-aineita. Kainuu on kaivosmaakunta. Kaivannaistoiminnalla ja jatkojalostuksella on suuri merkitys maakunnan taloudelle. Euroopan pyrkimykset kohti omavaraisuutta kriittisten raaka-aineiden osalta tukee siis suoraan muun muassa Kainuun näkymiä. Sama nähdään monilla muilla toimialoilla ja erityisesti luonnonvaroiltaan rikkaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueella.
”Nosta jo rintaasi maausko uus.”, uskolle Kainuun vahvaan tulevaisuuteen ja uuden sadon kypsymiseen kuin maanviljelijällä kevätpellon reunalla konsanaan – sille uskolle on nyt Kainuussa vahva pohja.
Hyvä maakuntajuhlaväki,
Kun Osuuspankki-ryhmä toukokuussa julkisti uutisen, jonka mukaan Kainuun talous kehittyy Suomen maakunnista parhaiten, moni hieraisi silmiään. Minusta siinä ei juurikaan ollut yllättävää, maakunnan kehitysluvut ovat olleet julkisesti tiedossa jo pitkään. Itsekin niitä tarkasti kävin läpi, kun hain maakuntajohtajan tehtävää reilu vuosi sitten.
Kainuuta on kehitetty menneinä vuosina ja varmaan voi sanoa menneen reilun vuosikymmenen aikana oikein – jopa oppikirjamaisen hyvin. Maakunnassa on useita myönteisesti – ja vähän eritahtisesti – kehittyviä kärkitoimialoja, jotka yhdessä muodostuvat Kainuun taloudelle terveen pohjan. Yhden kortin varaan heittäytyminen olisi ollut riski, onpa kyse mistä tahansa teollisuudenalasta tai vaikkapa kansainvälisen yhteistyön suunnasta. Useampi kärkitoimiala ikään kuin kannattelee toinen toistaan, kun talouden suhdanteet väistämättä lyövät eri aloilla eri tahtiin.
”Maamies, muista, miss’ onnesi on”. Talouden vahva perusta lepää ilman muuta Kainuun valtavissa luonnonvaroissa. Biotalous ja kaivannaisala, mutta myös esimerkiksi matkailu ovat kainuulaisesta maaperästä ja luonnosta erottamattomia. Kaikilla näillä toimialoilla on edelleen valtavat kasvun mahdollisuudet ja Kainuun kannattaa tukea niiden kehitystä.
Maailma katsoo uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen perään – se kaikki juuri on biotaloutta. Kainuu on metsien maakunta, puuta riittää meille säilytettäviksi luontokohteiksi, erilaisiksi puutuotteiksi ja marjojen kasvualustaksi. Ruuantuotanto on edelleen merkitykseltään korvaamaton koko laajan ja maaseutumaisen Kainuun elinvoiman tuojana. Uusiutuva energia osana biotaloutta nostaa joka hetki arvoaan.
Kainuun matkailu on jo nyt jättiläisen luokassa – ja silti sen kehitysmahdollisuudet ovat valtavat. Kainuu on ympärivuotinen kohde kauniin luontonsa sekä esimerkiksi runsaiden kulttuuri- ja liikuntapalveluidensa ansiosta ja siksi suomalaisten suosikkikohde. Me voimme olla myös kansainvälisten matkailijoiden suosikkikohde ja siihen meidän on yhdessä ja yhteistyössä tähdättävä.
Jo aiemmin mainittu turvallisuus on nyt koko maailman huulilla. Liittyessään Natoon Suomi otettiin vastaan puolustusliittoon turvallisuuden tuottajana. Kainuu on prikaatimaakunta, myös me olemme turvallisuuden tuottajia. Turvallisuus voi sekin toimia meille tulevaisuudessa myös elinkeinojen pohjana. Haastavassa ajassa voi nähdä myös mahdollisuuksia.
Hyvä juhlaväki,
Aika moni seutu- tai maakunta on kokenut rakennemuutoksen järistykset ja lopulta menettänyt elinvoimaansa. Olen todella usein miettinyt mielessäni hetkeä, kun Ilmari Kianto kirjoitti säkeen ”Meidän on uudesta luotava maa”. Aivan kuin hän olisi kirjoittanut sen rohkaisuksi kainuulaisille vasta noin sadan vuoden päähän.
Viimeisten parin vuosikymmenen aikana Kainuu on nimittäin aivan uskomattomalla tavalla uudesta luotu. Ensin nousi peliala. Jos olette joskus kuulleet sanottavan, että korkeakoulutus on aluekehityksen moottori, niin peliala Kajaanissa ja Kainuussa on siitä oiva esimerkki.
Sitten tuli varsinainen positiivinen rakennemuutos, kun paperitehdas uudelleen syntyi tulevaisuuden datakeskukseksi, joka pitää sisällään Euroopan nopeimman supertietokoneen ja joka on nyt muodostumassa yksityisten toimijoiden datakeskusten merkittäväksi keskittymäksi. En tohdi nimitellä merten taa menijöitä tai heitä, joilta ehkä usko on matkan varrella loppunut, mutta sen sanon, että harvassa maakunnassa rakennemuutos on saanut niin myönteistä lopputulosta kuin Kainuussa on käynyt. Siitä osoituksena on jo pelkästään se, että Renforsin rannassa Kajaanissa on nyt enemmän työntekijöitä kuin silloin, kun siellä pyöri paperitehdas.
Arvoisa maakuntajuhlaväki,
Mitä Kainuu tarvitsee nyt, jotta menestys voi vahvistua ja vielä vain laajentua Kainuussa? Minun vastaukseni on, että Kainuu tarvitsee sähköä, naisia ja itsetuntoa.
Sähköä siksi, että kaikki – siis kaikki – teollisen mittakaavan investoinnit syntyvät sinne, missä on tarjolla uusiutuvista raaka-aineista tuotettua sähköä. Kainuussa kannattaa tuottaa kaikkia niitä energiamuotoja, joita saamme tänne kohtuudella alueella sovitettua. Vesivoimaa täällä jo on, tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tarvitaan lisää ja puun jalostamisen sivuvirrat pitää hyödyntää energiaksi. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös vetyä.
Uusiutuva energia voi eri muodoissaan tuottaa kasvua tasapuolisesti Kainuuseen, se on elinkeino, jonka ei tarvitse keskittyä. Ja uusiutuvaa energiaa kannattaa tuottaa, koska se tuo mukanaan myös muita investointeja ja liiketoimintaa. Sähkön saatavuus ratkaisee maakuntien ja itse asiassa eri maiden välisen talouskilpailun. Kainuun on pärjättävä siinä kilpailussa.
Ja sitten Kainuun on pärjättävä kilpailussa naisista. Täällä nuorten naisten ja nuorten miesten välinen epätasapaino on maakuntatasolla yksi maan suurimpia. Tämän kehityksen kääntäminen vaatii, että kehitämme määrätietoisesti myös sellaisia kärkitoimialoja, jotka tarjoavat naisia kiinnostavia työpaikkoja sekä koulutus- ja uramahdollisuuksia. Tarvitaan myös vetovoimainen asuinympäristö.
Tämänkään osalta Kainuussa ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Poikkeuksellisen vahva kulttuuriala sekä liikunnan ja hyvinvoinnin kokonaisuus ovat erinomainen pohja lähteä kehittämään myös naisia entistä enemmän houkuttelevaa maakuntaa. Samalla tietenkin muistaen, että esimerkiksi kainuulaisella kulttuurilla on valtava itseisarvo tälle maakunnalle muutenkin. Kulttuuri on pohja kaikelle, mitä Kainuu on.
Hyvinvointi on muuten osa tämän maakuntajuhlan teemakokonaisuutta. Hyvinvointi voi olla meille kasvunala ja siihen panostaminen kaikissa Kainuun kunnissa parantaa merkittävällä tavalla maakunnan vetovoimaa. Kainuulaisten hyvinvoinnin eteen erilaiset seurat ja yhdistykset tekevät korvaamatonta työtä, on ilo, että maakuntajuhlassa pääsemme muistamaan ja palkitsemaan myös niiden toimintaa.
Kolmanneksi totesin, että tarvitsemme itsetuntoa. Maakuntalaulun peräänkuuluttamaa ryhtiä Kainuussa ja kainuulaisissa on kyllä, nyt tarvitsemme vielä enemmän uskoa siihen, mitä voimme olla ja sen näkemistä, mitä meillä jo on. Asukasmäärältään Suomen toiseksi pienin maakunta, jossa on yksi maailman nopeimmista supertietokoneista, Euroopan johtavaa kaivannaisteollisuutta, suomalaisten suosituimpia matkailukohteita ja tämän maan rakentanutta kulttuuria. Näiden äärellä sopii röyhistää välillä rintaakin.
Itsetuntoa ja rinnan röyhistämistä tarvitaan, koska meidän on pystyttävä kääntämään ensin oma puheenparsi maakunnasta, jotta uutisointi ja mielikuvat maakunnasta voivat muuttua entistä myönteisemmiksi. On totta, että Kainuun kehitys ei aina ole ollut positiivista ja sen myötä maakunnasta kertovat uutiset olivat pitkään lähes pelkästään negatiivisia. Nälkämaasta lähdettiin pois ja maakuntaan jääneet kärsivät työttömyydestä. Nyt Nälkämaan laulu soi menestyksen nälkää, tarvitsemme työvoimaa ja uusia yrittäjiä – Kainuussa on paljon aineksia myönteisiin uutisiin. Mielikuva maakunnan ulkopuolella kääntyy kuitenkin vasta, kun itse kukin sitoudumme ylväästi kertomaan Kainuusta positiiviseen sävyyn. Yksi myönteinen asia Kainuusta joka päivä – olisiko se jopa yhteisen haasteen paikka?
Arvoisa maakuntajuhlaväki,
Meidänpä vapautta vaarat on nää.
Nälkämaan laulun uusi versio otti vapauden yhdistää modernia ja perinteistä ja lopputuloksena oli upea, paljon Kainuun maakunnan aluetta laajemmin kiinnostava nykyaikainen kappale.
Minulle tuolla uudella Nälkämaan laulun versiolla on muuten vahva henkilökohtainen merkitys. Kun tuo versio toukokuun alussa julkaistiin ja kuulin sen yksin kotona ensimmäistä kertaa, liikutuin ja herkistyin, kun olin siitä niin valtavan ylpeä. Tuo ylpeyden tunne osoitti minulle itselleni, että minulle oli syntynyt vahva tunneside Kainuuseen. Koin olevani osa tätä maakuntaa. Muistan tuon hetken aina.
Voimme jokainen ammentaa tuosta veriosta itsellemme. Annetaan kainuulaisten vaarojen innoittaa meitä kaikkia ottamaan vapaus luoda vuorollamme Kainuusta jotakin uutta.
Kainuu kantaa kyllä. Kun vain itse kukin annamme maakunnalle positiivisen puheen kautta nosteen.
Kiitos! Hyvää maakuntajuhlaa kaikille!
