Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkajärjestelmien sekä tietoverkkojen kehittäminen parantaisi saavutettavuutta ja pohjoisten maakuntien kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, todetaan tuoreessa selvityksessä. Kainuun liiton ja WSP Finland Oy:n toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin erityisesti tavara- ja raaka-ainekuljetusten siirtämistä maanteiltä rautateille, liikenteen uusia energiaratkaisuja sekä älyteknologian luomia mahdollisuuksia liikenteen kehittämisessä.
– Saavutettavuus on Barentsin alueen valtioille erittäin tärkeää, sillä ne sijaitsevat kaukana kansainvälisiltä markkinoilta. Saavutettavuutta voidaan parantaa liikenne- ja logistiikkajärjestelmiin ja tietoverkkoihin liittyvillä ratkaisuilla, sanoo yksikönpäällikkö Jarkko Rantala selvitystyön tehneestä WSP Finlandista.
Selvitys valmistui Kolarctic-ohjelman Barents Region Transport and Logistics -hankkeessa, jota johtaa Kainuun liitto ja jonka WSP Finland Oy toteutti yhdessä Korkia Oy:n kanssa. Siinä laadittiin tiekartta sille, miten Barentsin alueella päästään kohti kilpailukykyisempää ja saavutettavampaa toimintaympäristöä. Selvityksen pohjalta liikenne- ja logistiikkatyöryhmät eri hallinnon tasoilla ja alueilla voivat muodostaa työohjelman itselleen ja vaikuttaa Barentsin alueen kilpailukyvyn kehittämiseen globaaleilla markkinoilla.
– Tiedon jakaminen, yhteiset tavoitteet ja toimenpiteiden keskinäinen koordinaatio ovat avainasemassa positiivisen kehityksen aikaan saamisessa. Barentsin alueeseen ja arktisuuteen liittyy useita eri tason työryhmiä ja neuvostoja, jotka voivat viedä asioita eteenpäin yhdessä alueiden toimijoiden kanssa. Siinä tarvitaan aluetason, kansallisen tason ja rajat ylittävää yhteistyötä, projektipäällikkö Jussi Huotari Kainuun liitosta toteaa.
Kuljetukset tieverkolta rautateille ja vesiteille – Laurila-Tornio-radan sähköistäminen avaa uusia mahdollisuuksia
Euroopan unionin alueella on tavoitteena lisätä intermodaalikuljetuksia sekä rautatie- ja vesitiekuljetuksia erityisesti ympäristösyistä. Selvityksessä korostetaan, että tavara- ja raaka-ainekuljetusten kuljetusketjujen tulee kuitenkin olla palvelutasoltaan ja kustannustehokkuudeltaan asiakkaan tarpeiden mukaisia. Kuljetusmuodon valintaan vaikuttavat myös kuljetettavat tuotteet, niiden määrä ja infrastruktuurin käytettävyys. Jos pitkänmatkan kuljetuksissa halutaan edistää siirtymää uudenlaisiin kuljetusmuotoihin, tarvitaan selkeää näkemystä tulevaisuuden logistisesta järjestelmästä sekä siitä, millaisilla infrastruktuurin ja palvelutarjonnan rakenteella siirtymä on mahdollista toteuttaa.
– Toimiakseen tehokkaasti, multimodaalinen kuljetusjärjestelmä edellyttää, että saatavilla on toimivia logistisia solmupisteitä, jotka tuottavat kuljetusketjuille selkeästi lisäarvoa. Barentsin alueen erityispiirteenä ovat pitkät etäisyydet ja poikittaiset rajat ylittävät kuljetusketjut. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisia kuljetusketjuja muodostuu rautatiekuljetuksiin, kun Suomen ja Ruotsin välisen ratayhteyden investoinnit vihdoinkin käynnistyvät Laurila-Tornio -radan sähköistämisellä, Rantala sanoo.
Barentsin alueen näkökulmasta Ruotsin ja Norjan rataverkot kuljetusjärjestelmineen toimivat erinomaisesti yhteen, samoin Suomen ja Venäjän välinen kuljetusverkosto. Suomen ja Ruotsin välisen ratayhteyden kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia rautatiekuljetusten palvelukonseptien kehittämiselle itä-länsi- ja etelä-pohjoinen-suunnassa.
Barentsin alueella tarvitaan kattavampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluverkosto ja lisää sähköautojen latauspisteitä
Uusiutuvat polttoaineet ja sähkön käyttö liikenteessä yleistyvät myös Barentsin alueella. Tämä edellyttää sitä, että lataus- ja jakeluverkkoa olisi laajennettava alueella tuntuvasti. Jakeluverkoston kehittäminen on kuitenkin haastavaa pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi. Toisaalta Barentsin alue on suuri energiantuottaja. Tulevaisuudessa siellä on mahdollista nesteyttää esimerkiksi maakaasua ja biokaasua. Barentsin alueella on myös useita suurteollisuuden alueita, jotka mahdollistavat e-fuel-ratkaisujen käytön tulevaisuudessa.
Esimerkiksi Norjassa on kattava sähkölatausverkko, vaikka pitkät etäisyydet ja harva asutus tuovatkin haasteita.
– Kun on visio ja tahtotila, mielenkiintoisia asioita voi tapahtua. Kaksi maailman suurinta kuorma-autonvalmistajaa ovat kehittäneet vetyteknologiaa raskaan liikenteen tarpeisiin ja vedystä odotetaankin raskaan kaluston merkittävää käyttövoimaa tulevaisuudessa, Rantala toteaa.
Selvityksessä tarkasteltiin eri käyttövoimien näkymiä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, niiden nykyistä käytettävyyttä Barentsin alueella sekä alan investointinäkymiä. Kehittämistyön yksi haaste on, että Barentsin alueen eri mailla on omat liikennejärjestelmäsuunnitelmansa ja energiastrategiansa.
– Barentsin alueella onkin syytä sovittaa näitä eri näkökulmia yhteen ja nostaa yhteiseen keskusteluun rajat ylittävien ratkaisujen merkitys. Selvitystyön taustaksi toteutetut työpajat onnistuivat erinomaisesti, ja niissä nousi esiin uudenlaisia näkymiä siihen, miten liikenne- ja kuljetusjärjestelmää voidaan kehittää Barentsin alueen eri osissa, Huotari sanoo.
Älyteknologiasta vauhtia Barentsin alueen teiden talvikunnossapitoon – tietoverkkojen kattavuutta kehitettävä
Barentsin alueella on eri hankkeissa pilotoitu ja testattu automaattiajamista, paikannusteknologioita, liikenteen ohjaamista sekä raskaan liikenteen tulevaisuuden ratkaisuja ja tiesääasemia. Olemassa olevia teknologioita hyödynnetään jo jonkin verran. Selvityksessä kuitenkin havaittiin, että älyteknologioita olisi mahdollista hyödyntää järjestelmällisemmin liikenne- ja kuljetusratkaisujen kehittämisessä.
Barentsin alue on laaja, joten esimerkiksi talvikunnossapidossa on haasteita vastata teollisuuden toimitusketjujen suuriin kuljetusvirtoihin ja erilaisten raaka-aine ja lopputuotekuljetusten vaatimuksiin. Älyteknologian avulla tieolosuhteista on mahdollista saada täsmällistä tietoa, jota voidaan hyödyntää kuljetusketjujen ennakoinnissa.
– Tällöin esimerkiksi teiden talvihoito voidaan kohdistaa nykyistä tarkemmin myös alemman hoitoluokan tieverkolle, jolla on paljon tavara- ja raaka-aineliikennettä. Laadukas talvikunnossapito edistää myös tierakenteen kestävyyttä, mikä on nykyisten niukkojen investointiresurssien aikana yksi tärkeä näkökulma, Rantala sanoo.
Älyteknologian käyttö edellyttää kattavia dataverkkoja Barentsin alueella. Reaaliaikainen ohjaus ja tiedonsiirto ovat eri liiketoiminnoille ja toimitusketjuille elintärkeitä, joten puutteet tietoverkkojen kattavuudessa heikentävät niiden operointi- ja kehittämismahdollisuuksia.
Raportti (englanninkielinen) :
https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2021/06/Barents_case_studies_report_tiny.pdf
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Jussi Huotari, Kainuun liitto, BRTL-hanke, puh. 044 410 0731, jussi.huotari@kainuunliitto.fi
Yksikönpäällikkö Jarkko Rantala, WSP Finland, puh. 040 487 0716, jarkko.rantala@wsp.com