Kainuun lentoliikenteellä ja kansainvälisellä matkailulla on vahva keskinäisriippuvuus. Tämän on todistanut korona-ajan jälkeen tapahtunut kehitys Pohjois-Suomessa: kansainvälinen matkailu ja sen myötä lentoliikenne ovat nopeasti kasvaneet Lapissa ja Kuusamossa. Kainuu taas menettää näitä asiakkaita muille alueille, sillä lentoyhteydet eivät toimi kv. matkailijan tai matkanjärjestäjän näkökulmasta.
Markkinaehtoinen lentoliikenne Kainuun tavoitteena
Kainuun lentoliikenteen jatkuvuus on taattu ostopalveluina huhtikuuhun 2024 saakka. Kajaanin lentoliikenteen kasvu ja täyttöasteet ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, mutta nykyinen lentotarjonta on suppeaa eikä mahdollista kv. matkailun kasvua. Tätä ongelmatiikkaa tarkastelin blogissani alkuvuodesta: https://kainuunliitto.fi/blogi/miten-kainuuseen-pysyva-markkinaehtoinen-lentoliikenne/ Tuolloin tavoitteemme oli varmistaa lentoliikenteen ostopalvelut huhtikuuhun 2024. Se onnistui, vaikka vaati jälleen paljon taustatyötä. Nyt haemme hallitusohjelmaan kirjausta, joka mahdollistaisi ostopalveluliikenteen sellaisille lentoasemille, joille markkinaehtoista liikennettä ei synny.
Selkeä tavoite – edellä kerrotusta huolimatta – on: Kainuuseen on saatava varmistettua markkinaehtoinen reittiliikenne sekä kv. matkailua tukevaa charter- ja suoria lentoyhteyksiä.
Kainuun liitolla monta roolia matkailussa
Kainuun liitolla on kv. matkailun kehittämisessä useita rooleja, joiden kautta voimme vaikuttaa matkailualan kehitykseen ja kansainvälistymiseen. Nyt tälle on tunnistettu tarve. Kainuun liiton keskeiset roolit ja vaikutusmahdollisuudet ovat:
- Kainuu-ohjelmassa matkailu on yksi kärkitoimialoista ja Kainuun liiton lakisääteisiin tehtäviin kuuluu elinkeinojen kehittäminen
- Kainuun liitto koordinoi rakennerahastorahoitusta maakunnan yhteistyöryhmän kautta ja on itse keskeinen hankerahoittaja
- Kainuun liitto on Visit Finlandin sopimuskumppani Lakeland-suuralueyhteistyössä ja rahoittaa Arctic Lakeland -yhteistyön operatiivista toimintaa Kajaanin ammattikorkeakoulun toteuttamana
- Kainuun liitto toteuttaa mainetyötä ja aluemarkkinointia, johon keskeisesti kuuluvat Arctic Lakeland tuotemerkki ja domain, jotka ovat liiton hallussa sekä
- Kainuun liitto rahoittaa myös lentoliikenteeseen liittyviä kehittämishankkeita, jotka liittyvät matkailulliseen saavutettavuuteen.
Vuonna 2020 Arctic Lakeland starttasi – koronakriisi hyydytti tavoitteet
Kainuu lähti kansainvälisille markkinoille Arctic Lakeland’in brändillä. Kainuun yhteinen kansainvälisen matkailun brändi, Arctic Lakeland, lanseerattiin tammikuussa 2020 Matkamessuilla ja Saksan Grüne Wochella. Kainulaisten matkailualueiden yhteisosasto oli näyttävä ja yhtenäinen.
Tahtotila kv. markkinointiin Vistit Finlandin kanssa oli syntynyt parin edellisen vuoden aikana lähtien Kainuun esiintymisestä Visit Finlandin kumppanina Brysselin joulutorilla joulukuussa 2018. Kainuun matkailu oli ollut pitkään 90 %:sti kotimaisten matkailijoiden varassa. Olimme panneet merkille, että Lapissa matkailun kasvu on tullut kansainvälisistä kävijöistä ja ulkomaalaisten osuus oli Lapissa peräti puolet yöpyjistä. Kainuu siis lähti yhteistyössä Visit Finlandin kanssa tavoittelemaan pitkäjänteisesti kansainvälistymisen kehityspolkua. Ajateltiin, että 10 vuoden kuluessa voisimme saavuttaa tason, jolla Lappi oli ja johon se tarvitsi noin neljän vuosikymmenen työn.
Myös maakuntakuvatutkimuksen tulokset antoivat vahvan tiedollisen pohjan maakuntakuvan kirkastamiseksi. Kainuun positiiviset mielikuvat liittyivät erityisesti luontoon ja sitä kautta matkailun ja vapaa-ajan viettoon alueellamme. Kainuussa oli myös kansallisesti tunnettuja matkailubrändejä kuten Vuokatti tai Hossa. Sitä vastoin Suomen ulkopuolella Kainuu ja monet muutkin maakunnat ja matkailualueet ovat lähes tuntemattomia. Oli siksi järkevä valinta luoda Kainuun ja Suomen matkailuvetovoimaa yhteistyössä. Visit Finlandin Suomi-kuvan mukainen matkailualuejako Helsinki, Lappi, Järvi-Suomi ja rannikko/saaristo oli Kainuun näkökulmasta toimiva.
Koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat järkyttäneet Kainuun kv. matkailun tilanteen. Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset Kainuussa suurimpien lähtömaiden mukaan vuosilta 2015 – 2022 (https://t.co/Xxgv5eDnIe) osoittaa kuinka dramaattisesti Kainuun kv. matkailun määrä on vähentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana. Venäjä ja Ukraina olivat suurimmat lähtömaat ennen korona-aikaa. Tulevaa kasvua on haettava uusista suunnista, erityisesti Keski-Euroopasta.
Nyt on kirkastettava tavoitteet
Kainuun liiton tavoitteena on vahvistaa alueellista yhteistyötä matkailun ja saavutettavuuden kehittämiseksi niin, että Kainuu näkyy uskottavana kansainvälisenä matkailu- ja sijoituskohteena sekä markkinaehtoisen lentoliikenteen kohdealueena. Omien rooliensa ja kuluvan vuoden talousarvion puitteissa liiton toimintaa voidaan suunnata seuraavasti:
- Vahvistetaan maakunnallista yhteistyötä alan kehittäjien ja avainyritysten kanssa Kainuun liiton kuntakierroksen sekä käynnissä olevien matkailu- ja lentoliikennehankkeiden kautta.
- Vahvistetaan yhteistyötä Visit Finlandin kanssa matkailun kv. markkinoinnissa eli Arctic Lakeland -yhteistyössä, johon haetaan jatkossa lisää paikallisia sitoutuneita kumppaneita ja
- selkeytetään Kainuun liiton roolia Arctic Lakeland -toiminnassa, sekä
- käynnistetään matkailualan kehitystä ohjaavan yrityslähtöisen matkailustrategian valmistelu; osallistava prosessi toteutetaan elokuusta 2023 alkaen.
- Käynnistetään investointien houkuttelu Kainuuseen, matkailuala erityiskohteena.
Näiden toimenpiteiden ohjaamiseksi Kainuun liitto perustaa strategisen ohjausryhmän kuultuaan kuntia, matkailualueita ja -avainyrityksiä. Kuntakierroksen lisäksi asiakokonaisuuden valmistelua varten järjestetään yhteiskokouksia mm. käynnissä olevien hankkeiden kesken sekä lentoliikenteen keskeisten sidosryhmien kanssa. Finavian edustajien ja kainuulaisten sidosryhmien kesken järjestetään tapaaminen 17.5.2023. Matkailustrategiatyön käytännön läpivientiä varten hankittavan konsultoinnin kilpailutuksen valmistelu aloitetaan. Yrityslähtöisen matkailustrategian tulisi valmistua loppuvuodesta 2023.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja