Viime kesänä valtiosihteeriryhmän työskentelyllä alkanut Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen tähtäävä työ jatkuu nyt TEM:n johdolla kehittämisvision valmistelulla. ”Tavoitteena on laatia itäisen Suomen elinvoimaa ja yhteisiä strategisia tavoitteita vahvistava kehittämisvisio.” Valmistelu käynnistyi elinkeinoministeri Mika Lintilän koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa Helsingissä. Pyöreän pöydän keskustelu 24.11.2022 toimi lähetekeskusteluna kysymykseen, millä eväillä tulevaisuuden kestävää kasvua rakennetaan. Keskustelut jatkuvat eri tilaisuuksissa vuoden vaihteen yli. Ministeri korosti vision lisäksi esityksiltä konkretiaa.
Taustana TEM:n toimeksianto pohjautuu Ukrainan sodan heijastusvaikutuksiin
Valtiosihteerityöryhmä selvitti kesän 2022 aikana toimenpiteitä, joilla itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Taustalla oli havainnot Venäjän hyökkäyssodan kielteisten seurannaisvaikutusten kohdentumisesta erityisesti itäiseen Suomeen, rajakuntiin ja -maakuntiin. Työryhmän loppuraportti julkaistiin budjettiriihen yhteydessä 1.9.2022. Yksi raportin suosituksista oli, että itäiselle Suomelle on luotava yhteinen kehittämisvisio yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä. Itäisen Suomen elinvoimaa lisäävien toimien tavoitteena on osaltaan koko Suomen elinvoimasta, kilpailukyvystä ja turvallisuudesta huolehtiminen.
Ymmärrys itäisen Suomen asemasta rajamaana on oleellinen
Pitkähkön rauhallisen ajanjakson jälkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan on palauttanut mieliimme myös tärkeät historian ja maantieteen perusasiat. Sodat ja rajamuutokset ovat vaikuttaneet dramaattisesti Itä-Suomeen läpi historian. Sodat on käyty Itä-Suomessa. Itä-Suomen vauraimpia alueita on menetetty. Ihmiset ja yritykset ovat kärsineet sotien suorista seurauksista; pahimmillaan rajaseudun asukkaat ovat menettäneet kotinsa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sulki itärajan. Akuutit vaikutukset ovat osuneet Itä-Suomen matkailuun, kauppaan, metsäteollisuuteen ja konepajoihin. Venäläisten matkailu ja asiointi Suomessa on lähes loppunut. Venäjä vientimarkkinana on kadonnut sodan ja pakotteiden myötä vaikuttaen suhteellisesti eniten itäiseen Suomeen.
Vakaa ja turvallinen itäraja sekä kehittyvä ja hyvinvoiva Itä-Suomi on koko Suomen turvallisuuden näkökulmasta oleellinen.
Elinvoimaa itäiseen Suomeen syntyy investoinneilla
Elinvoimaisten alueiden menestystekijöitä ovat yksityisten yritysten tekemät investoinnit, niiden luomat työpaikat ja niistä syntyvä tulotaso. Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisen kannalta ikävä havainto on se, että Itä-Suomen maakunnissa investointiaktiivisuus on ollut (2010-luvulla) asukasta kohden laskettuna alhaisempi etelä- ja länsirannikon ja useiden sisämaan maakuntiin verrattuna.
Pyöreän pöydän tilaisuudessa 24.11. vuorineuvos Mikko Helander kiteytti investointien merkityksen aluekehityksen perustekijänä. Hän toi esiin huolen, että myös koko Suomessa yksityisten investointien taso on ollut alle poistojen. Eli meidän teollinen rakenne rapautuu pikkuhiljaa ja menetämme kansainvälistä kilpailukykyä. Investointien varmistamiseksi julkisella vallalla on paljon keinoja: ylläpitää hyvää infrastruktuuria. Tehokkaat ja luotettavat kulkuyhteydet kaikilla kulkumuodoilla, sähkö- ja tietoliikenne, sääntelyn vähentäminen sekä yleinen turvallisuus koko yhteiskunnassa ovat asioita, joihin valtio poliittisin päätöksin voi vaikuttaa. Helander toi esille myös osaavat ja motivoituneet työntekijät sekä omistamisen ja yritystoimintaan sijoittamisen strategisen merkityksen.
Tarvitaanko erityistalousalue?
Itä-Suomen erityispiirteet on huomioitava kansallisessa päätöksenteossa. Se on edellytys, jolla luodaan ihmisille ja yrityksille mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa – ja turvata itäisen Suomen elinvoima. Näin Helander kiteytti esityksensä ja toi esille, että kansainvälisesti on paljon esimerkkejä, joissa valtiot ovat perustaneet talouskehityksen vauhdittamiseksi erityisalueita. Itä-Suomen tapauksessa olosuhteet sellaiselle täyttyisivät.
Uusia ratkaisumalleja peräänkuulutettiin myös ministeriön toimeksiannossa visiotyölle: ”Ajankohtainen talous- ja turvallisuustilanne edellyttää uudenlaista ajattelua ja itäisen Suomen voimavarojen tunnistamista yhtä maakuntaa laajemmassa kuvassa. Visiotyössä muun muassa pureudutaan keinoihin, joilla voitaisiin parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja vahvistaa osaavan työvoiman saatavuutta”. Raja-alueiden huomioon ottaminen niin kansallisessa kuin EU-tason päätöksenteossa vaatii nykytilanteessa turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden nostamista ratkaisujen kohteiksi. Samalla on hyvä muistaa, että EU:n alue- ja koheesiopolitiikassa Itä- ja Pohjois-Suomi jo muodostaa erityisalueen, jolla harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien muodostamien pysyvien kehityshaittojen vuoksi on Suomen liittymissopimuksessa tunnistettu asema.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
—
Lisätietoja:
https://tem.fi/itaisen-suomen-kehittamisvisio
https://tem.fi/tapahtumat/2022-12-12/itaisen-suomen-visiotyo-vision-suuntaviivat