Kainuun liiton toimintaa ohjaavat poliittiset päätöksentekijät; maakuntavaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä hyväksyy liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuosibudjetin. Ennen sitä asiakirja käy läpi laajan valmisteluprosessin paitsi päätöksentekoelimissä ja viraston sisällä erityisesti kuntakierroksella. Taustalla vaikuttavat myös EU:n ja valtakunnalliset politiikkalinjaukset sekä toiminnasta saatu palaute. Maakuntavaltuusto käsittelee Kainuun liiton suunnitelmat joulukuun kokouksessaan.
Kainuu-ohjelma, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt, on Kainuun liiton oman toiminnan strateginen kehys (katso kuva alla). Kainuu-ohjelman painopisteistä osaamisen (elinkeinojen kehittäminen), saavutettavuuden sekä maakuntakuvan ja kansainvälistymisen linjaukset ovat Kainuun liiton toiminnan kehittämisen ydinasioita. Kainuu-ohjelman hyvinvointitavoite on laajasti maakunnan toimijoiden yhteistyössä toteutettava ja on erityisesti Kainuun soten ja kuntien vastuulla.
Kainuun aluekehityksen tilannekuva, jota seurataan ja ennakoidaan jatkuvasti, on keskeisenä perusta tulevan vuoden toiminnan kärjille eri painopisteillä. Kainuun talouskehitys on ollut poikkeuksellisen suotuisaa viimeiset viisi vuotta. Tulevaa kehitys- ja investointipotentiaalia on edelleen runsaasti olemassa. Kehityksen pullonkauloista akuutiksi ovat nousseet osaavan työvoiman saatavuus; saavutettavuuden ongelmat sekä riskirahoituksen puute.
On itsestään selvää, että koronakriisistä palautumisen ja uuden kasvun haaste näkyvät vahvasti vuoden 2021 aluekehittämisessä ja liiton toiminnassa. EU:n tulevan budjettikauden ratkaisujen rinnalle on tullut merkittävä EU:n panostus koronakriisin elpymis- ja palautumisvälineisiin ja oikeuden mukaisen siirtymän rahastoon.
Hallitusohjelma linjaa aluekehitystä laajassa mielessä. Käynnissä on myös suoraan maakunnan liittojen tehtäviin vaikuttavia lainsäädännön uudistamishankkeita kuten soteuudistus, aluekehitys-lain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset. Näistä ei odoteta suuria muutoksia maakunnan liittojen toimintakenttään, mutta vahvistuuko alueilta lähtevän ja valtion (ministeriöiden) näkökulma, on keskeinen kysymys. Monialaisen maakunnan mahdollinen jatkovalmistelu parlamentaarisen työryhmän jälkeen on avainasemassa.
Kainuun kunnat ovat Kainuun liiton omistajia ja kuntien kanssa käytävä neuvotteluprosessi (kuntakierros ja raamineuvottelut) linjaavat liiton toiminnan kehittämistä ja tulevan vuoden painopisteitä maakuntavaltuuston ja –hallituksen lisäksi. Kuntakierroksen perusteella kiteytettynä Kainuun liiton rooli nähdään erityisesti yhteistyöhön kokoavana toimijana samalla, kun sen tulee tunnistaa kuntien erilaisuus ja huomioitava niiden erityispiirteet!
Kuntakierroksen anti näkyy tässä toimintasuunnitelmassa. Mainetyö ja viestintäpäällikön toimen perustaminen saivat kunnilta varauksetonta kannatusta. Vahva viesti kunnilta oli myös kuntien markkinointi- ja viestintähenkilöiden osallistuminen mainetyön suunnitteluun ja toteutukseen, mikä vaatii mm. mainetiimin uudelleen organisointia. Mainetyö ja aluemarkkinointi ovat osa elinvoimatehtävää kunnissa ja maakunnassa. Mainetyön tavoitteena on lisätä alueen veto- ja pitovoimaa: asukkaiden, yritysten, opiskelijoiden, matkailijoiden ja investointien houkuttelemiseksi.
Edunajamisen yhteistyö nähtiin välttämättömänä ja sai osin myönteistä palautetta tämän vuoden toiminnan osalta. Edunajaminen on yhteistyötä vaikuttamiseksi lainsäädäntöön ja Kainuuta koskeviin suunnitelmiin, rahoitukseen ja toimintoihin. Kuntatalouteen ja siihen akuutisti liittyviin sote-/vos -rahoituksia koskeviin päätöksiin vaikuttaminen nousi erityisesti esille. Elinvoimatehtävät (elinkeinojen ja osaamisen kehittäminen, veto- ja pitovoiman lisääminen) ovat yhteisiä tavoitteita kuntien ja maakunnan kanssa. Kainuu-ohjelman valmistelussa tämä huomioidaan.
Hankerahoitus EAKR:n ja myös JTF:n, ReactEU:n ja kansallisen rahoituksen kautta on kuntien elinvoimatyölle keskeinen. Rakennerahastotehtävät (välittävä viranomainen) jatkuvat myös tulevalla ohjelmakaudella. Kainuun liitossa varaudutaan ohjelmasisältöjen kautta tuleviin muutoksiin (erit. oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja EU:n elpymisvälineen rahoitusten toimeenpanoon). Hallinto- ja valvontajärjestelmää (HVJ) uudistetaan ja vahvistetaan maakuntien välisellä yhteistyöllä.
Tuulivoimaan keskittyminen maakuntakaavatyössä koettiin erittäin tärkeäksi kunnissa. Liikenneasioihin vaikuttamisessa esillä oli mm. toteuttamisvalmiiden suunnitelmien (hankekortit) valmistelun tärkeys. Saavutettavuuteen kautta linjan on panostettava osana valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua. Kainuun lentoliikenteen palauttamiseksi markkinaehtoiseksi ensi vuoden ostopalveluliikenteen jälkeen on kova haaste koko Kainuulle.
