Koronaepidemian toiseen aaltoon Suomessa on varauduttu ns. hybridimallilla. Se perustuu laajaan testaustoimintaan tartuntojen havaitsemiseksi, altistuneiden jäljittämiseen ja eristämiseen jatkotartuntojen ehkäisemiseksi. Syksyn aikana Kainuuseen on kantautunut useampi tartuntarypäs, jotka on kuitenkin nopeasti saatu taltutettua. Keskeiset tekijät Kainuun menestykselle ovat olleet Kainuun maakunnallinen sote-organisaatio ja sopivan kokoinen maakunta, jossa pystytään nopeaan reagointiin ja tehokkaaseen viestintään.
Hybridimalliin sisältyy idea alueellisten rajoitusten käyttämisestä epidemiatilanteen kehityksen mukaisesti. Malli on pyritty ”kalibroimaan” kolmiportaiseksi: perustaso – kiihtymisvaihe – leviämisvaihe. Näille kullekin on alueilla valmisteltu näitä tilanteita vastaavat toimenpiteet. Haastavaa tämän mallin toteuttamiselle on viruksen nopea ja yllättäväkin leviäminen ja sitä kautta syntyvät alueelliset erot. Toinen haaste on organisaatioiden toimivallan asettamat rajat. Terveysviranomaisilla on luonnollisesti keskeinen rooli tartuntojen testaamisessa, jäljittämisessä ja karanteenien määräämisessä sekä sairastuneiden hoidossa. Epidemian leviämistä rajoittavat keinot sen sijaan jakaantuvat usealle organisaatiolle.
Viime viikkoina koronatilanne on huolestuttavan nopeasti pahentunut ja yhä useampi alue (sairaanhoitopiiri) on siirtynyt perustasolta kiihtymisvaiheeseen ja edelleen leviämisvaiheeseen. Kainuunkin tilanne paheni marraskuun lopussa niin, että olemme olleet kiihtymisvaiheen maakuntana. Pohjois-Pohjanmaa puolestaan on jo leviämisvaiheessa; aluksi tilanne paheni vain Oulun seudulla, mutta sittemmin laajemmin muuallakin maakunnassa. Rajoituksia on tämän myötä kiristetty eri puolilla maata. Kuitenkin valtakunnallisesti tarkastellen epidemian pahin alue on koko ajan ollut pääkaupunkiseutu. Edelleenkin siellä koko maan tartuntamääristä syntyy yli puolet ja sairaalakapasiteetti on äärirajoilla.
Kainuun ja Pohjois-Suomen sairaanhoitopiireissä on otettu käyttöön perinteisen koronatestauksen rinnalle pikatestit. Niiden etuna on tuloksen valmistuminen puolessa tunnissa kun PCR-menetelmällä se kestää noin vuorokauden. Tämä ajansäästö voidaan hyödyntää altistuneiden jäljittämisessä ja karanteenin asettamisessa. Virukselle jää mahdollisimman vähän aikaa levitä! Olen ihmetellyt, miksi Etelä-Suomen suuret ja vaikeamman koronatilanteen alueet eivät käytä nopeaa ja edullista pikatestausta.
Kainuun soten johdolla kokoontuvan COVID-19 johto- ja tiedotuskeskuksen kokouksiin saadaan koolle kattava joukko Kainuun soten, kuntien ja muiden sidosryhmien vastuupäättäjiä. Tämän ansiosta yhtenäinen tilannekuva ja yhdessä linjatut päätökset mahdollistavat nopeat, koordinoidut toimenpiteet ja johdonmukaisen viestinnän. Leviämisvaiheen aikana em. Kainuun ryhmä on toiminut ns. tehostetussa valmiudessa; käytännössä etäpalaveri on pidetty jokaisena viikonpäivänä. Mahdollisuus reagoida mahdollisiin yllättäviin taudin ilmaantuvuuksiin on siten ollut jatkuva. Onneksemme tätä mahdollisuutta ei ole tarvinnut viime päivinä hyödyntää. Jo lähes viikon aikana Kainuussa ei ole todettu uusia tartuntoja.
Viime kädessä epidemian leviämisen estää ihmisten vastuullinen käyttäytyminen. Pelkkä viranomaisten varautuminen ei siihen riitä. On ollut miellyttävää havaita, kuinka Kainuussa väestö on pääsääntöisesti hyvin omaksunut turvavälit, hygieniasuositukset ja nyt myös maskien käytön.
Hartaasti toivon, että vastuullisen toimintamme ansiosta voimme viettää Kainuussa rauhallista ja turvallista joulun aikaa!
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
Kainuun soten tiedotteet:
https://sote.kainuu.fi/index.php/uutiset/kainuussa-koronaepidemia-on-perustasolla-10-henkilon-kokoontumisrajoitus-ja-suositukset
Kainuun Sanomat 8.12.2020:
https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/koronaepidemia-palasi-kainuussa-perustasolle-kymmenen-henkilon-kokoontumisrajoitus-ja-varosuositukset-edelleen-voimassa-192483725/