Korona toi runsaasti lisätöitä Kainuun liiton toimintavuoteen 2020
Vuosi 2020 jää historiaan vuotena, jonka aikana ennakkosuunnitelmat menivät uusiksi ja asiat tapahtuivat toisin kuin oli suunniteltu. Kainuun liiton toimintaa pyrittiin mm. suunnittelu-, kehittämis- ja edunajamistehtävien osalta toteuttamaan suunnitelmien mukaan. Pääosin nämä saatiin toteutettua, vaikka osin muutettuina. Mutta tämän suunnitellun toiminnan rinnalle tuli paljon uutta ja ennakoimatonta työtä – syynä tietenkin koronapandemia ja sen vaikutukset.
Kainuuseen koronan vaikutukset tulivat yhtä aikaa viruksen kanssa. Maaliskuun puolivälissä, kun hallitus julisti Suomeen poikkeusolot, Finnair lopetti lentoliikenteen Kajaaniin. Tällöin myös Kainuun liiton toimintamalli muuttui hetkessä etätyöksi ja -kokouksiksi, matkustaminen lähes kokonaan loppui ja alkoi varsinainen digiloikka tietotekniikan hyödyntämisessä jokapäiväisessä työssä. Omassa työajan käytössä koronatilanteen seuranta, raportointi ym. tehtävät veivät viikoittain yhden työpäivän verran. Kainuun liiton vetämä, vapaaehtoinen maakunnallinen turvallisuusfoorumi sai uuden roolin, kun Suomeen julistettiin poikkeustila. Kainuun liiton ja sidosryhmien kanssa organisoiduttiin arvioimaan koronakriisin iskujen vaikutuksia ja loppukeväällä pohdittiin kriisistä selviytymisen keinoja ja käynnistettiin rahoitushaku koronavaikutusten lievittämiseen. Etämoodissa liitto toimi kesälomiin saakka.
Kesän aikana korona hellitti otettaan ja elokuulla palattiin toimistotyöhön. Vain muutama läsnäolokokous ja matka ehdittiin toteuttaa elokuulla mm. kuntakierros, kunnes Kainuuseen osui ensimmäinen koronarypäs. Kainuun liitossa uudistettiin etätyöohje niin, että sitä voidaan joustavasti soveltaa koronatilanteen muuttuessa Suomessa omaksutun hybridimallin mukaisesti. Alkusyksystä maakuntien liitot laativat alueilleen pikavauhtia selviytymissuunnitelmat, joissa kriisitoimenpiteiden lisäksi tarkasteltiin kriisistä toipumisen ja uuden kasvun tavoitteita. Kainuussa ohjelma hyväksyttiin 12.10.2021. Osana em. suunnitelmaa valmistauduimme EU:n komission heinäkuussa linjaaman elpymispaketin toimeenpanoon Suomessa. Pieneksi maakunnaksi Kainuulla on mielestämme paljon annettavaa Suomen talouden elpymiselle sekä vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle.
Edunajaminen jatkui – ja siinäkin koronan tuomat lisämausteet
Vuoden 2020 aikana piti maakuntien kesken saada neuvoteltua yhteinen esitys tulevan EU:n ohjelmakauden rahoitusten maakunnittaisista kehyksistä. Sopuesitystä ei saatu, päinvastoin yhteistä tahtotilaa ei ollut; näkemyserot olivat periaatteellisia. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta Suomen kansallinen etu on säilyttää jäsenyysneuvotteluissa saavutettu erityisasema Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuille alueille. Koheesiopolitiikan tavoite Euroopassa on tasata jäsenvaltioiden keskinäisiä ja maiden sisäisiä alueellisia kehityseroja. Suomi ei ole koheesiomaa, mutta Suomen sisällä on kehityseroja, joita tulee tasata. Tämän paradigman muuttamiseen muutamat maakunnat pyrkivät toden teolla. Kun EU:n budjetin rinnalle tuli uudet elpymisvälineet ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, meni neuvottelun kohteena ollut paletti lopullisesti uusiksi. Tämä kevät tuonee ratkaisut.
Lainsäädäntötyö ja sitä kautta siihen vaikuttaminen mm. aluekehityslakien, sote-uudistuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) valmisteluun toteutui koronasta huolimatta lähes suunnitellusti. Suurta työtä on kuitenkin tuottanut maakuntakaavan aseman ”puolustaminen” MRL-valmistelussa. Erittäin merkittävä alueiden näkökulmasta on myös ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu LVM:n johdolla. Varsinkin Itä-Suomen maakuntien yhteistyö tiivistyi liikenneasioissa, jonka vaikuttamiskohteita olivat ns. Itärata-hanke sekä nykyisten rautatieyhteyksien kehittäminen. Itärata-hankkeen myötä vahvistui myös Kainuun rooli ja vaikutusmahdollisuudet Savon radan yhteyksien nopeuttamiseen.
Lentoliikenteen lähes täydellinen pysähtyminen vuoden ajaksi on ollut koronan vaikutuksista pahin. Tämän haasteen voittamiseksi syntyi nopeasti kuuden maakunnan ja viiden keskuskaupungin tiivis edunvalvontarinki. Se vaikutti suoraan valtakunnan päätöksentekoon ja ministeri Harakan työryhmän ja hallituksen budjettiriihen kautta tilanteeseen alettiin saada otetta. Liikenteen palautuminen markkinaehtoiseksi on maakunnan saavutettavuuden ja koko talouselämän pitkän aikavälin kehitykselle aivan oleellinen; sen tunnustaminen myös valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on äärimmäisen tärkeää. Tämän vuoden yli on mahdollista pärjätä kilpailutettavalla ostopalveluliikenteellä. Lentoliikenteen saaminen kannattavaksi jo kuluvana vuonna on Kainuulle vakava, yhteinen haaste, jossa on koottava voimat ja tahto yhteen.
Korona muutti aluekehitystä lyhyellä – ja vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä
Koronaepidemian toiseen aaltoon Suomessa varauduttiin ns. hybridimallilla. Se perustuu laajaan testaustoimintaan tartuntojen havaitsemiseksi, altistuneiden jäljittämiseen ja eristämiseen jatkotartuntojen ehkäisemiseksi. Syksyn aikana Kainuuseen on kantautunut useampi tartuntarypäs, jotka on kuitenkin nopeasti saatu taltutettua. Kainuu on selvinnyt koronaepidemiasta ja sen vaikutuksista muihin maakuntiin verrattuna suhteellisesti vähemmin ongelmin. Työllisyys- ja muuttoliiketilastot todistavat Kainuun poikkeuksellisen hyvästä kehityksestä suhteessa muihin maakuntiin. Kaivannaistoiminnan kehitys (Terrafamen akkumineraalitehtaan rakentaminen) veti edelleen taloutta kasvuun. Keskeinen tekijä Kainuun menestykselle koronan torjunnassa on ollut Kainuun maakunnallinen sote-organisaatio ja sopivan kokoinen maakunta, jossa pystytään ketterään reagointiin, nopeaan päätöksentekoon ja tehokkaaseen viestintään.
Kainuun liitto sai kuntakierrokselta erittäin vahvan tuen jatkaa ja vahvistaa maakunnan mainetyötä ja koota aluemarkkinointia mm. perustamalla uusi viestintäpäällikön tehtävä. TEM:n myöntämän siltasopimuksen erillismäärärahojen turvin voitiin vahvistaa osaavan työvoiman saatavuutta parantavia toimenpiteitä, joissa niissäkin on osana aluemarkkinointi ml uudet kohderyhmät nuoret naiset ja monipaikkaiset henkilöt. Matkailun kansainvälistäminen kääntyi koronan vaikutuksesta kotimaan matkailun vahvaksi trendiksi, mutta Arctic Lakeland -yhteistyö nousee merkittävään rooliin Kainuun lentoliikenneyhteyksien jatkuvuuden turvaamisessa. Näiden avausten myötä Kainuun liitto palaa aluekehitystyön keskeiselle kentälle: Kainuun osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen entistä vahvemmin ja kohdennetuimmin keinoin.
Kainuun liitolle vuosi 2020 on opettanut uudenlaiset työ- ja toimintatavat. Muutos jatkuu myös konkreettisesti liiton ICT- ja tahe-palvelujen uudelleen organisointina ja kehittämisenä. Yhteisen ajantasaisen tilannekuvan merkitystä erityisesti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä toimittaessa. On varmaa, että koronakriisin paikalliset, kansalliset ja globaalit vaikutukset ovat näkyvissä tulevien vuosien Kainuun kehityksen tilannekuvassa. Vaikka akuutit muutokset ovat olleet yllättäviä ja kielteisiäkin, ilmassa on monia trendimuutoksia, joihin tarttumalla Kainuun kehittämiselle saadaan jopa entistä parempi pohja. Kainuun on myös oltava vahvasti mukana Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa edistämässä vihreää elvytystä ja digitaalista siirtymää. Tilannekuva on perusta yhteisille johtopäätöksille ja siten yhdensuuntaiselle toiminnalle. Kainuun liiton haaste on siirtää tämä ajatus- ja toimintamalli myös Kainuun kuntien ja keskeisten sidosryhmien toimintaan.
Kainuun voimat ja tahto on koottava yhteen!
Kajaanissa 15.2.2021
Pentti Malinen