Kostamuksen rakentamisprojekti ja Kostamuksen perustaminen
Sopimus yhteistyöstä Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentamiseksi allekirjoitettiin Helsingissä 31. lokakuuta 1973. Taustana oli presidentti Kekkosen ja Neuvostoliiton ulkoministerin Aleksei Kosigynin neuvottelema hanke. Kostamuksen rakentaminen on edelleen kaikkien aikojen suurin suomalaisten ulkomailla toteuttama rakennusurakka. Kainuun työllisyydelle ja aluetaloudelle vuosina 1977–1985 toteutettu hanke oli merkittävä vauhdittaja. Kekkonen-Kosigyn-muistomerkki, joka paljastettiin Kostamuksessa syksyllä 2013 todistaa Kostamus-hankkeen molemminpuolista merkitystä. Kainuun liittona olimme vahvasti mukana muistomerkkihankkeen toteutuksessa.
Kombinaattihankkeen toteutuminen on ollut historiallinen käänne, joka on mahdollistanut lukuisia jatkoaskeleita raja-alueyhteistyössä. Kostamus perustettiin kaupunkina vuonna 1983. Kuhmo muutti Veikko Tikkasen johtajakaudella kuntamuotonsa kaupungiksi vuoden 1986 alusta, tavoitteena oli juuri kaupunkien välisen yhteistyön sopimuksellinen mahdollistaminen. Yhteistyön alkuvuosina järjestettiin raja-alueyhteistyöhön liittyviä tutkijaseminaareja Kuhmossa ja Kostamuksessa. Vartius–Lytän maantie- ja rautatieliikenteen kansainvälinen rajanylityspaikka avautui vuonna 1992. Ystävyyden puisto perustettiin Kuhmoon vuonna 1990, ja se liittyi osaksi samanaikaisesti perustettua suomalais-venäläistä Ystävyyden luonnonsuojelualuetta.
Kuhmolla ja Kainuun liitolla on ollut sopimuspohjaista yhteistyötä Kostamuksen kanssa aina 1990-luvulta alkaen. EU-jäsenyys mahdollisti uusia rahoitusmahdollisuuksia raja-alueyhteistyölle. Kainuu tarttui näihin innokkaasti ja Kainuun liitto oli aktiivinen Kostamukseen perustetun Barents Link Centerin rakentamishankkeessa. Myöhemmin Kainuun liitto hallinnoi Biokos-hankkeen, jossa Kostamukseen rakennettiin moderni lieteenkäsittelylaitos. Kostamuksen Business Forumin järjestäminen yritys- ja hankeyhteistyön kehittämiseksi on viimevuosien uusi avaus.
Kuhmo ja Kostamus yhteistyössä
Suomella ja Venäjällä on raja-alueyhteistyön edistämisestä 13. huhtikuuta 2012 solmittu sopimus. Tähän viitaten Kuhmo ja Kostamus ovat sopimassa kahdenvälisten suhteiden kehittämisestä talous-, sosiaali- ja muilla aloilla. Kaupunkien yhteistyön ala on määritelty hyvin kattavasti. Sopimuksen mukaan yhteistyö voisi tapahtua seuraavilla aloilla: paikallishallintojen ja -viranomaisten yhteistyö, taloudellisten suhteiden kehittäminen, liikenteen ja logistiikan ala, sosiaali- ja terveysala, ekologia, kunnallistekniikka ja puurakentaminen, koulutus, kulttuuri, urheilu ja nuorisopolitiikka sekä matkailu ja muut yhteisiä intressejä sisältävät alat.
CBC Karelia -rajaohjelma merkittävä yhteistyön rahoittaja
EU:n, Venäjän ja Suomen kesken hyväksyttävällä CBC Karelia -rajaohjelmalla on suuri merkitys Kainuun ja Karjalan tasavallan keskinäisen yhteistyön ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen edistäjänä. CBC Karelia -ohjelman osapuolia ovat valtiotoimijoiden lisäksi Karjalan tasavalta sekä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Kainuun liitto osallistuu ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon eli hankkeiden rahoitukseen. Päättyvällä rahoituskaudella yksi merkittävimmistä kehittämiskohteista on ollut Vartius-Lyttä -rajaylityspaikan kapasiteetin vahvistaminen. Myös Ystävyyden puistoon ja laajempaan Green Belt -yhteistyökokonaisuuteen liittyvät hankkeet ovat olleet rahoituskohteina.
Tulevalla ohjelmakaudella olemme Euregio Karelia -yhteistyöstrategian pohjalta saaneet CBC Karelia -ohjelmaan keskeiseen rooliin rajat ylittävän matkailun ja kulttuurin kehittämisen. Henkilökohtaisesti toivon tälle sektorille uusia hankkeita ja rohkeita avauksia rajat ylittävän matkailun kehittämiseen molempiin suuntiin sekä tähän liittyvään yhteistyöhön matkailupalvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Molemmin puolin rajaa luonto ja kulttuuri ovat keskeiset matkailun vetovoimatekijät.
Ystävyydenpuisto ja metsäpeura – ”luonto ei tunne rajoja”
Sopimus Ystävyyden luonnonsuojelualueesta allekirjoitettiin lokakuussa 1989. Myös tämä tapahtui korkealla poliittisella tasolla M. Gorbatsovin ja M. Koiviston toimesta. Ystävyyden puiston perustaminen Suomen osalta tapahtui vuonna 1990.
Puiston perustamisen perusteena on erityisesti mainittu tavoite ”suojella … metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus) elinympäristöjä”. Puistoon koottiin viisi erillistä luonnonsuojelualuetta Kuhmosta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 29 000 ha. Kostamuksen luonnonpuiston pinta-ala on 49 200 hehtaaria. Suojelun lisäksi puistolla on ollut tärkeä tehtävä tutkimustoiminnassa.
Metsäpeuran kanta ja levinneisyys on muuttunut jatkuvasti. Metsäpeura katosi Suomesta 1900-luvun alkupuolella, kunnes 1960-luvulla metsäpeurat palasivat ensimmäisenä juuri Kuhmoon. Ystävyyden puiston perustamisen aikoihin kanta oli jo Kuhmossa vahvistunut, toisin sen jälkeen jopa määrällisesti supistunut. Peurojen levinneisyys on onneksi laajentunut läntiseen Suomeen, jossa metsäpeuroja on tätä nykyä noin 2 000 ja Kainuussa noin 800. Peurakanta säilyi Karjalan tasavallan puolella silloin, kun Suomessa peuroja ei tavattu. Viime aikoina puolestaan Karjalan tasavallan puolella peura-alue on ollut supistumassa.
Ystävyyden puiston yksi tunnuslause on ollut ”luonto ei tunne rajoja”. Rajat ylittävä näkökulma on tärkeää tiedostaa konkreettisesti myös lajien suojelua koskevissa asioissa. Ei ole olemassa ”Suomen metsäpeurakantaa” ja ”Venäjän metsäpeurakantaa” – on kyse samasta populaatiosta. Sama pätee luonnollisesti myös suurpetoihin ja muihin suojelun piirissä oleviin lajeihin.
Lentua ja luontomatkailu
Lentuajärvi on yksi osa Ystävyyden puistoa. Se on Oulujoen suurin säännöstelemätön järvi. Lentuasta laskeva Kuhmon suurin koski, Lentuankoski, on suosittu nähtävyys ja kalastusmatkailukohde. Alue on vetovoimainen myös veneilyyn, melontaan, retkeilyyn ja talvella myös hiihtoon. Mainitsin tässä esimerkkialueena nimenoman Lentuan, koska mainittu Lentuakoski on hyvin lähellä minun syntymäkotipaikkaani Kuhmossa ja on siis lapsuuteni sielunmaisema.
Koronapandemian vaikutuksesta matkailu on entistä vahvemmin suuntautunut luontoon. Terveiseni ja toiveeni merkkipäivää viettävälle Ystävyyden puistolle ja sen ylläpitäjille on, että puiston kehittämisessä panostettaisiin entistä määrätietoisemmin luontomatkailun kehittämiseen ja markkinoimiseen molemmin puolin rajaa ja rajat ylittävänä. Tähän tulevan kauden CBC Karelia -ohjelma tulee antamaan hyvät rahoitusmahdollisuudet.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja