Suomen kestävän kasvun ohjelman ytimenä tulee olla vihreä elvytys, joka tarkoittaa aktiivisia talouspolitiikan toimia, jotka vahvistavat yhtä aikaa talouskasvua, kysyntää tai vientiä ja samalla vähentävät päästöjä ja/tai toteuttavat ilmastotavoitteita. Siksi tavoitteet vihreä siirtymä, digitaalinen siirtymä ja taloudellinen kilpailukyky pitää olla tiiviisti toisiinsa liittyviä. Ja toimenpiteissä ja hankkeistuksessa tämä periaate tulee vastaavasti näkyä.
Pienenä aluetaloutena Kainuulla ei ole merkittävää vaikutusta Suomen talouskasvulle. Mutta on aivan ilmeistä, että Kainuu voi olla merkittävästi kokoaan suurempi tekijä vihreässä elvytyksessä. Kainuu voi tuottaa muille alueille keinoja, joilla ne voivat vähentää hiilijalanjälkeä ja vähentää fossiilisista raaka-aineista peräisin olevien tuotteiden ja energian käyttöä. Ja on muistettava että jo nykyisellään Kainuu tuottaa Suomen taloudelle tärkeää uusiutumatonta energiaa yli oman tarpeen ja valtavasti tuulivoimapotentiaalia on suunnitteilla. Kainuun maaperästä saatavilla akkumineraaleilla tulee olemaan merkittävä rooli liikenteen sähköistämisen, siis päästöjen vähentämisen kannalta. Kainuussa on lisäksi kasvavat metsävarat, joiden ansiosta voi tuottaa jatkossa yhä enemmän fossiilisten raaka-aineiden korvaavien tuotteiden raaka-aineita ja tuotteita.
Olen korostanut Kainuun liiton lausunnoissa, että Suomen kestävän kasvun ohjelman tulee olla tavoitteellisesti integroitu kokonaisuus ja sen tulee mahdollistaa laaja-alaiset ja hallinnonalat ylittävät toimenpiteet. Kuuteen toisistaan irralliseen painopisteeseen koottu ohjelma menettää mielestämme vaikuttavuutta. Mielestämme oli erinomaista, että VM on selvittänyt maakuntakierroksella alueilta nousevia konkreettisesti toimivia elvytyskohteita. Kainuun liitto osaltaan tukee maakuntarajat ylittäviä hanke- ja teemakokonaisuuksia. Näitä olemme erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa valmistelleet ja Kainuun liitto tukee niitä.
Kainuun liiton lähestymistapa integroidusta ohjelmasta tarkoittaa, että ohjelman tavoitteet vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä talouden kansainvälinen kilpailukyky pitää olla ohjelman keskiössä ja nämä tavoitteet toisiinsa liittyviä. Digitalisaatio, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta tulee olla näille kehittämiskeino, ei niinkään tavoite sinänsä.
Ajattelumme näkyy hyvin tarkastelemalla Kainuun liiton maakuntakohtaista esitystä. Meillä vihreän siirtymän ja taloudellisen kilpailukyvyn sisällöt ovat lähes identtiset. Molemmissa painotamme tuotannollisten investointien vauhdittamista alueellamme erilaisin toimin.
Vihreän siirtymän määrittelimme esityksessämme seuraavasti:
- Kainuun metsäbiotalouden ”ekosysteemiä” laajennetaan, tuotannon jalostusarvoa ja vientiä lisätään sekä työn tuottavuutta parannetaan tuotantoon ja TKI toimintaan liittyvien investointien kautta. Kainuun lähivuosien vaikuttavin investointihanke on KaiCell Fibers Oy:n biojalostamo Paltamoon. Noin 900 miljoonan euron investointi synnyttäisi tehtaan, jossa olisi noin 150 työpaikkaa, mutta jonka kerrannaisvaikutukset Kainuussa olisivat noin 1200 työpaikkaa – ja kerrannaisvaikutukset leviäisivät koko kansan- ja valtiontalouteen. Tehtaan raaka-aineena käytetään Kainuun metsistä hakattavaa kuitupuuta, jolloin kuljetusten kustannukset ja kasvihuonekaasupäästöt alenevat. Tehtaan päätuotteesta, selluloosasta, sekä tuotannon sivuvirroista jalostetaan Kainuussa ja maakunnan ulkopuolella fossiilisia raaka-aineita korvaavia hiiltä sitovia pitkäikäisiä biotuotteita. Jalostusasteen nostaminen edellyttää TKI-investointeja ja -toimintaa jo tehtaan suunnitteluvaiheessa, jotta prosessit ovat valmiina tuotannon käynnistyessä. Kainuun liitto jo rahoittaa esim. yhden merkittävän sivuviran, lingniinin, jalostamisen tutkimusta.
- Kainuun metsäbiotalouden kokonaisuuden kehittäminen sisältää lisäksi panostusta metsähoidon laadun turvaamiseen, puunkäytön lisäämiseen alueella (ml sahat), jalostusasteen nostamiseen (erityisesti puurakentaminen) ja sivuvirtojen laajeneva hyödyntäminen (mm. St1:n bioetanolin tuotannosta syntyvät sivuvirrat).
- Suomen akkuklusterin kehittämisessä Kainuussa tuotetuilla mineraaleilla on suuri merkitys ml niiden rikasteiden jatkojalostus Suomessa. Vihreä siirtymä edellyttää liikenteen sähköistämistä ja takaa akkuklusterin valtavan kasvun.
- Vihreän datakeskustoiminnan ja laskennan kehittäminen on tavoitteena Kajaanin datakeskuskeskittymän kehittämisessä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. CSC:n kansallisen MAHTI-supertietokoneen ja mahdollisten uusien datakeskusten liittämistä kaukolämpöverkkoon. Laskentaympäristön tehokkuutta seuraamalla ja laskentaprosessia optimoimalla voidaan nostaa datakeskuksen energiatehokkuutta.
- Kainuun datakeskuskeskittymässä panostetaan datan hyödyntämisen mahdollisuuksien parantamiseen, joka edesauttaa uusien ekotehokkaampien teknologisten innovaatioiden syntymistä, ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvän tutkimuksen edellytyksiä sekä auttaa datatalouden kehitystä.
- Kainuun matkailun tavoitteena on kansainvälistyä ja kehittää kestävän matkailun palveluita sekä sitoutua yritystasolla ympäristö- ja vastuullisuusohjelmiin. Luontomatkailu on kestävän matkailun lippulaiva-ala, joka oikein toteutettuna lisää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, talouden kestävää kasvua sekä matkailijoiden ympäristötietoisuutta. Matkailun kestävän kasvun jatkuminen edellyttää investointeja matkailuinfrastruktuuriin.
Kainuun näkökulmaa tukisi hyvin Suomen kestävän kasvun ohjelma, jossa tunnistettaisiin alueilta saadut ”ylimaakunnalliset” ja ”hallinnon- ja sektorirajat” ylittävät kokonaisuudet. Laajoja kokonaisuuksia, joissa tämä voisi hyvin toteutua, olisivat mm. seuraavat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmaan sopivat kokonaisuudet:
- Itä- ja Pohjois-Suomen tuotannollisten suurinvestointien vauhdittaminen (Kainuun ehdotuksessa näihin kuuluvat mm. metsäklusteri: KaiCell Fibers, puurakentaminen, bioetanolituotanto…).
- Kansallisena painopisteenä matkailuala, joka kärsinyt koronakriisissä paljon.
- Harvaan asutuille alueille kohdistettava laajakaistaverkon kattava rakentaminen ei-kaupallisille alueille.
- Arktinen osaaminen; (esim. Kainuusta datacenterkeskittymä; EuroHPC/LUMI, CSC, uusinvestoinnit; Arktinen kaapeliyhteys; alan t&k&i).
- Hyvinvointiklusteri / –osaaminen.
- Suomen akkuklusteri; akkutehtaan perustaminen Suomeen.
—
Tämän kirjoituksen taustana on Kainuun liiton antama vastaus konsulttitoimisto MDI:n pikakyselyyn, joka tehtiin heti VM:n maakuntakiertueen jälkeen. Erityinen syy näille ajatuksille liittyy tapaan, jolla MDI kokosi maakuntien ”pikakommentit” sekä vastauksista tehty kooste, joka ei näkemyksemme mukaan ollut kaikin osin informatiivinen eikä tuonut esille lähestymistapaa, jolla Kainuun vastaus oli laadittu.
Lisätietoa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta: