Tätä kysymystä ei juuri esitetty vielä 3 – 4 vuotta sitten. Muutos työttömyysmaakunnasta työvoimapulan alueeksi on tapahtunut niin nopeasti, että sitä ei ole vielä kunnolla tajuttu Kainuussa, muusta maasta puhumattakaan. Aluekehittäjät Kainuun liitossa olemme tämän kysymyksen nostaneet maakunnan ykköshaasteeksi muutama vuosi sitten – eikä koronakriisi ole tilannetta muuttanut. Kainuussa tarvitaan lisää työvoimaa maakunnan ulkopuolelta.
Eikö oman maakunnan työttömät tule työllistää ensin?
Työelämään tuleville Kainuun työttömille ja nuorille on nyt, viime vuosina ja myös jatkossa parhaat mahdollisuudet vuosikymmeniin työllistyä Kainuussa. Työttömien määrä onkin huvennut Suomen ennätystahtia. Viisi vuotta sitten työttömien työnhakijoiden määrä oli yli 7 000 ja nyt enää alle 3 000. Vieläkin työttömiä siis on, mutta käytännössä ns. kohtaanto-ongelma on tullut vastaan: työttömien osaaminen ei vastaa tarjolla olevia työpaikkoja. Osa työttömistä on osatyökykyisiä ja osa tarvitsee uutta koulutusta. Työllisyydenhoidon alkavasta kuntakokeilusta odotamme myönteisiä ratkaisuja niin työhakijoiden kuin työnantajien tarpeisiin.
Avoinna olevien työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina koko ajan. Työpaikkojen täyttymiseen kuluva aika on kasvanut. Alueen tulevan kehityksen kannalta on erittäin onnetonta, jos työpaikat jäävät kokonaan täyttymättä ja hyvältä kehitykseltä katoaa pohja pois. Kainuulaisista työttömistä noin puolet on yli 60-vuotiaita, joten työvoimareservi määrällisestikin nopeasti vähenee. Monelle työnantajalle työllistäminen on jo vuosia ollut kasvava haaste. Koko maakuntana meidän on tämä tilanne tunnustettava – työntekijät ja asukkaat Kainuuseen ovat tervetulleita maakunnan ulkopuolelta. Eikä muuttoliike itsestään käänny, vaan se vaatii asennemuutoksen ohella tavoitteellista työtä maakunnan vetovoiman parantamiseksi.
Onko meillä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia?
Aivan viimeaikaiset selvitysten tulokset antavat mielenkiintoisia vastauksia Kainuun mahdollisuuksiin selättää työvoiman ja sitä kautta väestönkehityksen suunta. Kainuun liiton rahoittamassa aluemarkkinointi-hankkeesta valmistuu kaksi pilottihanketta, joissa tarkastellaan uusia näkökulmia: nuorten naisten näkökulmaa elinkeinoihin ja paikkariippumattoman työn mahdollisuuksia. Nämä molemmat selvitykset nostavat Kainuulle uusia mahdollisuuksia, jotka eivät toki ole patenttiratkaisuja ja vaativat tietoisia toimia – mutta merkittäviä ne Kainuun tulevaisuudelle ovat. Näistä saamme kuulla ja lukea piakkoin lisää.
Kolmas uusi mahdollisuus liittyy työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton vahvistamiseen. Tätä emme ole omissa hankkeissamme vielä tarkemmin selvittäneet (alkamassa kylläkin on). Kun Kainuu on yhtenä SITRA:n Osaamisen aika -hankkeen pilottialueena, nostan seuraavassa esille hankkeen tekemän yrityskyselyn tuloksia. Niistä löytyy tärkeitä näkökulmia sekä osaavan työvoiman saatavuuden kysymykseen yleensä että ulkomaalaisen työvoiman tarpeisiin ja mahdollisuuksiin Kainuun kannalta.
SITRA:n Osaamisen aika -hankkeen vastauksia ja kysymyksiä
SITRA:n hanke kartoitti haastattelututkimuksella tammi-maaliskuussa 2021 yhdeksän alueen ml Kainuun yritysten näkemyksiä oppilaitosyhteistyöstä, osaamisen ja megatrendien vaikutuksesta liiketoiminnan painopisteisiin ja yrityksen kilpailutekijänä. Kainuun tuloksia arvioidaan kevään aikana tilaisuuksissa, joissa on mukana kaupungin, seutukunnan tai maakunnan päättäjien lisäksi alueen julkisten toimijoiden, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen edustajia.
Kainuun liiton selvityksissä vastaajat edustivat työnhakijoiden näkökulmia; SITRA:n selvityksen vastaajat eli yritykset tuovat työnantajan näkökulman osaamisen ja osaavan työvoiman kysymyksiin. Kainuun työvoimapulan ratkaisemiseksi on syytä arvioida työllistymisen mahdollisuuksia ja haasteita sekä työnhakijoiden että työnantajien näkökulmasta.
Työvoiman kohtaantokysymys on monitahoinen, sekä määrällinen että ennen kaikkea laadullinen
SITRA:n kyselyssä kainuulaiset yritykset (301 vastaajaa) arvioivat erilaisten kehitystrendien merkitystä ja vaikutusta yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Kahden kärkeen nousseesta trendistä ”kasvava pula osaavasta työvoimasta ja osaajista” ei ollut yllättävä. Valtakunnallisissa tilastoissa ja yritysbarometreissä juuri Kainuu on ollut suhteellisesti eniten työvoimapulasta kärsivä maakunta. Kärkeen kuitenkin nousi myös väittämä ”työn merkityksellisyys on ihmisille entistä tärkeämpää”. Jopa 2/3 vastaajista piti tätä muutosta erittäin tai melko paljon vaikuttavana tekijänä tulevaisuudessa.
Naisnäkökulmaa elinkeinopolitiikkaan -hankkeen kyselyn vastauksista löytyy myös samansuuntaisia trendejä. Nuorten naisten raatien mukaan merkityksellistä on – ei pelkästään työn – vaan myös alueen tarjoamat mahdollisuudet elää arvojensa mukaista elämää. Naisnäkökulmasta on esitetty, että Kainuun elinkeinot ovat liikaa miesvaltaisilla aloilla. Osin tässä on totta, mutta samalla on huomattava, että juuri ne alat, joilla avoimia työpaikkoja on eniten eli soten, opetus- ja julkisen hallinnon sekä kaupan alan tehtävät ovat naisvaltaisia. Jos näihin ei ole ollut hakijoita syy voi olla näiden tehtävien huonossa vetovoimassa tai Kainuun vetovoiman heikkoudessa tai osin molemmissa.
Reaalimaailmassa Kainuun mahdollisuudet luoda ja tarjota työpaikkoja ovat monin tavoin rajalliset mm. alueen resurssien, kehityshistorian ja alueen pienuuden vuoksi. Siksi olisi tärkeää sekä löytää ratkaisut jo olemassa olevien työpaikkojen täyttämiseksi että tulevaisuuden (nuorten) työ- ja elämäntavan kannalta sopivien työllisyysmahdollisuuksien synnyttämiseksi. Kun joka tapauksessa Kainuussa on puutetta sekä työvoiman määrästä että laadusta, kysymystä siitä, miten työvoimavaje voidaan paikata.
Ulkomaalaistaustaiset osaajat ratkaisuna myös Kainuussa
YLE:n A-studiossa (17.3.) esille nostettiin Pohjois-Suomen tulevien investointien synnyttämä mittava työvoimatarve. Toimittajien tekemissä laskelmissa sekoittuivat hankkeiden rakennusvaiheen tilapäiset (urakoitsijoiden) työntekijät ja investointien synnyttämät pysyvät työpaikat (kerrannaisvaikutuksineen). Yhtä kaikki aluekehittäjien (kauppakamarit ja maakunnan liitot) näkökulmasta alleviivattiin selvää tarvetta työ- ja opiskeluperäisen maahan muuton nopeaksi lisäämiseksi.
SITRA:n edellä mainitussa kyselyssä kainuulaisilta yrityksiltä kysyttiin: Mihin ne ovat rekrytoineet ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä tai opiskelijaharjoittelijoita. Lisäksi kysyttiin, aikovatko yritykset rekrytoida tulevaisuudessa ulkomaalaistaustaisia osaajia. Nykytilanteessa ulkomaalaisten rekrytointi on ollut vähäistä, vain 13 %:lla yrityksistä se oli ollut jonkin verran tai paljon merkittävää. Mutta yrityskoko on merkittävä taustatekijä, sillä yli 10 henkeä työllistävillä yrityksillä em. osuus oli yli 30 %.
Yrityskoosta riippumatta tulevaisuudessa ulkomaalaisten rekrytoinnit kainuulaisiin yrityksiin kasvavat merkittävästi nykyisestä. Yli 50 henkeä työllistävistä yrityksistä 54 % aikoi varmasti rekrytoida ulkomaalaistaustaisia. 5-49 työntekijän yrityksissä epävarmuutta asian suhteen oli enemmän, mutta ei-vastauksia vain muutamia.
Kainuussa on käynnistymässä myös julkisrahoitteisia hankkeita työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Kainuun viestinnässä ja mainetyössä otetaan samalla ensiaskeleita ulkomaalaistaustaisten tavoittamiseksi ja tänne muuttavien entistä paremmaksi vastaanottamiseksi ja kotouttamiseksi. Viime kädessä heidän suhteensa tilanne on vastaava kuin kainuulaisten tai muiden suomalaisten työllistämissä. On huolehdittava työhön liittyvästä osaamisen sopivuudesta sekä muuttajien työn ja elämän merkityksellisyydestä.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
Lisätietoja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Yritykset 2021:12. Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162870/TEM_2021_12.pdf?sequence=1&isAllowed=y