Kuluvalla viikolla hallitus julkaisee vuoden 2023 ensimmäisen lisäbudjetin. Lentoliikenteen ostopalvelujen jatkumiseksi huhtikuun 2024 loppuun saakka riippuu hallituksen päätöksestä. Lyhyissä pätkissä tulevat ostopalvelupäätökset eivät ole järkevä tapa hoitaa alueiden saavutettavuutta. Ehdottomasti paras ratkaisu Kainuun kannalta olisi paluu viimeistään ensi vuonna markkinaehtoiseen liikenteeseen. Mielestäni se on täysin realistinen tavoite!
Ostopalvelut ovat väliaikaisratkaisu
Kajaanin ja neljän muun maakuntakentän lentoliikenteen hoitamiseen saatu 100 %:n ostopalvelurahoitus valtiolta perustuu koronapandemian aiheuttaman liikenteen määrän supistumiseen ja sen aiheuttamaan liikenteen kannattamattomuuteen. Vastaavia tukia on runsaasti myönnetty myös esim. pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Lentoliikenteen määrä ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Suomen lentoliikenteessä liikutaan tätä nykyä noin 60–70 %:n tasolla vuoden 2019 lukemista. Kajaanin lentovolyymi on viime vuonna 25 000, kun se vuonna 2019 oli lähes 90 000.
Ostopalvelujen osalta on monta tekijää, jotka ovat rajoittaneet liikenteen kasvua. Käytössä oleva lentokapasiteetti ja vuorotiheys ovat huomattavasti aiempaa normaalia liikennettä pienemmät. Vaikka lentoaikataulut on pyritty optimoimaan, yhteyksiä kaikkineen on alle puolet entisestä. DAT:n liikennöimällä ajanjaksolla vuoroja oli hieman enemmän, mutta kone 42-paikkainen. Norran operoimat lennot hoidetaan 72-paikkasella ATR:llä. Ongelmallisia ovat olleet myös ostopalvelujaksojen väliset katkokset. Näistä syistä liikennetarpeet eivät ole täysin realisoituneet. Ns. vuotoa muihin liikennemuotoihin (juna, henkilöauto) tai muille lentoasemille (Oulu, Kuopio) on tapahtunut. Osa matkasuunnitelmista voi jäädä myös toteutumatta, sillä päiväseltään käynti Helsinkiin ei ole mahdollinen, ja ylimääräinen hotelliyö lisää jokaisen matkan kokonaishintaa.
Aivan oma ongelmansa on ollut ostopalvelujen lyhytjännitteisyys, joka haittaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden maakuntaan pääsyä. Ostopalvelukaudet ovat olleet 9 kuukauden mittaisia. Näin ollen varattavissa olevia lentoja on ollut vain muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin. Päätökset ostopalvelujen jatkosta ovat aiheuttaneet myös katkoja. Matkanjärjestäjät myyvät matkapaketteja kansainvälisille markkinoille noin vuodeksi ja sitäkin pidemmäksi ajaksi eteenpäin, ei Kainuun kansainvälinen matkailupotentiaali ole lentoliikenteen osalta voinut realisoitua. Vain jonkin verran omatoimisia matkailijoita on voinut alueelle saapua.
Jos markkinaehtoiseen, kannattavaan liikenteeseen ei olisi mahdollisuuksia, ostopalveluilla hoidettu liikenne on välttämätön. Se mahdollistaa alueen kansainvälisestä kaupasta ja vuorovaikutuksesta riippuvaisen yritys- ja muun toiminnan säilymisen alueella. Mutta epäilen, että se ei välttämättä tue uusien yritysinvestointien saantia alueelle.
Mikä on Kainuun lentoliikenteen potentiaali?
Kajaani on ollut viime vuonna viidestä ostopalvelulentoasemasta vilkkain 25 400 matkustajallaan. Jyväskylä, josta lentoliikenne suuntautuu pääkaupungin sijasta etupäässä ulkomaisiin jatkolentoihin, on päässyt noin 11 000 matkustajan tasolle. Ostopalveluoperaattorin kannalta tärkeää on saada lentojen täyttöaste ja kannattavuus mahdollisimman suureksi. Tämän vuoksi Kajaaniin ei tule ns. yöpyviä koneita. On toivottavaa ja uskottavaa, että Kajaanin lentojen täyttöasteet tulevat vielä kasvamaan ostopalvelujen jatkuessa aina huhtikuulle 2024.
Markkinaehtoisen liikenteen ja sen pysyvyyden kannalta lentoliikenteen kysynnän määrä ja sen tasaisuus ovat tärkeitä tekijöitä. Edellä totesimme, että ostopalvelumallissa voi Kainuun lentoliikenteen kysynnästä huomattava osa olla realisoitumatta – erityisesti kansainvälinen matkailu Kainuuseen. Omat tilastomme eivät anna arvioille kunnollista pohjaa. Sen sijaan Pohjois-Suomen lentoliikenteen tulevaisuus -hankkeen tuottamista tilastovertailuista on vedettävissä muutamia selkeitä johtopäätöksiä koronan jälkeisen ajan lentoliikenteen trendeistä Pohjois-Suomessa.
Matkailulla on keskeinen rooli Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehitykselle!
Lentoliikenteen palautuminen on tapahtunut varsin eritahtisesti. Maan toiseksi suurimman lentokentän Oulun osalta viime vuoden lentomäärät olivat noin 60 % vuosien 2018-19 yli miljoonan matkustajan tasosta. Kajaanin osalta 60 %:n taso tarkoittaisi noin 54 000:n matkustajan määrä. Sen sijaan Rovaniemellä viime vuonna lähestyttiin jo 600 000 matkustajan vuotuista määrä, joka ylitettiin hieman vertailuvuosina 2018-19. Trendit näyttävät jopa siltä, että Rovaniemi ohittaa Oulun lentojen määrässä. Kun vielä todetaan ”pikkupaikkakuntien” Kittilän 337 000 matkustajaa ja Ivalon 198 000, on helppo todeta ilmiön selitys: matkailuliikenteen ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden määrän voimakas kasvu. Kittilän ja Rovaniemen kansainvälisten matkustajien määrä viime vuonna oli noin 160 000; Oulussa vain 40 000.
Kuusamon malliesimerkki rohkaisee
Paras vertailukohta arvioitaessa Kainuun lentoliikenteen potentiaalia pidemmälle eteenpäin lienee Kuusamo. Vuosina 2010–2017 Kajaanin ja Kuusamon lentoliikennemäärät olivat samaa 80–90 tuhannen tasoa. Matkailun olosuhteiltaan ja volyymeiltään Kainuuta ja Kuusamoa voi myös hyvin rinnastaa toisiinsa. Vuodesta 2015 alkoi Kuusamossa lentoliikenteen määrätietoinen kehittäminen ja lentojen määrät lähtivät kasvuun ohittaen Kajaanin. Korona-aikana ja sen jälkeen ero on dramaattinen. Kun Kajaani jäi koronan alkuvaiheessa lentomottiin, Finnair jatkoi liikennettä Kuusamoon. Koronasta toipumisvaiheessa reittiliikenne kasvoi ja ennen kaikkea charter-liikenne. Viime vuonna Kuusamo teki kaikkien aikojen ennätyksen lentoliikenteessä 117 104 matkustajaa. Kajaanissa vertailukelpoinen luku oli 25 400.
Kuusamon viime vuoden lentomatkustajista 67 700 oli kotimaan vuoroilla matkustaneita. Näiden joukossa on osa kansainvälisistä jatkomatkustajista. Suorilla kansainvälisillä lennoilla Kuusamoon saapui 49 350 matkailijaa. Näiden lukujen valossa uskon rohkeasti, että Kainuulla halutessaan on mahdollista kulkea sama kasvupolku kuin Kuusamolla!
Meillä on myös selvä tieto siitä, kuinka Kuusamossa edellä kuvattu kehitys saatiin aikaan. Siitä meille on kertonut Kainuun viime marraskuun matkailufoorumissa puhunut Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors.
Kainuun on oltava uskottava matkailukohde lento-operaattoreille
Oma haasteensa meille on se, että Finnair – joka uskoo Kuusamoon – on pariin otteeseen ilmoittanut, ettei sillä ole halua lentää markkinaehtoista liikennettä Kajaaniin. Finnairilla kansainvälisesti tunnettuna operaattorina on monia etuja Kainuun kannalta. Mutta joka tapauksessa niin reittiliikenteen kuin charter-liikenteen osalta todistamisen taakka on meillä. Jotta Kuusamon tavoin olemme uskottava destinaatio, meidän on tehtävä kotiläksymme. Tilastot eivät puhu puolestamme.
Kainuussa matkailu on yksi maakuntaohjelman kärkiala ja siihen on panostettu julkisia kehityspanoksia runsaasti. Laskimme juuri, että viime vuoden aikana Kainuussa on aluekehittämisvaroin tuettuna käynnissä yli 3,5 miljoonan euroa hankesalkku, toista kymmentä eri hanketta. Kuluvana vuonna tiedossamme olevien kansallisin (TEM) ja Kainuun aluekehitysvaroin käynnistyviä hankkeita tulee sama määrä lisää. Eikä tässä vielä kaikki Vuokatin Itärinteiden liikenneinfran kehittämiseen on mahdollista saada merkittävä avaus. Tämä tahtotila on syytä tuoda matkanjärjestäjien ja liikenneoperaattorien tietoon – sekä tiivistettävä kaikin tavoin yhteistä rintamaamme matkailun kansainvälistämiseen ja yhteismarkkinointiin.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja
Kuva:
Kajaanin ja Kuusamon lentoliikenteen kehitys 2010 – 2022 (lentomatkustajat yhteensä)
Lähde:
Kainuun matkailufoorumi 1.11.2022:
Kansainvälisen matkailun pullonkaulat ja kaato-ohjeet – kokemuksia lentoliikenteen elvyttämisestä,
Mats Lindfors, toimitusjohtaja, Ruka-Kuusamo Matkailu ry.